Kategoria(t): Yleistä

Poliiseja Kemijärven kirjastossa


Muistatko Taivaan tulet-televisiosarjan? Kari Väänäsen luoman ja ohjaaman takavuosien suositun televisiosarjan tapahtumapaikkana on Kemijärvi. Ohjelman keskiössä on persoonallisten ihmishahmojen lisäksi myös pohjoinen luonto – talven paukkupakkaset ja revontulet sekä näin sydäntalvella kaukaiselta tuntuvat valoisat kesäyöt.

Kemijärven kirjaston takan päällä kököttää kolme Taivaan tulet-televisiosarjan hahmoa: poliisit Rauni ja Aimo sekä Neljän koplan Jetsu. Nukketaiteilija Erja Mikkolan valmistamat näköisvahanuket muuttivat Kemijärven kirjastoon elokuussa 2017.  Siitä lähtien porukka on seurannut kirjaston elämää ja tapahtumia takan päältä.

Taivaan tulet -sarja kiinnostaa ihmisiä edelleen paljon. Varsinkin kesäisin kirjastossa vierailee runsaasti ihmisiä katsomassa ja kuvaamassa vahanukkeja. Kun aloitin työt Kemijärven kirjastossa, säikähdin tai ainakin hätkähdin hahmoja monet kerrat. Nyt niihin on jo niin tottunut, ettei huomaakaan.

Nukesta pyyhitään pölyä,

Tammikuun puolessavälissä koitti kuitenkin hetki, jolloin nuket pääsivät pois hyllyn päältä pieneksi toviksi. Yleisradion väki on nimittäin tulossa kuvaamaan porukkaa. Pölyt pyyhitään, jotta Aimo, Rauni ja Jetsu olisivat mahdollisimman edustavassa kunnossa televisiota varten.

Yleisradion kiinnostus Taivaan tulet-hahmoja kohtaan liittyy Puoli seitsemän -ohjelman kuvauksiin Kemijärvellä 14.2. Puoli seitsemän tekee yhden lähetyksen kokonaan Kemijärveltä Vuoden Talvikaupunki 2022-kisan voiton kunniaksi. Kyseisenä päivänä vietetään Kemijärvellä myös Talvikaupunkijuhlaa.

Kun elämäämme on hiipinyt epävarmuutta ja huolta, olisi tärkeätä yrittää löytää asioita, jotka saisivat unohtamaan sähkölaskut, sodat jne. edes hetkeksi. Joillekin se voi olla televisio-ohjelma, joillekin oikeat taivaan tulet taivaalla.

Yksi on kuitenkin pysyvää: pöly.

Alakuvassa olemme turvallisessa seurassa.

Kemijärven henkilökunnan kuvassa
Advertisement
Kategoria(t): Yleistä

Timo K. Mukan kotiseudun maisemissa


Saavuin Oulusta Tornionlaakson Pellon kirjastolle kesätyöntekijäksi toukokuun alussa. Matkalla Tornionjokilaaksossa olen ihastellut kauniita maisemia, Tornionjokea ja vaaroja. Pellon kirjastolla huomioni kiinnittyi laajaan kotiseutuosastoon. Hyvin pian huomasin, että kirjailija Timo K. Mukka oli pellolainen. Juurikin hän, jonka kynästä on lähtöisin: Maa on syntinen laulu. Pellon julkkis! Tämä herätti mielenkiintoni ja puhuin asiasta ystävilleni ja paljastui että usea oli hänen tuotantoaan lukenut. Pellon kesäpaikastani tulikin nyt kiinnostava kulttuurikohde. Tätä kirjoittaessa olen jo kahteen otteeseen käynyt kesävieraideni kanssa Mukan haudalla. Oma kokemukseni on, että taiteilija ja luettu teksti kuin heräävät uudelleen eloon tähän päivään, kun saa konkreettisen kokemuksen hänen elämästään. Täällä hän on elänyt, asunut ja tänne hautuumaalle hänet on haudattu. Hautausmaa on rauhallinen ja kaunis paikka. Siinä hän lepää oman hautakivensä alla.

Timo K. Mukan laatta vuodelta 1971 vedostanut Tuula Mukka -96 Pellon kunnan kirjastolle lahjoittanut Timo K. Mukan perikunta 4.9.2012

Pellon kirjaston kotiseutuosastolla on Mukan muotokuva seinällä, minkä alla on lasivitriinissä hänen tuotantoaan esillä. Mukan teosten lisäksi etsin kirjastolta tietoa hänen elämänvaiheistaan. Erno Paasilinna on kirjoittanut elämänkertakirjan: Timo K. Mukka, legenda jo eläessään, joka julkaistiin vuonna -74, heti seuraavana vuonna Mukan kuoleman jälkeen. Kirjasta löytyy hänen lyhyen, mutta tuotteliaan elämänsä vaiheet.  Orajärven kylä, mistä Mukka on kotoisin, sijaitsee Pellon kirjastolta katsottuna noin viidentoista kilometrin päässä. Tuleva kulttuurimatkailukohde on siis itsestään selvä! Käydä katsomassa kylää, missä taiteilija on asunut, kasvanut ja hengittänyt. Millaisen tunnelman siellä aistin, miltä ympäristö tänä päivänä näyttää, millainenkohan ympäristö oli Mukan eläessä… odotan siis mukavia hetkiä kesävieraideni kanssa, tutustumalla Pelloon, Orajärven kylään ja Mukan kotimaisemiin.

Mikäli maakuntamatkailu kiinnostaa ja Pellossa päin kuljet, poikkea ensin Pellon kirjastolle. Tutustu kirjaston sisäänkäynnin vieressä olevaan Timo K. Mukan reliefiin rakennuksen ulkoseinässä. Kotiseutuosastolla on tietoa laajasti alueen kylistä ja historiasta, Mukan taulua ja teoksia unohtamatta. Tässä pari linkkiä joissa tietoa ja lopuksi lista Mukan julkaistuista teoksista.

Paasilinna, Erno: Timo K. Mukka, legenda jo eläessään.

Pellon kunnan sivujen Mukka aiheiset käyntikohteet.

Tornionlaakson Pellon kirjaston kotisivut

Timo K. Mukka 17.12.1944-27.3.1973 1964 Maa on syntinen laulu (romaani), 1965 Tabu (novellikokoelma), Täältä jostakin (romaani), 1966 Punaista (runokokoelma), Laulu Sipirjan lapsista (romaani), 1967 Koiran kuolema (novellikokoelma), 1968 Ja kesän heinä kuolee (romaani), 1970 Lumen pelko (novellikokoelma), Kyyhky ja unikko (romaani). Kuoleman jälkeen löydetyistä julkaisemattomista kirjoituksista koottu teos: Näin hetki sitten ketun. Runoja, proosaa ja muita kirjoituksia 1960-1971.

Kesäiset terveiset toivottaa, Päivi Petäjäkangas