Persialaisen runoillan mietteitä


Pimeä, marraskuinen tiistai-ilta keräsi Lapponica-saliin lähes viisikymmentä runouden ystävää kuuntelemaan, miten moderni ja klassinen persialainen runous kohtasivat paikallisin voimin. Rovaniemellä asuva Ali Shafiei luki persiaksi koskettavia runojaan rakkaudesta, lähtemisen vaikeudesta ja odottamisesta, meille kaikille tuttuja tunteita niin Suomessa kuin Iranissa. Illan otsikko ” Sinun kanssasi maailma on kuin kirjasto, haluan kuiskalla, en huutaa…” kuvaa hyvin illan lämminhenkistä tunnelmaa ja persiankielinen lausunta oli kuin jonkinlaista mantraa, joka rauhoitti miettimään sanojen sisältöä. Papperpuulainen Titi Honkanen luki vastaavan runon englanniksi ja myös suomeksi ne runot, jotka oli ehditty suomentaa.

Ali ja Titi lausuvat runoja.

Klassikoista olivat esillä 1000-luvun alkupuolella eläneet Omar Khaijam ja Mawlana Rumi, joiden runoja esitti suomeksi Kaisu Kairakari ja persiaksi Fatemeh Kheirkham. Ensimmäinen ostos omaan hyllyyni Khaijamin runoista oli Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoskokoelma Malja ja mennyt maine, jossa oli myös lyhyt runoilijan elämäkerta. Ymmärsin hyvin, miksi nuoret brittisotilaat pakkasivat reppuunsa Khaijamin runoja, kun lähtivät Sommen juoksuhautoihin taistelemaan 1. maailmansodassa Khaijam-buumin ollessa kiihkeimmillään Britanniassa. Runojen sisällön voisi lyhyesti pukea muotoon: Elämä on lyhyt, juo malja ystävien kanssa ja rakasta nyt kun vielä voit.

Mawlana (käytetään myös muotoa Dzalaladdin) Rumin kokoelma ”Rakkaus on musta leijona” on myös hyvin vahvasti tunteisiin vetoava ja avaa suuren mystikon mietelmiä. Islamin uskoisista runoilijoista puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että runoissa rakkaus ei ole yksistään maallista vaan rakkautta Jumalaan ja juopuminen viinistä puolestaan juopumista Jumalasta. Lukija voi sitten valita, kuinka runoja tulkitsee.

Moninetin Tiina Lappalainen ja Fatemeh Kheirkhah olivat tuoneet paikalle persialaisia mattoja, musiikkia ja kuvia Iranista luomaan tunnelmaa. Iranissa on kauniita maisemia ja ystävällisiä ihmisiä, kuten Afganistanissakin, joten on hyvä nähdä muutakin kuin median välittämää kuvaa tappamisesta ja vihasta.

Pidimme myös teehetken, jonka aikana oli mahdollisuus keskustella. Tarjolla oli makeita jalebe-leivonnaisia, joita yleensä leivotaan juhlistamaan ramadanin loppumista.

Kati Lukkarinen

Sinun kanssasi maailma on kuin kirjasto


runoilta

Persialainen runoilta kirjastossa 10.11.2009

PERSIALAINEN RUNOILTA

Lapin maakuntakirjasto, Rovalan Setlementti ry:n hallinnoima monikulttuurikeskus MoniNet ja sanataideyhdistys Papperpuu ry järjestävät persialaisen runoillan maakuntakirjaston Lapponica-salissa tiistaina 10.11.2009 klo 18.30. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. 

Tilaisuuden ohjelmassa kohtaavat klassinen ja moderni, uusi ja vanha, sukupolvet ja maailmankuvat kielten ja kulttuurien runollisessa vuoropuhelussa. Persialaista ja suomalaista, klassista ja modernia runoutta lausutaan suomeksi, persiaksi ja englanniksi. 

Iranin Mashadissa syntynyt Ali Shafiei muutti Imatralta Rovaniemelle lähemmäs lunta, pakkasta ja kuuraa. Hän kertoo runoistaan löytyvän monia samoja elementtejä kuin pohjoisesta luonnosta. Shafiei on julkaissut runoteoksen lisäksi dokumentti- ja lyhytelokuvia. Ensimmäisen runonsa hän kirjoitti 15-vuotiaana, ja hakeutui ystävän kannustamana kirjoittajakurssille. Runoillassa Shafiei lausuu omia tekstejään persiaksi. 

Sanataideyhdistys Papperpuusta mukana on Titi Honkanen, Iisalmesta kotoisin oleva rovaniemeläistynyt sana- ja mediataiteilija. Honkanen tulkitsee sekä Shafiein runoja suomeksi ja englanniksi että papperpuulaisten omaa tuotantoa. 

Rovaniemellä asuva, Afganistanissa syntynyt Fatemeh Kheirkhah avaa alustuksessaan persialaisen runouden mestareiden Mawlana Rumin ja Omar Khaijamin elämänkertoja sekä runouden merkitystä persialaisessa kulttuurissa. Kheirkhah lukee Khaijamia ja Rumia persiaksi. Suomeksi Rumia ja Khaijamia lausuu Suomen Lausujain Liiton jäsen Kaisu Kairakari, elämäntyönsä kirjastossa tehnyt kirjallisuuden ja runouden harrastaja.

Runoja, rubiiniviiniä ja juonitteluja sulttaanin hovissa


Maalouf, Amin: Samarkand samarkand
Gummerus, 2009

Samarkand on jännittävä romaani, jossa seurataan nuoren Omar Khaijamin elämää 1000-luvun Persiassa. Khaijam oli persiankielinen runoilija, joka tuli tunnetuksi viiniä ja rakkautta ylistävistä runoistaan myös länsimaissa 1850-luvulla. Kerrotaan nuorten brittisotilaiden pakanneen Khaijamin runoja reppuunsa lähtiessään Sommen juoksuhautoihin taistelemaan. Samarkandissa Khaijam kirjoittaa nelisäkeitään salaiseen runokirjaansa, ja kirjan toinen juoni seuraakin 1900-luvun alussa nuoren amerikkalaisen miehen seikkailuja kadonneen runokirjan, Rubaijatin, etsinnässä.

Maalouf sekoittaa teoksessaan faktaa ja fiktiota antaen lukijalle jännittävän seikkailukertomuksen sekä tietoutta persialaisesta elämästä niin sulttaanien hovissa kuin rahvaan parissa, kuin myös tietoa miten suurvallat muokkasivat nykyisen Iranin kohtaloa vuosisadan alussa ja mistä sunnien ja shiiojen kiistoissa on kysymys.

Khaijam oli myös filosofi, tähtitieteilijä ja matemaatikko, ja Maalouf onkin sisällyttänyt teokseensa mm. aikakauden tietoutta maailmankaikkeudesta. Khaijam toimii kirjassa sulttaanin neuvonantajana ja poliittiset juonittelut hovissa vievät Khaijamia pakomatkalle hovista toiseen ja hänen ystävyytensä Hasan-e Sabbahiin avaa lukijalle tietoa salaperäisestä assassiini-lahkosta. Ja eihän runoilija voi elää ilman lempeä, niinpä Omarin rakkauden kohde kirjassa on runoilijatar Dzahan, nuori ja vilkas leski.

Suomeksi Khaijamin runoja voi lukea vaikkapa Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksina (alla oleva), lisäksi Hämeen-Anttila on kirjoittanut Khaijamin elämäkerran. Annikki Sunin käännös Samarkandista on nautittavaa luettavaa.

”Ruukku rubiiniviiniä, runokirja,
suurusta pikkuisen, pala leipää,
sinun kanssasi kahden autiudessa –
suloisempaa ei olisi kuninkaalla!”

Muuta:
Amin Maalouf on Ranskan tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hän on mm. tehnyt libreton Kaija Saariahon oopperoihin Kaukainen rakkaus ja Adriana Mater.

Saatavuus: Lapin maakuntakirjastossa 5 kpl

Lue myös: Bartol, Vladimir: Alamut.
Kirja kertoo Hasan-e Sabbahin fiktiivisen elämäkerran.

 Kati Lukkarinen Aalto-salista

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.