Kategoria(t): Yleistä

Survivor: Library


Monikohan kirjastoalan koulutuksen saanut ammattilainen osasi ennustaa pääsevänsä vielä jonain päivänä leikkimään pimeäpiilosta pilkkopimeässä kirjastossa yön pikkutunneilla innosta kiljuvan lapsiryhmän kanssa Yökirjaston merkeissä? Tai moniko osasi kuvitella ne kiireettömät, aidosti läsnäolevan kohtaamisen hetket teekupposen ääressä kotipalveluasiakkaan luona kirjoista ja kuulumisista keskustellen? Tai että joutuu kirjaston tapahtumaa varten selvittelemään netin syövereistä mitä myrkyttömiä tarvikkeita omatekoinen slime vaatiikaan? Tätäkin kaikkea kirjastotyö voi tänä päivänä olla, niiden “oikeiden” töiden lisäksi. Alaa vasta opiskelevat joutuvat taatusti kohtaamaan urallaan sellaisia haasteita ja tilanteita, joihin koulutus ei heitä valmenna. Ehkä on aika heittää romukoppaan suuren yleisön käsitys kirjastotyöstä: siisti sisätyö kirjojen keskellä, jonka tärkein tavoite tuntuu olevan rauhan ja hiljaisuuden vaaliminen tuikeiden katseiden ja Sshh!-suhahdusten voimalla. Todellisuus on onneksi tarua paljon ihmeellisempää ja vaatii työntekijältä venymistä ja sopivan määrä luovaa hulluutta – sekä saa kaipaamaan lisätunteja työpäivään.

Monesti kuulee kysyttävän ihmettelevään sävyyn, että miksi kirjaston henkilökunta tulee töihin niin aikaisin aamulla, kun yleensä kirjastot aukaisevat ovensa asiakkaille vasta puolenpäivän tienoilla. Moni mieltää kirjaston toiminnaksi vain näkyvän asiakaspalvelutyön eikä osaa ottaa huomioon sitä kaikkea näkymätöntä työtä, mitä kirjaston toiminnan pyörittäminen vaatii. Lainaus- ja palautusautomaatit ovat tulleet kirjastoihin jäädäkseen, ja hyvä niin. Ne ovat vapauttaneet koulutetun työvoiman tekemään asiantuntijatyötä lukemisen ilosanoman levittämiseksi ja ponnistelemaan eri tavoin tuoreen kirjastolain vaatimusten täyttämiseksi. Kirjastoammattilainen ei pääse helpolla vain asiakaspalvelutiskin takana istumalla, vaan hän todella saa heittäytyä koko sydämellään ja innollaan tämän ammatin uusiin ulottuvuuksiin. Aktiivinen hakeutuvuus ja kasvanut tapahtumatuotanto ovat alkaneet tuoda perustyöhömme uudenlaista sähäkkää säpinää.

Lapin kirjastoissa järjestetään monipuolisesti erilaista toimintaa eri käyttäjä- ja ikäryhmiä ajatellen. Yksikään tapahtuma ei kuitenkaan järjesty ja toteudu itsekseen. Yksinkertaiseltakin kuulostava tapahtumakonsepti vaatii tuntien työn ideointeineen, järjestelyineen, hankintoineen, aikataulutuksineen ja työnjakoineen, tiedottamista unohtamatta. Lapissa on paljon pieniä, muutaman henkilötyövuoden voimin pyöritettäviä kirjastoja, joille esim. erilaisten lukemaan innostavien tapahtumien järjestäminen kaiken muun perustyön lisäksi voi olla aikamoinen voimainponnistus. Se vaatii töiden jatkuvaa priorisointia, yhteen hiileen puhaltamista työyhteisöltä, ja työntekijöiltä venymistä ja heittäytymistä, joskus omille epämukavuusalueillekin.

Totuus kulissien takaa on, että nämä kaksi vaatimusta – perustyön hoitaminen ja aktiivinen tapahtumatuotanto – eivät välttämättä yhdisty työpäivän aikana kivuttomasti. Työviikot voivat pahimmillaan olla kaoottisia ja hektisiä, ja muistettavaa ja järjesteltävää on kaikilla paljon. Kalenterista ja muistilappusista onkin tullut korvaamattomia apuvälineitä. Työpäivä on toisinaan aikamoista sirkusta, jonka hektisyys purkautuu hervottomaan nauruun taukohuoneen sohvalla tai väsymyksen huokaisuihin raporttien ja ideariihien parissa. Työn pirstaleisuus on kasvanut, ja lukemattomat oman flow-tilan rikkovat keskeytykset ovat arkipäivää kirjastoissakin.

Lapin kirjastojen henkilökunta osallistui vasta tarpeelliseen ajanhallinnan ja työn tuunaamisen koulutukseen, jossa lähdettiin hakemaan itselleen sopivia työkaluja arkisen työkaaoksen ja vaikkapa niiden keskeytysten parempaan hallitsemiseen. Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että oli hyödyllistä pysähtyä tarkastelemaan omia työtapojaan ja siten tunnistaa työstään sellaisia asioita, joihin voi itse vaikuttaa, ja sitä kautta parantaa työhyvinvointiaan. Arjen hektisessä pyörityksessä nämä ovat tärkeitä asioita ottaa huomioon, jotta emme uuvu monipuolistuneen työmme keskellä ja tekemättömien töiden alle. Vaikka työstään pitää yli kaiken, ja työn imua on testienkin mukaan ihan riittävästi, ne eivät ehkäise ja suojele työuupumukselta. Omasta jaksamisesta on muistettava pitää huolta.

Vaikka arki on suurimman osan ajasta erittäin aikataulutettua kalenterimerkintöineen, ja jatkuviin keskeytyksiin on vain opittava suhtautumaan lempeästi ärsyyntymisen sijasta, ei kukaan meistä taitaisi vaihtaa päivääkään pois. Ei edes niitä, jolloin kirjastojärjestelmä syö niteesi ja kausijulkaisusi, tulostin sylttää tarrapohjasi, opettaja tuo luokkansa käynnille yks kaks yllättäen kesken ruokataukosi, ja löydät itsesi varaston hämäristä syövereistä etsimästä neulaa heinäsuovasta. Asiakkaana suhtaudu siis lempeästi, jos joku kerta kirjaston asiakaspalvelija ei muistakaan Tuntemattoman sotilaan kirjoittajaa saati omaa nimeään takeltelematta. Hänellä on saattanut olla “hieman” kiire ja jotain “pientä” on työn alla mielessä muhimassa. Mutta kaiken kiireenkin keskellä punaisena lankana meillä kaikilla on aito halu tehdä kirjastotyötä täydestä sydämestämme.

~ Arkisen aherruksen ja välillä juhlankin puitteissa tekstin laati Kati Oinas, Tervolan kirjastotoimenjohtaja.

Mainokset
Kategoria(t): Tapahtumat, Yleistä

Arctic Design Week 2015 –muotoiluviikon viettoa Rovaniemen kaupunginkirjastossa


Arctic Design Week järjestettiin Rovaniemellä 16.-22.2.2015 jo seitsemättä kertaa. Viikon teemana oli tällä kertaa Läpinäkyvyys – Transparency. Viikkoa järjestämässä olivat tänä vuonna Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta yhteistyössä Metsähallituksen Tiedekeskus Pilkkeen, Arktikumin ja monien muiden yhteistyö- ja yrityskumppaneiden kanssa. Viikon aikana ohjelmassa oli mm. seminaareja, erilaisia työpajoja, näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia ympäri kaupunkia.

suklaasydän2Myös Rovaniemen kaupunginkirjasto innostui tänä vuonna lähtemään mukaan ja saimme toimintamme näkymään myös virallisessa ADW-ohjelmassa. Varaslähtönä viikolle pääkirjaston musiikkiosastolle sisustettiin Lukurauha-nurkkaus 8.2. vietetyn Lukurauhan päivän kunniaksi. Meri Kähkönen ja Joel Nurmi, kaksi opiskelijaa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta, stailasivat musiikkiosastolle nurkkauksen 1960-luvun tyyliin. Tänä vuonnahan Rovaniemen kaupunginkirjaston pääkirjaston valmistumisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta, joten tällä haluttiin nostaa myös merkkivuotta esille. Nurkkaus toteutettiin yhdessä kirpputori Tuhat-Torin kanssa, jonka lainaamat tuotteet olivat viikon ajan myynnissä. Lukurauha-nurkkaus oli käytettävissä parin viikon ajan aina ADW 2015 –muotoiluviikon loppuun saakka. Nurkkauksen avausta juhlittiin lauantaina 7.2. kahvitarjoilun ja 60-luvun musiikin merkeissä. Duo Hannu Raudaskoski ja Anniina Hietanen viihdyttivät tapahtumaan sopivalla 1960-luvun Suomi-iskelmällä.

TuunaaTuunaa2Varsinaisella muotoiluviikolla pääkirjastossa järjestettiin kaksi Tuunaa omaa aikaa –työpajaa, jossa tehtiin poistokirjoista ja kellotauluista uusia seinäkelloja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Näin poistetut kirjat saivat uuden elämän kelloina. Työpajoihin osallistui 22 henkilöä. Mukaan oli intoutunut jopa yksi ulkomainen Arctic Design Weekin kävijä! Vasemmalla materiaalia kellojen tekoon ja oikealla malleja syntyneistä tuotoksista. Lisäksi kirjastotalon 50-vuotista historiaa kunnioittaaksemme Aalto-salin yhdelle asiakaskoneelle oli laitettu pyörimään diaesitys kirjastotalon vaiheista. Esitys sai useankin asiakkaan ja lyhemmän aikaa talossa työskennelleen henkilökunnan jäsenen pysähtymään ja ihailemaan kaunista kirjastotaloamme kuvien merkeissä.

Kaiken kaikkiaan ADW2015 tuotti hieman lisätyötä, mutta oli kiva lisä kirjastossa järjestettäviin tapahtumiin. Sosiaalisessa mediassa jaetut kuvat Lukurauha-nurkkauksesta ja keräsivät normaalia enemmän tykkäyksiä ja nurkkausta valmisteltaessa lanseerattiin Rovaniemen kaupunginkirjaston upouusi Instagram-tili: RoiKirjasto. Siellä voi jatkossakin seurata kirjaston elämää ja myös arkea asiakaspalvelutiskin takana kuvien muodossa. Muistathan myös Facebook-sivut ja Twitterin, joiden avulla sinäkin pysyt helposti kärryillä kirjastossa järjestettävistä tapahtumista ja voit jakaa nopsasti tietoa eteenpäin kavereillesi ja verkostoillesi. Kannattaa myös testata, mitä kaikkea somesta löytyy hashtagilla #roikirjasto.