Kategoria(t): kirjastotyö, kirjavinkkaus, lastenkirjallisuus

Lasten vähemmän kivat kirjat


Muoniossa puiden lehdet alkavat hiljalleen muuttua ruskeaksi. Illat pimenevät ja ihana syystunnelma alkaa ottaa paikkaansa. Työ Muonion kirjastossa jatkuu kesän jäljiltä eloisissa merkeissä. Koulun alkaminen tuo koululaiset taas takaisin lasten- ja nuortenosastoille. Onneksi kirjahyllyissä on luettavaa kaikenlaisille lukijoille.

Koululaisten toilailuja luokkaretkillä.

Suloisia hetkiä kavereiden kanssa.

Tajunnan ja rakennukset räjäyttävää toimintaa.

Pieruhuumoria kaikilla tuoksuilla.

Ei voida siis sanoa, etteikö kirjojen sisällössä olisi valinnanvaraa.

Mutta onko kirjastossa valinnanvaraa silloin, kun syksy tulee elämään? Kun elämästä lähteekin yhtäkkiä jotain pois? Missä ovat sellaiset lasten kirjat, jotka kertovat elämän varjoisista puolista? Kuolemasta, sairaudesta ja surusta. Ei lastenkaan elämä ole aina pelkkää kikatusta.

Menetyksen hetkellä lapset ovat herkästi niitä, jotka joutuvat jäämään surunsa kanssa yksin. Surun keskellä vanhemmallakin on vaikeaa. Asiasta keskustelun hankalin osa on yleensä sen aloittaminen. Koskettavalla tarinalla voi päästä helpommin liikkeelle. Pieni ja hento lapsi voi pötköttää ison ja turvallisen aikuisen vierellä satua kuunnellen. Tässä otollisessa paikassa lapsen on turvallista pohtia suuria maailman asioita. Nämä kirjat nimittäin aiheuttavat varmasti liikettä pienessä päässä.


Pirja Kiema: Kun pupusisko kuoli (Myllylahti, 2020)

Kun pupusisko kuoli on herkkä ja todenmukainen teos perheenjäsenen kuolemasta. Pupuperheen lapsi kuolee sairauteen pitkän kamppailun jälkeen. Tarina kuvaa selkeästi koko perhettä järkyttävästä menetyksestä. Suru näkyy perheen elämässä monin tavoin, erityisesti vanhempien sisarusten ajatuksissa. Kuitenkin elämän valtaavan surun tilalle alkaa pikkuhiljaa löytyä kauniit muistot edesmenneestä pikkusiskosta.

Tea Ikosen kauniisti kuvittama kuvalorukirja auttaa lapsia ja vanhempia kohtaamaan ja sanoittamaan sisaruksen tai muun läheisen kuoleman.

Clare Helen Welsh: Päivä rannalla (Kustannus-Mäkelä, 2019)

Welshin haikea kuvaus vaarin muistisairauden herättämistä tunteista. Vuoroveden lailla vaarin muistot ovat toisaalta lähellä ja täynnä elämää, toisaalta taas kaukana poissa. Äiti kertoo, että vaari rakastaa unohtelustaan huolimatta. Mutta mitä jos vaari unohtaa minut? Olisi kamalaa unohtaa se, jota rakastaa.

Timo Parvela: Maukka, Väykkä ja Karhu Murhinen (Tammi, 2012)

Kissan ja koiran taivaansiniseen taloon uusi asukas on nimeltä Karhu Murhinen. Pelottavasta nimestään huolimatta hän on pieni, elämänhaluinen päästäinen. Hänellä on mahdottomasti kysymyksiä elämästä. Kirja kertoo Karhu Murhisen lapsuudesta, kasvamisesta aikuiseksi, vanhenemisesta ja lopulta kuolemasta. Tarina pursuaa elämän monipuolisuutta, iloineen ja suruineen.

Itsenäinen jatko-osa Parvelan Maukka ja Väykkä-sarjassa.

Tove Appelgren: Vesta-Linnea ja hirviöäiti (Tammi, 2001)

Appelgrenin rehellistä perhe-elämän kuvausta. Perheen lähtö kampaajalle ei suju ihan ongelmitta, kun Vesta-Linnea ei halua laittaa sukkahousuja äidin toiveesta huolimatta. Ne ovat inhottavat ja pysyvät huonosti jalassa. Vääntö jatkuu niin kauan, kunnes äidin pinna palaa. Koko päivä meneekin sitten oikeastaan vain toiselle sähisemiseen. Onneksi illalla kuitenkin opitaan, ettei aina voi olla kiltti ja hyvällä tuulella. Ei lapsi eikä äitikään.

Salla Savolaisen piirtojälki on tuttu Heinähattu ja Vilttitossu-kirjoista. Kuvitus onkin täynnä kaikkea perhe-elämän tavallisuutta.

Kiitos Nina Veinille hyvistä kirjasuosituksista!

Kirjoittanut
Vertti Barkholm
kirjastovirkailija-nuorisotyöntekijä
Muonion kunnankirjasto

Kategoria(t): fantasia ja scifi, kaunokirjallisuus, kirjavinkkaus, nuortenkirjallisuus, Yleistä

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto


Pohjoismaidekarikkon neuvosto jakaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa palkinnon parhaalle Pohjoismaiselle lasten- tai nuortenkirjalle. Palkintosumma on 350 000 Tanskan kruunua eli sama, mitä muutkin neuvoston palkitut saavat. On aina mukava nähdä, että lasten- ja nuortenkirjallisuuden arvostus nousee. Suomesta ehdolla on Seita Vuorelan (ent. Parkkola) ja Jani Ikosen (kuvitus) nuortenkirja Karikko sekä Minna Lindebergin ja Linda Bondestamin kuvakirja Aimo ja Unto. Jälkimmäisestä ehdokkaasta en osaa oikein sanoa mitään muuta kuin, että Linda Bondestamin kuvitus ainakin muissa lastenkirjoissa on kyllä ihan jo itsessään ehdokkuuden arvoista. Blogikirjoitusta aloin kuitenkin kirjoittaa Karikon takia. Kirja oli minusta yksi vaikuttavimpia viime vuoden nuortenkirjoja, ja toivonkin, että se pärjäisi tässä kilpailussa. Olisin mielelläni nähnyt sen myös Finlandia Junior ehdokkaana, sillä sen se totisesti olisi ansainnut.

Karikko ei ole helppo kirja, eikä siihen pääse välttämättä sisään heti, mutta kerrontaan mukaan päästyään kirjan maailmasta ei malttaisi tulla pois. Kirja edustaa maagista realismia tai uuskummaa, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää. Se kertoo Mitjasta ja Vladimirista, veljeksistä ja viimeisen rannan leirintäalueesta, jota hallitsevat poikalauma ja mystinen tyttö. Matkalle on lähdetty, koska kotona suru on lamaannuttanut kaiken.

Kerrotaan että on olemassa vesi joka erottaa elävät kuolleista. Sen yli kulkee lautta, jota ohjaa lautturi. Rannalla rajavartijana työskentelee Tuonentyttö. Ei ole merkitystä sillä onko tämä tarina totta, sillä siihen on uskottu ja uskotaan yhä. Ranta on viimeinen pala maata ennen merta.”

En halua kertoa kirjasta liikaa, sillä tarina paljastuu hiljalleen osisssa rannan tunnelman kiristyessä villin poikalauman ja oudon valkoisiin pukeutuvan tytön välillä. Kerronta on harkittua ja aitoa ja kieli kaunista olematta liian runollista. Vaikeaa asiaa käsitellään herkästi ja rauhallisesti. Vuorelan muihinkin (Parkkola nimellä kirjoitettuihin) kirjoihin kannattaa tutustua, jos maaginen realismi kiinnostaa, mutta tämä oli minusta aivan ehdottomasti hänen paras kirjansa tähän mennessä. Suosittelen sitä nuorten lisäksi myös aikuislukijoille. Toivottavasti myös neuvoston palkintoraati osaa arvostaa kirjaa!

Lisätietoa palkinnosta ja muiden maiden ehdokkaat:

http://www.kulturkontaktnord.org/lang-fi/pohjoismainen-kulttuuripiste/ajankohtaista/21-nyheter-fra-norden/1682-hvem-vinner-barne-og-ungdomslitteraturprisen