Kirjoja taaperolle – 1-vuotiaan suosikit


Mitä lukea 1-vuotiaalle, jonka keskittymiskyky on aika usein olematon, ja joka äänestää välittömästi jaloillaan, jos kirja ei ole mieluisa? Kannettuani kirjastosta kotiin kassikaupalla kirjoja ja kokeiltuani yhtä jos toista, minulla alkaa olla jo jonkinlainen käsitys siitä, mistä ainakin meidän taapero tykkää.

Kirjavakirjasto160215Kuka piilottelee oven takana, entä ruohikossa? Missä on vauva, jolla on punainen takki? Erilaiset läppä-/kurkistuskirjat taitavat olla lasten ikisuosikkeja. Meillä ykkössijaa pitivät pitkään kirjat Värit : kukkuu! ja Vauvan päivä : kukkuu!, joissa etsitään läppien takaa vauvoja tai tuttuja leluja. Kuvituksena on värikkäitä valokuvia höystettynä kosketuspinnoilla. Hieman yli yksivuotiaana suosikeiksi nousivat Puppe– ja Maisa-kirjat, joissa on jo vähän juontakin.

Päätellen siitä, että vähintään puolet julkaistuista pahvikirjoista käsittelee eläimiä, eläimet kuuluvat vähän joka vauvan suosikkilukemistoon, niin meilläkin. Olipa kyse sitten tutummista koirista tai kissoista, tai impala-antiloopeista, kaikki käy. Vaikka kärsivällisyys muuten on kortilla, 51 sivuinen Ankanpoikien maatilakirja pienille jaksetaan kyllä kuunnella ja katsella kannesta kanteen (eläinten lisäksi kirjassa tutustutaan myös yleensä maanviljelyyn). Eläinten lisäksi myös vauva-aiheiset kirjat kiinnostavat pientä lukijaa. Leslie Patricellin vauvakirjoissa on selkeä humoristinen kuvitus ja niukasti tekstiä.

Parasta on löytää kirja, jota on itse mukava lukea, ja joka kelpaa myös lapselle. Kirjassa Ihan hukassa pikkupöllö putoaa puusta ja eksyy äidistään. Sitten äitiä etsitään muiden metsäneläinten avustuksella. Chris Haughtonin kirja on ilmestynyt aiemmin paperiversiona, ja 2014 siitä ilmestyi paksulehtinen taaperon käteen sopiva versio. Osaan jo itse kertoo pikkukarhusta, joka haluaa tehdä kaiken itse. Yhdessä äitikarhun kanssa mennään kirjastoon, jossa meinaa käydä köpelösti, kun pikkukarhu ei ylläkään lempikirjaansa – onneksi apu on lähellä. Tekstiä on juuri sopivasti 1-vuotiaan kärsivällisyydelle.

1-vuotiaan suosikit:

Cousins, Lucy: Maisa-kirjat

Corderoy, Tracy: Osaan jo itse! ja Tämä on minun!

Haughton, Chris: Ihan hukassa

Heimonen, Satu: Ankanpoikien maatilakirja pienille ja Tikun ja Takun luontokirja pienille

Hill, Eric: Puppe-kirjat

Patricelli, Leslie: Halataan, Kylvyssä, Paukku, Potalla ja Riepu

Sirett, Dawn: Vauvan päivä – kukkuu! ja Värit – kukkuu!

Joonaksen jouluihme


joonaksenjouluihmeSusan Wojciechowski & P. J. Lynch: Joonaksen jouluihme (Kirjatoimi, 1998)

Joonas Syrjänen on kiistämättä kylän paras puuseppä. Hän on myös juro ja äkäinen mies, joka on saanut osuvan jos kohta epäkohteliaan lisänimen herra Synkkänen. Kukaan ei tiedä miksi Joonas on aina niin pahalla tuulella, saati sitten sitä, että aikoinaan hänkin oli mukava ja naurava mies. Miksi Joonas tiuskii kaikille ja mikä sai hänet muuttumaan niin paljon?

Salaisuus alkaa paljastua erään joulun aikaan kun leskirouva Hanna Hansson ja hänen pieni poikansa Tuomas uskaltavat koputtaa Joonaksen oveen. Heillä on töitä taitavalle puusepälle: Tuomakselle niin rakas jouluseimi pitäisi rakentaa uudelleen. Vastahakoinen Joonas tarttuu toimeen ja tulee tahtomattaankin paljastaneeksi asioita menneisyydestään. Suuresta surusta toipuminen alkaa pienin askelin. Hanna ja Tuomas tuovat viimeinkin valoa ja jouluiloa katkeran miehen yksinäiseen elämään.

Susan Wojciechowkskin kirjoittama Joonaksen jouluihme on kaunis ja tunteisiin vetoava joulutarina, joka sopii kaikenikäisille lukijoille. Tarinan on kuvittanut P. J. Lynch, joka sai arvostetun Kate Greenaway-mitalin taidokkaasta, vanhanaikaista tunnelmaa huokuvasta kuvituksesta.

Mistä syntyivät kerran Ivalojoki ja Inarinjärvi?


Leena Laulajainen: Hopeasarvinen poro - Satuja Lapista

Leena Laulajainen: Hopeasarvinen poro – Satuja Lapista

Avvil on kuin kuka tahansa nuori lapinnainen, joka liekuttaa komsiossa pientä tytärtään Aanaaria. Avvilin mies Aslak ei jouda lasta kaitsemaan, joten Avvilin on otettava tytär komsioineen mukaan niin marjametsälle kuin kenkäheinien hakuunkin. Eräänä päivänä käy niin, että maahinen vie kiven päälle jätetyn komsion ja sen mukana Aanaarin eivätkä Avvil ja Aslak löydä tytärtään mistään. He pyytävät jopa Taivaanjängän herraa apuun, jotta saisivat tyttärensä takaisin. Kuluu kuitenkin kaksitoista vuotta ennen kuin he tapaavat Aanaarin uudelleen. Jälleennäkeminen on aivan toisenlainen kuin voisi kuvitella ja Avvilin ja Aslakin on aika lunastaa Taivaanjängän herralle tekemänsä lupaukset.

Leena Laulajaisen satukokoelma Hopeasarvinen poro – Satuja Lapista vie lukijansa keskelle tuntureita ja taivaantulia, järvien välkettä ja yötöntä yötä. Avvil ja Aanaar on yksi kahdestakymmenestä aiemmin eri julkaisuissa ilmestyneestä Lappi-aiheisesta sadusta, jotka on nyt koottu yhteen lumoavaksi kokonaisuudeksi. Virpi Pennan voimakassävyinen ja tunteikas kuvitus tukee saduista kumpuavaa taikaa.