Kuin kallein timantein koristeltu peili


Mäkelä-Haapalinna
Tämä on Pirkko Mäkelä-Haapalinnan teoskuvituksiin ja nuorten kirjoituksiin perustuvan kirjan nimi. Juuri niin, kuin timantteja katson ihastuneena maalauksia ja luen ihastuneena nuorten kirjoittamia tekstejä.
Kemijärvellä asuva Pirkko Mäkelä Haapalinna on paluumuuttajana Kemijärvelle asettunut kuvataiteilija.
Kemijärven Hillatien koulun yläasteikäiset oppilaat ovat kirjoittaneet taiteilija Pirkko Mäkelä-Haapalinnan maalauksista heränneitä ajatuksia. Maalauksissa ollaan veden äärellä. Nuoret ovat löytäneet kukin omalla tavallaan maalauksesta sen tärkeimmän .
Esimerkiksi Jan Erik Trappin runo Ranta-aalto samannimiseen maalaukseen : Aaltojen pauhu /kuvastaa tunteiden ryöppyämistä/ ja sanojen tulvaa . /Vesi peilaa kaikki, /puhtaitten maasta taivaaseen, /kuin kallein timanteilla koristettu peili.
Ensimmäinen elementti -maalaukseen Anni Pitkäsen tekemä runo saa kylmät väreet menemään pitkin selkärankaa. Muistan hyvin, kun taiteilija kertoi tämän työn lähtökohdista, lapsuuden dramaattisesta hetkestä.
Mirva Tuuliaisen runo maalaukseen Pilvivarjo: Kuva herättää toivoa, rauhoittaa, /antaa lupauksen jostain paremmasta:/ Että taivas ja onnellisuus ovat sitenkin olemassa, /mutta näkyvät vain harvoin kaiken muun keskellä-
Pirkko Mäkelä-Haapalinnan Art Times Award -kunniamaininnalla palkittu teos Vuodatus on myös mukana kirjassa ja se on saanut taiteilijan itsensä kirjoittaman tekstin.
Suomen, englannin ja venäjänkieliset tekstit avaavat maalausten lisäksi muualta maailmasta tuleville suomalaista sielunmaisemaa, johon metsä ja vesi kuuluvat sukupolvesta toiseen.
Suosittelen lämpimästi kirjaan sukeltamista.

Kirjotut tarinat


Britta Marakatt-Labba. Broderade berättelser/Embroidered stories/Saggon muitalusat.
Luleå 2010

Britta Marakatt-Labba: Broderade berättelser

Britta Marakatt-Labba on ansioitunut saamelainen kuvataiteilija Yli-Sopperosta. Hän kirjailee miniatyyrimaailmoja neulalla ja langalla. Työt kertovat saamelaisten kulttuurista ja historiasta ja ihmisten arjesta. Taulujen rauha ja hartaus tuo mieleen kirkkotaiteen, mutta yhtä hyvin niitä voi katsoa poliittisena taiteena. Luonto, avaruus ja välkehtivä talvimaisema ovat jatkuvasti läsnä.

Britta Marakattin lapsuudenperhe eli poronhoidosta ja niin elää hänen nykyinen perheensäkin. Hän on syntynyt vuonna 1951 Idivuomassa ja suorittanut yliopisto-opintonsa Göteborgissa. Hänen taiteensa nousee pohjoisen kylän elämänmuodosta ja filosofiasta. Saamelainen käsityö ”duodji”, naisten käsityö syntyy ja elää tauluissa uudessa muodossa, modernina taiteena, ”daidda”. Se kertoo tarinoita pohjoisen ihmisen historiasta, uskonnosta, arkipäivästä ja pyhästä. Marakattin taide on materiaalinsa ja työtapansa puolesta vahva kannanotto ihmisenkokoisen elämän puolesta: ihminen asettuu maailmankaikkeuteen omassa erikoisessa arjessaan.

Broderade berättelser (kirjotut tarinat) sisältää yli 80 kuvaa taiteilijan töistä (22,5×25,5 cm) ja kaksi tutkimusartikkelia saameksi, norjaksi ja englanniksi. Katso myös: http://brittaml.se

Saamelaisesta taiteesta:
Sigurd Bergman. Så främmande det lika : samisk konst i ljuset av religion och globalisering. 2009
Gierdu : bevegelser i samisk kunstverden = sirdimat sámi duodje- ja dáiddamáilmmis. 2009
Ernst Manker. Boken om Skum. 1965
John Andreas Savio : 1902-1938. 2005
Johan Turi. Muitalus samiid birra. (1910)2010
Yhteinen maa : pohjoisten kansojen nykytaide ja taidekäsityö. 2003

Irene Piippola

Ankaran Arktiksen houkutus


”Artists – participants of the expedition to the Far North”
Saint Petersburg: Gamas, 2008

Artists – participants of the expedition to the Far North

Ankara, pelottava ja arvaamaton Arktis on houkutellut rohkeita seikkailijoita ja tutkimusmatkailijoita jo tuhansia vuosia. Ultima Thulen karu kauneus viehätti myös taitelijoita. Kirja ”Artists – participants of the expedition to the Far North” – ”Pohjoisten tutkimusmatkojen taitelijat” esittelee Venäjän Pohjoisen tutkimuksen historian museo-arkiston taidekokoelmaa. Museo sijaitsee Apatiitissa Kuolan niemimaalla.

Kirja kertoo viidestä tutkimusmatkasta ja mukana olleista taitelijoista sekä heidän teoksista 1800 – 1900 -luvulla. Retkikuntien reitit kulkivat Kuolan niemimaalta Vienan meren rannikkoa pitkin Novaja Zemljaan ja Frans-Josefin maahan saakka. Taiteilijat, retkikuntien jäsenet: Ber, Tsharnolusski, Pinegin, Belkov käyttivät monenlaisia ilmaisutapoja ja tekniikoita kuvatessaan ympäristöä: akvarelleja ja litografioita, jopa sarjakuvia. Nenetsien, saamelaisten ja pomorien arkielämää ja asutusalueita kuvaava aineisto täydensi myös tieteellisiä matkakertomuksia. Suurella rakkaudella luodut taideteokset kertovat pohjoisen luonnon ja ihmisen vaatimattomuudesta ja ennenkoskemattomasta kauneudesta, maailmasta, joka on muuttunut ihmisen toiminnan vuoksi vuosien myötä.

Kuvateos ”Artists – partisipants of the expeditions to the Far North” on saatavana Lappi-osastolla venäjän ja englannin kielellä.

Olga Haataja