It Started with a Discovery of Witches


LumottuDeborah Harkness: Lumottu (A Discovery of Witches)

WSOY, 2012

Suomentaja Helene Bützow

Lumottu on koukuttava sekoitus historiaa, rakkausromaania ja fantasiakirjallisuutta, mutta se poikkeaa perinteisistä fantasiakirjoista sekoittamalla mukaan nykytiedettä geeniteknologiasta fysiikkaan. Kirjasta löytyy paljon tietoa alkemian ja 1500-luvun historiasta. Kaikki historialliset faktat ovat kunnossa, sillä kirjailija Harkness on myös tutkija, joka on erikoistunut 1500-1700-lukujen tieteen ja magian historiaan Euroopassa.

Lumottu kertoo Diana Bishopista, joka on historian tutkija. Dianan koko suku on täynnä noitia, mutta Diana ei itse osaa eikä haluta jatkaa perinnettä. Eräänä päivänä kaikki kuitenkin muuttuu ja Diana huomaa olevansa noitien, vampyyreiden ja demonien mielenkiinnon keskipisteessä. Selviytyäkseen Dianan on valittava puolensa ja se, keneen luottaa omien taikavoimien ollessa vielä piilossa.

Kirjasta löytyy myös rakkauskertomus, mutta mielenkiintoisinta antia minulle olivat Harnessin kuvaukset magian historiasta sekä kirjan edetessä mukaan tulevat sivuhenkilöt. Lumottu edustaa sellaista yhdistelmää fantasiakirjallisuutta ja nykytiedettä, mitä en muista itse ennen lukeneeni. Vaikka kirjan päähenkilöt ovat liian täydellisiä ollakseen kiinnostavia, kirja onnistuu koukuttamaan lukijan niin, että seuraavaa osaa jää kaipaamaan. Sen vuoksi onkin valitettavaa, ettei sarjan kahta muuta ilmestynyttä osaa Shadow of Nightia ja The Book of Lifea ilmeisesti tulla julkaisemaan suomeksi, mikä on kustantajalta ikävä päätös. Jos jonkun sarjan julkaiseminen aloitetaan, niin lukijoille pitäisi olla mahdollisuus lukea tarina loppuun asti samalla kielellä. Onneksi Lapin kirjastojen kokoelmasta löytyvät jatko-osat alkuperäiskielellä englanniksi.

Mainokset

Satumainen rakkaustarina


Mathias Malzieu:

Sydämen mekaniikka

Gummerus 2011

Ranskalainen Mathias Malzieu on kirjoittanut kiehtovan kirjan, josta tulee mieleen elokuva Edward Saksikäsi. Molemmissa liikutaan timburtonmaisessa maisemassa ja molemmissa osan päähenkilöiden ruumiista korvaa kone. Edvardilla ne ovat kädet ja Malzieun päähenkilö Jackilla hänen sydämensä. Jackin kasvattiäiti Madeleine yrittää varjella poikaa rakastumisen vaaroilta, mutta suojelusta huolimatta, Jack menettää sydämensä kauniille pienelle laulajattarelle, Miss Acacialle. Jackille rakastuminen on hengenvaarallista, sillä hänen sydämensä mekaaninen koneisto menee täysin sekaisin tunteista, mutta Jack ei välitä.

Kirja on viehättävä sekoitus pieniä vinksahtaneita yksityiskohtia ja henkilöitä sekä 1800-luvun lopun todellisia ihmeitä kuten elokuvia. Jackin kaveriksikin matkalla kohti Miss Acacian valloitusta päätyy yksi varhaisen elokuvataiteen pioneereja, herra Georges Méliès.

En voi olla mainitsematta myös kirjan kantta, joka oli sykähdyttävän hyvä. Ainakin minut se sai houkuteltua tutustumaan muuten tuntemattomaan kirjaan ja kirjailijaan samalla kertoen kirjan tyylistä. Kaikki kannet eivät siihen pysty, mutta tämä oli loistava.

Sydämet ovat ajankohtaisia myös Rovaniemen pääkirjastolla, jossa voi tulla tutustumaan tai osallistumaan Christian Boltanskin Sydänarkistoon, joka vierailee kirjastolla Pro Arte-säätiön IHME-nykytaidefestivaalilla 12.3.-1.4. Vielä ehdit!

Muuta hivenen samantyylistä:

Carroll, Jonathan: Valkoiset omenat

Gaiman, Neil: Tähtisumua

Ruiz Safón, Carlos: Tuulen varjo

Selznick, Brian: Hugo Cabret

Shaw, Ali: Tyttö joka muuttui lasiksi

Marokon taivaan alla


Jane Johnston: Saharan tytär
Tammi 2011

Olin  kuriton riiviö, meluinen, sottainen ja tottelematon. Rasvavilli lapsi, joka inhosi vettä ja saippua ja olisi viettänyt kaiken aikansa ulkona leikkimässä soturileikkejä. Näin muistelee Isabelle eli Izzy lapsuuttaan. Hän ihmettelee ja ihmetteli jo lapsena miksi hänen vanhempansa olivat  päättänet hankkia lapsen, sillä lapsi sopi mahdollisimman huonosti heidän elämäntyyliinsä eli teennäisen museaaliseen rauhaan (kuten Isabelle asian määrittelee).

 Isä ei juurikaan ole pitänyt yhteyttä liikenaisena työskentelevään Isabelleen. Hän yllättyykin, kun  saa  arkeologi-isänsä kuoltua perinnöksi talon.  Isä on myös kirjoittanut kirjeen, jossa kehottaa Isabellea myymään talon sekä kertoo talon ullakolla olevasta laatikosta. Laatikosta löytyy pohjoisafrikkalainen amuletti  ja eräänlaisia ”opasteita” elämän varrelle.  Niinpä lähtiessään lomalle Marokkoon Isabelle  ottaa amuletin mukaansa. Marokossa Isabelle joutuu kiipeilyonnettomuuteen, josta hänet pelastaa berberimies Taib.  Taibin avustamana Isabelle alkaa selvittää amuletin alkuperää ja se vie hänet pitkälle matkalle Saharan hiekka-aavikolle.

Isabellen tarinan rinnalla kirjassa kulkee paimentolaisnaisen Mariatan tarina. Mariata kuuluu aavikolla elävään hunnun kansaan eli  tuaregeihin.

Löytääkö  Isabelle Marokosta vastauksia kysymyksiinsä? Miten Isabellen ja Mariatan tarinat liittyvät toisiinsa?  Vähä vähältä heille molemmille paljastuu minkälaisia salaisuuksia aavikolle kätkeytyy.

”Lallawa” hän sanoi hiljaa silitellen isoa vatsaansa. ”Minusta tuntuu, että olen maailmalle velkaa yhden Lallawan: siitä vanhuksesta, joka antoi elämänsä aavikolle, sekä siitä tytöstä, joka ei koskaan saanut tilaisuutta itse kantaa sitä nimeä”.

Jane Johnston on Cornwallista kotoisin oleva kirjailija, joka asuu puolet vuodesta Marokossa. Häneltä on ilmestynyt suomeksi myös teos Neidon ryöstö (2009), joka sekin sijoittuu osin Marokkoon.

KaijaP
Rovaniemen kaupunginkirjasto