Kategoria(t): Tapahtumat

Simon kirjasto muuttui kammottavan hirvittäväksi Mörkökirjastoksi


Päätimme jo keväällä, että järjestämme kirjaston tiloissa syksyllä jonkin kivan tapahtuman lapsille ja tottahan toki ensimmäinen mieleen tullut idea oli Halloween tapahtuma. Toivoimme järjestävämme tapahtuman yhdessä muiden kunnan alueella toimivien lasten ja nuorten parissa työtä tekevien osapuolten kanssa. Siksipä Mörkökirjasto järjestettiinkin yhdessä Simon kunnan nuorisotoimen ja Simon 4h-järjestön kanssa. Viime hetkellä apukäsiä löysimme myös paikallisista MLL:n vapaaehtoisista.

Tapahtumasuunnittelu aloitettiin jo hyvissä ajoin syyskuussa yhteistyötahojen kanssa. Tavoitteenamme oli järjestää kirjastossa toimintaa alakouluikäisille ja sitä nuoremmille Halloween henkeen, mutta halusimme lyödä tapahtumalle myös oman leimamme. Siksipä emme järjestäneet Halloweenjuhlia, vaan nimesimme tapahtumamme Mörkökirjastoksi. Keräsimme ideoita Mörkökirjastoon paljon netin uumenista ja erityisesti Pinterestistä, mutta myös sovelsimme itse paljon. Mörkökirjastoon tuli erilaisia askarteluja, pari pientä tehtävää, slimepaja, kasvomaalausta ja pelottavaakin pelottavampi kauhukäytävä. Kirjaston päätimme pitää auki 9-21 välisen ajan, mikä tiesi siis kuutta ylimääräistä aukiolotuntia. Mörkökirjasto puolestaan avasi ovensa klo 13 ja jatkui kirjaston sulkemiseen asti.

Halusimme, että lapsille jäisi hommasta hyvä maku ja siksipä kirjastoon perustettiin yhden illan ajaksi Kummituskahvila BÖÖ, jossa tarjoiltiin hämähäkki-muffineja, muumio-keksejä, kammokarkkia, iljettävää vihreää mehua, jonka lapset saivat nauttia madoilla tai ilman sekä kummitussipsejä. Kummituskahvila BÖÖ:n antimet olivat lapsille ilmaisia.

Tapahtuma taisi olla aikamoinen hitti. Lapsia alkoi hiipiä paikalle jo ennen klo 13, kun valmistelut olivat vasta kesken. Jo puoli tuntia tapahtuman alusta oli Mörkökirjastossa täysi kuhina päällä: paikalle tuli yhdellä rytinällä noin 40 lasta!  Erityisen suureen suosioon nousi jo alusta lähtien (yllätys yllätys) slime-paja, jonne kulkeva jono tukki pian kirjaston käytävät. Noh, onneksi Mörkökirjastossa oli paljon muutakin tehtävää, ja osa jonottajista uskalsi lähteä paikaltaan askartelemaan tai etsimään kirjastoon piilotettuja haamuja, kissoja ja lepakoita. 

Ihan ongelmitta ei päivästä selvitty, kun Kummituskahvila BÖÖ:n avajaiset viivästyivät kiireiden vuoksi ja askartelupisteiden pystytyskin jäi aluksi hieman puolitiehen. Myös kauhukäytävä pysyi vähemmän kauhistuttavana, kun käytävän valot paloivat kirkkaana vielä 1,5 tuntia Mörkökirjaston avaamisen jälkeen. Vihdoin, kun käytävä pimeni, pääsivät lapset kokeilemaan omaa rohkeuttaan kauhukäytävän uumeniin. Ja olihan se pelottavaa…

Suuren suosion vuoksi alkoi erityisesti Kummituskahvila BÖÖ:n ja slime-pajan tarvikkeet hälvetä. Onneksi kaupasta sai kaikkea lisää ja yksikään lapsi ei jäänyt ilman herkkuja ja ällölöllölimaa. Kaiken kaikkiaan muffineja jaettiin yli 70 kappaletta, sipsejä meni 9 pussia ja karkkeja niin tolkuton määrä, että perässä ei pysytty ja mehuakin useampi litra. Slime-pajassa sekoitettiin miltei 20 pakettia perunajauhoja, samanmoinen määrä shampoota, useampia pulloja elintarvikevärejä ja uskomaton kasa glitterijauhetta. 

Tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 140 henkilöä. Meillä oli ihan hurjan ihanan kamala Mörkökirjasto! 

 

 

 

Kategoria(t): sarjakuvat

Punaisia ja valkoisia tarinoita sarjakuvana


Sisaret 1918. Toim. Reetta Laitinen.  Arktinen banaani 2018. 110 s. 

 

Keitä olivat Suomen sisällisotaan 1918 osallistuneet naiset? Minkälaisia toiveita, pelkoja ja aatteita heillä oli?

Sisaret 1918 -kirjassa on kymmenen suomalaisen naisen tai lapsen tarinaa sisällissodan ajalta. Tarinat ovat peräisin Kansan Arkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista, ja kymmenen sarjakuvataiteilijaa on tulkinnut ne sarjakuvan muotoon.

Mitä kertoo tapahtumien aikaan 7-vuotias Toini punakapinasta Leppävirralla? Mikä on Mandin, vankinumero 10 074:n, kohtalo Hennalan vankileirillä?  Miksi viiden lapsen leskiäiti Hulda liittyy punakaartiin?

Tarinat sijoittuvat eri puolille Suomea ja niiden kertojina on sekä punaisia että valkoisia. Jokaista sarjakuvaa edeltää päähenkilön ja tapahtumien taustojen esittely.

Sarjakuvantekijät ovat antaneet tarinoilleen oman persoonallisen jälkensä, mutta kaikki sarjakuvat ovat  kuvallisesti selkeitä ja vahvan ilmeikkäitä. Yhdistävänä tekijänä on myös värimaailma, jossa väreinä on käytetty ainoastaan mustaa, valkoista ja punaista.

Kirjan tekijät ovat halunneet saada naisten omat äänet kuuluviin. Jokaisen sodassa mukana olleen muistot ja kohtalo ovat omanlaisiaan. Kymmenen kertomusta ei kuvaa koko sotaa, mutta näiden henkilökuvien kautta tulee kuuluville erilaisia tulkintoja menneisyydestä.

Helmet-lukuhaasteessa Sisaret 1918 täyttää ainakin nämä haastekohdat:

  • 30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
  • 49. Vuonna 2018 julkaistu kirja

 

Sanna Haakana, Rovaniemen kaupunginkirjasto