Kategoria(t): Yleistä

Kokemuksia 40-vuotisesta kirjastotyöstä ja korona-ajasta


Korona toi asiakkaita takaisin. Tämän toteaa yli 40-vuoden kirjastotyökokemuksella Enontekiön kirjaston kirjastovirkailija Pirjo Salonen.

”Olemme tosi tyytyväisä, että vanhoja asiakkaita on palannut asioimaan kirjastoon korona-aikana ja he ovat kertoneet löytäneensä uudelleen kiinnostuksen lukemiseen. Palkitsevaa on myös ollut, kun olemme onnistuneet opastamaan ikäihmisiä omatoimikirjaston käyttäjiksi.”

Pirjo tuli kirjastoon töihin 1981 työvoimatoimiston vinkistä ja löysin oman alansa. Alussa vaivasi hiukan ujous asiakaspalvelutilanteissa, mutta silloinen kirjastonhoitaja Marita Mäkelä oli rohkaiseva, osasi opettaa työhön ja kannusti opiskelemaan alaa. Pirjo muistelee lämmöllä ensimmäistä esimiestään, rohkeus palvelutilanteissa kasvoi.

Pirjo Salonen

”Olen tykännyt asiakaspalvelutyöstä. Kirjojen suositteleminen on erityisen helppoa asiakkaille, jotka osaavat kysyä ja pyytävät apua”, kertoo Pirjo.

”Uran alkuaikoina kirjojen parissa työskenneltiin enemmän, luettelointi tehtiin itse ja käytössä olivat pahviset kortistokortit, nykyisin kirjan lainauskuntoon laittaminen hoituu viidessä minuutissa”, Pirjo miettii alan kehitystä.

Myös se on muuttunut, että nykyisin kirjastossa hoidetaan kirjastotyön ohessa muitakin tehtäviä: järjestetään tapahtumia, hoidetaan kuntosaliavainkortteja sekä myydään konsertti- ja kylpylälippuja.

Sisäänkäynti Enontekiön kirjastoon

”Pienen kirjaston on hyvä kuulua Lapin kirjastojen verkostoon, mutta toivottavasti yhteistyön kehittyminen ei johda paikallisen kirjastotyön hiipumiseen”, pohtii Pirjo tulevaisuudennäkymiä.

Oman kirjaston suhteen toiveissa on tilojen ehostaminen entistä monipuolisempaan käyttöön sopiviksi, toivottavasti jopa uudet tilat ja edelleen tapahtumien järjestäminen, että ihmisten kiinnostus kirjastossa käyntiä kohtaan säilyisi.

”Toivottavasti työlle löytyy myös hyvä jatkaja”, Pirjo tuumii, loppukeväästä häntä odottavat hyvin ansaitut eläkepäivät.

Lapin kirjastot toivottavat aurinkoisia eläkepäiviä Pirjolle!

Kirjoittaja: Enontekiön kirjaston henkilökunta

Kategoria(t): Yleistä

Virpi Suutari valitsee Lappi-kirjallisuuspalkinnon saajan kuudesta finalistista


Lappi-kirjallisuuspalkinto on Lapin kirjastojen yhdessä jakama palkinto ansioituneelle Lappi-aiheiselle tai lappilaisen tai Lapista kotoisin olevan tekijän teokselle. Palkinnolla kirjastot haluavat tehdä Lapin kirjallisuutta tunnetuksi.

Lappi-kirjallisuuspalkinto jaetaan tänä vuonna kolmannen kerran. Palkinnon saajan valitsee dokumenttiohjaaja, taiteilijaprofessori, Lapin yliopiston kunniatohtori Virpi Suutari, joka on kotoisin Rovaniemeltä.  Palkinto julkistetaan Kirjastojen päivänä 19.3. 

Finalistit  

Inger-Mari Aikio: 69 čuoldda – 69 pylvästä, DAT

Akseli Heikkilä: Veteen syntyneet, WSOY.

Juhani Karila: Pienen hauen pyydystys, Siltala.

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa, WSOY.

Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa, Otava.

Seppo Saraspää: Kaulahopeiden taru, Karisto.

Palkintoa tavoittelevat vuosina 2019-2020 sekä loppuvuonna 2018 (marras-joulukuu) ilmestyneet suomenkieliset aikuisten kaunokirjalliset teokset.  Mukana ovat niin ikään Suomen saamenkielisten kirjojen suomenkieliset käännökset. Kaikkiaan palkinnon nelihenkinen esivalintaraati kävi läpi lähes 200 teosta. Palkinto on 3000 euroa ja yleisön suosikki saa 500 euroa.

Yleisö pääsee äänestämään suosikkiaan 28.1.-28.2. välisenä aikana. Äänestyslomake avautuu palkinnon nettisivuilta https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/. Myös Lapin kirjastoissa voi äänestää. Äänestäneiden kesken arvotaan kolme lahjakorttia verkkokirjakauppaan, á 30€.

Ensimmäisen Lappi-kirjallisuuspalkinnon sai Kerttu Vuolab teoksellaan Valon airut vuonna 2017 ja toisen Rosa Liksomin Everstinna vuonna 2019.

Lappi-kirjallisuuspalkinnon esivalintaraati

Tiina Heinänen, Sari Hakko, Seija Ålander ja Helena Kokko