Kategoria(t): tietokirjallisuus, Yleistä

Vaarallista vallankäyttöä


Päästä meidät pelostaRuoho, Aila: Päästä meidät pelosta: hengellinen väkivalta uskonnollisissa yhteisöissä. 386 s. Nemo, 2013

Hengellinen väkivalta on ollut viimeaikoina esillä lehdissä, televisiossa ja radiossa. Parhaimmillaan uskonnot ja uskonnollisuus antavat ihmisille paljon hyviä ja rikkaita kokemuksia. Pahimmillaan epäterve hengellisyys aiheuttaa häpeää, pelkoa, syyllisyyttä ja raivoa. Kirjan tekijän lapsuuden perhe on kuulunut vanhoillislestadiolaisiin, hän sanoo kiinnostuksensa hengellisen väkivallan teemaan juontavan lapsuusajoilta. Kirjoittaja huomasi kuinka muissakin seurakunnissa ja hengellisissä yhteisöissä esiintyi pahoinvointia ja päätti selvittää asiaa.

Tekijä on koonnut aineiston haastattelemalla teosta varten 23 henkilöä erilaisista uskonnollisista yhteisöistä, hän on hyvin perehtynyt aiheeseensa. Haastattelut ovat karua ja puhuttelevaa luettavaa. Uskonnolliset yhteisöt määrittävät tarkkaan mitä niiden sisällä saa tehdä. Ihmiset kertovat mm. hengenvaarallisesta ja epäloogisesta opista verensiirroissa, syyllistämisestä, käännyttämisestä, yhteisöissä esiintyvistä lasten hyväksikäytöistä ja avioparien syyllistämisestä kauhukuvilla, jos he harkitsevatkaan ehkäisyä.

Järjestöjen sisältä on nyt noussut henkilöitä, jotka haluavat epäkohtia selvitettävän niin ettei niistä enää pääse ripittäytymällä. Teoksen kirjoittaja sanoo ”en halua etsiä syyllisiä, vaan tuoda asiat ja ilmiöt esille sellaisina kuin ne on koettu”. Teos on kirjoitettu selkeästi,  ymmärrettävästi ja hyvin kiinnostavasti.  Suosittelen.

Mainokset
Kategoria(t): kaunokirjallisuus, kirjavinkkaus, nuortenkirjallisuus

Riparilla Lapissa


MetalliveljetHalme, Antti: Metalliveljet ristiretkellä

”Luonnon kauneus ja pohjoisen taika ovat tehneet jo moneen nuoreen lähtemättömän vaikutuksen. Vaellusrippikoulu on ennen kaikkea matka omaan itseen. Matka, joka kestää läpi elämän… Tervetuloa unohtumattomalle rippileirille Posiolle!”

Kaverusten hakemus bändiriparille ei tuottanut toivottua tulosta, sillä Kirkkonummen sijasta hyväksymiskirje tuli kaukaa ”jumalan selän takaa”, ja kreisibailausriparin sijaan metalliveljet päätyvät Lapin jängälle vaeltamaan.

Posion vaellusriparilla metalliveljistä tehdään miehiä samalla, kun he joutuvat pänttäämään katekismuksen opetukset kovaan kalloonsa. Tästä pitää huolen enkeleihin uskova Elina-pappi, jonka mielestä Villen pitäisi olla enemmän huolissaan sielunsa tilasta kuin tyttöjen kiinnostuksesta nihilistiseen egoonsa. Villeä eivät kysymykset tuonpuoleisesta hetkauta, hän aikoo elää tässä ja nyt ja mieluiten kipakan pohjoisentytön Hannan kainalossa. Mutta kohtalo, jokin korkeampi voima tai pelkkä sattuma puuttuu asioiden kulkuun. Villekin joutuu suurten kysymysten ääreen.

Erinäisten kommellusten, sattumusten ja sekoilujen ohella kai opittiinkin jotakin. Ainakin jotkut edes vähän enemmän omasta itsestään.  Sitä jäin ihmettelemään, että Lapin kesäyössä tarvitaan taskulamppua…