Jazzia kiippareilla


Scott, Rhoda: Anthology (cd + dvd), Universal Classiscs & Jazz France, 2011

Lempinimensä ”The barefoot lady” Rhoda Scott (s. 1938) on saanut tavastaan soittaa sähköurkuja paljain jaloin. Pastorin tyttärenä hän jo lapsena ihastui kirkon sähköurkuihin, ja tutkiessaan sen ja erityisesti pedaalin toimintaa, hän aina ensimmäiseksi riisui kengät pois. Paljain jaloin soittamisen ansiosta hän on omasta mielestään voinut kehittää ihan oman soittotyylin ja omia soittotekniikoita sekä saanut soittimeen todella läheisen tuntuman.

Levy on mielenkiintoinen kokoelma monenlaisia kappaleita jazzin rythmeihin sovitettuna, vaikka on mukana toki myös ihan oikeita jazzkappaleitakin. Rhodan soitto on taiturimaista ja sitä on mukava kuunnella mutta myös katsella. Varsinkin dvd Live at MTVA 1973 näyttää mihin Rhoda kykenee. Mukana on myös 1972 nauhoitettu konsertti ja siihen verrattuna kehitys on vuoden aikana ollut huomattava. Toki myös yhtyeen muiden soittajien taitavuus, se kuinka huomaamattomasti he tukevat Rhodan soittoa, vaikuttaa lopputulokseen. Soitto toimii ja svengaa mutta mukana on samalla myös viehättävää kotikutoisuutta.

Rhoda muutti  Yhdysvalloista Ranskaan jo vuonna 1968. Hän onkin paljon tunnetumpi Euroopassa kuin kotimaassaan, mutta on toki saanut tunnustusta ja esiintynyt usein myös siellä. Pariisissa vietetyn 40 vuoden jälkeen hän muutti takaisin Yhdysvaltoihin ja syntysijoilleen New Jerseyhin, jossa hän vielä yli 70-vuotiaana suorittaa opintoja musiikin parissa.

DVD sisältää henkilökuvan vuodelta 2010 ja kaksi konserttitaltiointia 70-luvulta. Nämä täydentävät erinomaisesti cd-levyn materiaalia ja antavat laajemman kuvan Rhodan musiikillisesta kaikkiruokaisuudesta. Ja henkilökuvan kautta hänen pitkä uransa avautuu ihan konkreettisesti.

Lisää Lapin kirjastoista löytyvää sähköurkujazzia pääset katsomaan tästä linkistä.

Mainokset

Naisenergiaa!


Sukelletaanpas hetkeksi bluesin maailmaan naisten voimin. Jos kyseinen musiikki miellyttää, niin tässäpä vinkiksi muutama melko tuore uutuuslevy. Menoa ja meininkiä löytyy runsaasti, ja senpä takia ne ihan pakostakin nousevat esiin muusta tarjonnasta. Samalla näistä kaikista levyistä välittyy aitous, tuoreus ja energisyys. Toki myös rauhallisempaa ja haikeampaa tyyliäkin on tarjolla. Mutta kaiken kaikkiaan rentoa ja tanssittavaa!

Samantha Fish on Missourista kotoisin oleva 22-vuotias kitaristi-laulaja. Vuonna 2011 hän voitti Blues Music Awards: Best new artist debut -sarjan. Levy Runaway ilmestyi viime vuonna, kuten myös Girls with guitars. Parhaimmilta Runaway levyllä kuulostavat hitaat kappaleet Down in the swamp, Today’s my day, Feelin’ allright sekä nopeatempoisempi Leavin’ kind ja hieman country-henkinen Soft and slow. Tarjolla siis sielukasta laulua mutta myös vahvaa soittoa.

Gina Sicilia on 27-vuotias Pennsylvaniasta kotoisin oleva laulaja. Can’t control myself levyllä on 7 hänen omaa sävellystään ja muutama vanha tuttu cover-kappale. Levyn parhaimmistoa ovat nimikkokappale Can’t control myself ja Gimme a simple song. Loput kappaleista ovat ihan hyvää perustasoa, vaikka mukana on myös kappaleita, joissa ihan selkeästi kuuluu viihdemusiikin sävyjä. Tämä ei kuitenkaan tee levystä huonoa, sillä Ginan tunteikas lauluääni pelastaa minkä tahansa kappaleen. Hänen aikaisempia levyjään ovat Allow me to confess 2006 ja Hey sugar 2008. Vuonna 2011 hän oli ehdolla mm. Blues Blast Award -kilpailussa ja levy Can’t control myself oli kymmenen parhaan joukkossa About.comin listalla Best Blues Albums.

Sena Ehrhardt puolestaan on lähtöisin Minnesotan osavaltiosta. Debyyttilevy Leave the light on siis Senan ensimmäinen ja ilmestyi viime vuonna. Levyn kaikki kappaleet Sena on tehnyt yhteistyössä blueskitaristi-isänsä Ed(ward) Ehrhardtin kanssa. Levyn parasta antia onkin juuri musiikin toimivuus. Se soljuu ja rullaa eteenpäin täydellä höyryllä mutta ammattitaitoisesti ja helpon kuuloisesti. Mutta ei pidä myöskään unohtaa Senan upeaa ja täyteläistä ääntä! Leyvltä löytyvät ainakin nämä hienot biisit: My bad, The best thing ja Same team. Myös Sena oli ehdolla vuoden 2011 Blues Music Awards: Best new artist debut -sarjassa.

Kannattaa kuunnella myös nämä levyt:

Hart, Beth: Don’t explain (2011)

Popovic, Ana: Unconditional (2011)

Wilde, Dani: Juice me up (2012)

Lyytinen, Erja: Songs from the road (2012)

Pitkiä päiviä, arkisia askareita


Ranta, Sirkka-Liisa: Naisten työt: Pitkiä päiviä, arkisia askareita. Karisto 2012, 240 s.

Sirkka-Liisa Ranta on filosofian tohtori ja tietokirjailija, hän on kirjoittanut maaseudun kulttuurihistoriaan liittyviä kirjoja. Tässä tuoreimmassa teoksessaan hän on paneutunut suomalaisen maaseudun naisen historiaan, menneeseen aikaan.

Naisten työt teos käsittelee maaseudun naisten töiden suurta muutosta sadan vuoden ajalta aina 1960- luvulle saakka. Lukijalle esitellään yleisesti – joitakin asioita taas hyvinkin yksityiskohtaisesti – kuvin ja kirjoituksin naisen työntäyteistä elämää. Kirjan teksti on kertovaa ja sitä on helppo lukea. Aineistoa teokseen kerättäessä on nähty paljon vaivaa, lähteinä on käytetty mm. Emäntälehden ja Kotilieden kirjoituksia nostalgisine kuvineen.

Teos kertoo ajasta jolloin naisten ja miesten työnjako on ollut tiukkaa, poikkeuksena sota-aika. Voin kirnuaminen, lampaiden keritseminen, mattojen kutominen, leipominen, kaikki raskaita, aikaa vieviä töitä ja kaikki tehtiin itse. Kirjan otsikon alla ”Nainen vesijohtona ja viemärinä” kuvaillaan yhtä naisten rankimpia töitä, vedenkantoa. Vettä kului valtavat määrät päivittäin. Vedenkantoon keksittiin erilaisia apuvälineitä, yksi niistä oli paljon puhuvasti ämmänlängiksi nimetty kantolaite.

Naisten ensimmäisiä ammatillisia kouluja olivat heidän perinteisiin töihinsä liittyvät käsityö- ja kutomakoulut, sekä karjanhoito- ja meijerikoulut. Vähitellen naiset  laskivatkin käsistään käsikivet, keritsimet, korennot, vesikelkat, sirpit  ja kartut. He kouluttautuivat mitä erilaisempiin ja vaativimpiin ammatteihin – hoitaen edelleen vielä työpäivänsä jälkeen kodin työt.

Muita samalta tekijältä: Hellettä, heinäpoutaa: heinänteon kulttuurihistoriaa. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2006. Maatilan pihapiiri, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003. Tupa (yhdessä Juhani Seppovaaran kanssa), Rakennusalan kustantajat 2000.

Suoma H.