Kategoria(t): Yleistä

Bumbá – tietoa saamelaisista koululaisille ja kaikille muillekin


Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista. Mitä sinä tiedät heistä? Jos et vielä paljon, niin ei hätää. Apua on tarjolla.

Uudet Bumbá-oppimateriaalipaketit kertovat monipuolisesti saamelaiskulttuurista.  Bumbá-paketit on tuottanut Rovaniemen kaupunginkirjastossa toimiva Suomen saamelainen erikoiskirjasto, mistä niitä voi myös lainata. Paketit voidaan toimittaa joka puolelle Suomea.

Paketit on suunnattu suomalaisille kouluille täydentämään opetussuunnitelmaa. Bumbá-paketteja on neljä erilaista luokka-asteiden mukaan: Luomebumbá (hilla, esiopetus ja 1.‒2. luokat), Čáhppesmuorji (kaarnikka, 3.‒4. luokat), Sarritbumbá (mustikka, 5.‒6. luokat) ja Jokŋabumbá (puolukka, 7.‒9. luokat).

Pohjoissaamen kielen sana Bumbá merkitsee arkkua tai lipasta. Värikkäät paketit ovatkin todellisia aarrearkkuja, jotka pullistelevat saamelaista kirjallisuutta ja musiikkia.  Askartelun, tehtävien ja toiminnallisten harjoitusten kautta oppilaat pääsevät tutustumaan monipuolisesti saamen kieliin, saamelaisten historiaan ja nykykulttuuriin.  Kaikissa Bumbá-paketeissa on opettajan opas, joka sisältää mm. tuntisuunnitelmia, tehtäväkortteja ja keskeisiä verkko-osoitteita.

Bumbá-pakettien varaukset ja lisätiedot:

kirjasto.lappi-osasto (at) rovaniemi.fi / puh. 016 322 2466 

Saamelaistiedossa alkuun pääsee myös verkkolähteiden avulla. Oktavuohta-sivu on mainio kooste saamelaistietoa erityisesti opetukseen.

Virtuálafierbmi-sivulle on koottu Lapin kirjastojen tuottamia saamenkielisiä ja saamelaisaiheisia verkkosisältöjä.

Saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019 Kirjasammossa avataan saamelaiskirjallisuuden sivut:  www.kirjasampo.fi/saame. Mukana on saamelaiskirjailijoiden tietosivuja ja heidän teoksiaan esitteleviä artikkeleita. Kevään 2019 aikana täydentyy laaja artikkelikokonaisuus 100 + 1 kaunista, josta ensimmäisenä on julkaistu osio Suullinen perinne, muisteluksia, ensimmäiset aapiset. Saamelaiskirjallisuuden kokonaisuuteen on laatinut sisältöjä erityisesti Suomen saamelainen erikoiskirjasto.

Hyvää saamelaisten kansallispäivää 6.2.!

Buori sámi álbmotbeaivvi 6.2.!

Pyeri Säämi aalmugpeivi 6.2.!

Šiõǥǥ saa´mi meersažpeei´v 6.2.!

Tekstin kirjoitti: Sanna Haakana, Suomen saamelainen erikoiskirjasto / Rovaniemen kaupunginkirjasto

Mainokset
Kategoria(t): kaunokirjallisuus, Tapahtumat, Yleistä

Pedar Jalvi (1888–1916)


Suomen ensimmäisen saamelaiskirjailija Pedar Jalvin kuolemasta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla voi tutustua Pedar Jalvin elämään ja tuotantoon roll up – näyttelyn muodossa, joka on esillä 6.6.–23.7.2016. Lapponica salissa järjestetään myös Jalvi-aiheinen luento perjantaina 1.7., jonka pitää professori Vuokko Hirvonen.

Pedar Jalvi, syntymänimeltään Piera Klemetinpoika Helander, syntyi Tenon Yläkönkäällä Utsjoella 10.4.1888. Jalvi kävi kansakoulun Outakoskella, josta hän valmistui 13-vuotiaana vuonna 1901. 23-vuotiaana Jalvi pääsi opiskelemaan Jyväskylän opettajaseminaariin entisen opettajansa raha-avustuksen turvin.

Opettajaseminaarissa Jalvi innostui suullisen kansanperinteen keruusta. Hän teki yhteensä kolme keruumatkaa vuosina 1912–1914, joista kaksi jälkimmäistä sijoittuivat saamelaisalueelle. Jalvi oli ensimmäinen saamelainen, joka kokosi kansanperinnemateriaalia Suomen saamelaisalueelta. Vuosien 1913-1914 keruumatkojen materiaali ilmestyi vuonna 1966 Samuli Aikion toimittamana kaksikielisenä kirjana Sabmelažžai moaidnasak ja muihtalusak / Lappalaisten satuja ja tarinoita.

Vaikka Pedar Jalvi ehti julkaista vain yhden kaunokirjallisen teoksen ennen kuolemaansa, hänen merkityksensä saamelaiselle kirjallisuudelle on kiistaton. Pohjoissaameksi kirjoitettu teos Muottaĉalmit (Lumihiutaleita) ilmestyi omakustanteena vuonna 1915. Teos sisältää viisi runoa ja seitsemän lyhyttä kertomusta.

Kokoelman nimikkorunossa kuvaillaan kuinka lumihiutaleet keväällä sulavat vesipisaroiksi, pisaroista kertyy puroja ja purot vuorostaan yhtyvät mereen virtaavaksi vuolaaksi joeksi. Runon on tulkittu kuvaavan symbolisesti saamelaisten kansallisesta yhtenäisyydestä muodostuvaa voimaa. Teos julkaistiin aikana, jolloin saamelaisten tietoisuus kansallisesta yhtenäisyydestä ja omasta erillisestä kulttuurista oli heräämässä.

” Kevätpäivän lämpimässä
sulavat pienet hiutaleet
kuultaviksi pisaroiksi.
Pisaroista kertyy pian
puro, joki, järvi, meri
– ­niiden voima onkin suuri. ”

 Pedar Jalvin suunnitelmissa oli lapinkielisen aapisen kokoaminen, mutta varhainen kuolema esti hankkeen toteutumisen. Jalvin ura päättyi lyhyeen, sillä hän kuoli nuorena tuberkuloosiin Inarin sairaalassa ollessaan matkalla pohjoiseen kotiseudulleen Utsjoelle.

Kiertävä Roll up – näyttely Lappi-osastolla.

 

Riina Mattila, Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osasto