Kesä on dekkareiden kulta-aikaa


dekkariviikk

8.-14.6.2015 vietetään valtakunnallista dekkariviikkoa kirjakaupoissa, kirjablogeissa sekä kirjastoissa. Suomen dekkariseuran puheenjohtajan Leena Korsumäen mukaan suosiossa ovat tällä hetkellä historialliset dekkarit. Vaikka suurin osa dekkarikirjailijoista on edelleen miehiä, naisdekkaristien määrä lisääntyy koko ajan. Dekkareita luetaan paljon ja tasaisesti ympäri vuoden, mutta erityisesti kesällä. Myös kirjastojen varauslistojen kärjessä ovat usein dekkarit, joista monet kuuluvat kirjasarjaan. Useissa kirjablogeissa vinkataan tällä viikolla teeman mukaan erityisesti dekkareita. Kirjablogeja pääset näppärästi seuraamaan Kirjasammon kautta.

NäkymätönViimeisin lukemani dekkari on kevään kirjauutuus, Karin Slaughterin Näkymätön (Tammi, 2015). Sara Linton saa järkyttävän puhelun: hänen edesmenneen miehensä poikaa on ammuttu kotonaan. Asiaan on sekaantunut pojan nykyinen vaimo, Saran vihaama poliisi Lena Adams, jolla oli näppinsä pelissä myös Saran edesmenneen miehen kuolemassa. Saran tietämättä hänen nykyinen rakastettunsa etsivä Will Trent on samaan aikaan peitetehtävissä ja jahtaa myös syyllistä salaten tekemisensä Saralta.

Karin Slaughter on tullut tunnetuksi Sara Linton- ja Will Trent-dekkareillaan. Uusimmissa kirjoissa edellisten kirjojen päähenkilöt kohtaavat ja heidän tarinansa kietoutuvat yhteen. Näin myös Näkymättömässä. Slaughter kuvaa silmitöntä väkivaltaa hyvin tarkkaan ja raakoja yksityiskohtia säästelemättä. Kaltoin kohdeltujen lasten ja naisten tarinaa kerrotaan kouriintuntuvasti ja häpeilemättä. Henkilöhahmot kasvavat ja kehittyvät kirjasarjan mukana ja jännitys säilyy aina kirjan viimeisille sivuille asti.

BingoruudukkoMuistathan, että kesä- ja heinäkuun ajan voit pelata kirjabingoa myös dekkareilla! Säännöt ovat yksinkertaiset: Sinun tarvitsee lukea vain viisi kirjaa tai vaikkapa sarjakuvaa tai kuvakirjaa. Niiden täytyy kuitenkin vastata bingoruudukossa annettuja aiheita ja muodostaa ruudukkoon viiden suora. Voit halutessasi lukea useammankin bingon. Jokainen luettu bingorivi on yksi osallistuminen arvontaan. Viiden suoran luettuasi voit palauttaa lapun mihin tahansa Rovaniemen kaupunginkirjaston toimipisteeseen ja osallistut samalla arvontaan. Luettavat kirjat voivat halutessasi olla myös lasten- ja nuortenosastoilta. Bingolappuja saa Rovaniemen kaupunginkirjaston kaikista toimipisteistä tai sen voi tulostaa kirjaston nettisivuilta. Pelaamiseen voi osallistua myös Facebookissa tai Instagrammissa tägillä #roikirjabingo.

Viileästä ja tuulisesta alkukesästä huolimatta mukavaa dekkarikesää kaikille! Lukea voi aina, oli sää mikä tahansa.

Kurkistus venäläiseen kirjallisuuteen


Sata makkaralaatua ja yksi idea: 11 venäläistä kirjailijaa kertoo
toim. Anna Ljunggren ja Kristina Rotkirch, Like 2010

Kirjallisuuden tutkija Kristina Rotkirch haastatteli 11 venäläistä nykykirjailijaa heidän tavastaan kirjoittaa, suhteestaan neuvostokirjallisuuteen ja tuotantonsa vaiheista. Haastatteluissa kirjailijat myös arvioivat kirjoittamistaan ja suhdettaan muutoksissa kuohuvaan yhteiskuntaan ympärillään. Teoksessa haastatellut kirjailijat, Boris Akunin, Jevgeni Griškovets, Eduard Limonov, Juri Mamlejev, Viktor Pelevin, Ljudmila Petruševskaja, Nina Sadur, Mihail Šiškin, Vladimir Sorokin, Tatjana Tolstaja, Ljudmila Ulitskaja, ovat vakiinnuttaneet asemansa. Täysin nykykirjallisuuden läpileikkaus kirja ei ole, sillä aivan nuorin kirjailijapolvi on jätetty pois. Vanhin kirjailijoista on syntynyt 1931, nuorin 1967. Suomessa tunnetuimmat Akunin kirjoittaa 1800-luville sijoittuvia dekkareita, Pelevin ja Sorokin tuotantoa leimaavat anarkistiset parodiat Neuvostoliitosta. Vain kolmea mukana olevaa kirjailijaa ei ole suomennettu lainkaan. Monelta on käännetty ainakin yksi teksti, joita löytyy mm. venäläisen nykyproosan antologiasta Hauskat hautajaiset.

Erityistä: Anna Ljunggren on venäläinen kirjallisuuden professori Tukholma yliopistossa. Hän tutkii 1800- ja 1900-luvun venäläistä kirjallisuutta. Kristina Rotkirch on kriitikko ja kääntäjä, jonka erikoisala on venäläinen nykykirjallisuus.

Suomennoksia:

Boris Akunin: Erast Fandorinin tutkimuksia –sarja
Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta
Ljudmila Petrusevskaja: Klarissan tarina
Vladimir Sorokin: Pyhän Venäjän palveluksessa: 2027
Tatjana Tolstaja: Tulta ja pölyä
Ljudmila Ulitskaja: Iloiset hautajaiset

Muilta kirjailijoilta:

Andrei Astvatsaturov: Ihmiset alastomuudessa
Ruben Gallego: Valkoista mustalla
Dmitri Gluhovski: Metro 2033
Viktor Jerofejev: Venäläisen sielun ensyklopedia
Andrei Kurkov: Kuolema ja pingviini
Alexandra Marinina: Varastettu uni
Inna Patrakova: Tulkki

Helena Kokko
kirjastonhoitaja Aalto-salista

Tunteeni eivät ole tuhkaa


Saikoo, Ema: Tunteeni eivät ole tuhkaa
Suomentaja Kai Nieminen
Basam Books, 2009  

Ema Saikoo: Tunteeni eivät ole tuhkaa

Ema Saikoon (1787–1861) oli lääninherran naimaton tytär, runoilija mutta myös kalligraafikko ja kuvataiteilija. Saikoo, nimi tarkoittaa ”hentoa tuoksua”, kirjoitti runonsa kiinaksi ja kiinalais-japanilaiseen tyyliin käytti myös nimimerkkiä Shoomu, joka taas viittaa bambuihin. Teoksen kuvitus koostuukin hänen hienoista tussimaalauksistaan, joiden aiheena on usein bambumaisema. Saikoo onnistuu taitavasti kuvailemaan muutamalla säkeellä tietyn hetken tunnelmaa vuoden kiertokulussa, johon runon nimikin usein viittaa, kuten ”Kirjoitettu kesken kaiken kesäpäivänä” tai ”Lumisena päivänä”. Runoissa on tarkkanäköisen ja lämpimän filosofisia tuokiokuvia elämästä isän ja sisaren kanssa, ystävien kanssa vietetystä ajasta kuin myös omista tunteista ja ajatuksista, runoilijan vanhetessa myös lempeän itseironisesti.  Saikoolla on merkittävä rooli Japanin kirjallisessa, yleensä miehisessä, maailmassa ja nuoremman sukupolven runoilijat halusivatkin hänet joukkoonsa.

”Kolminkertainen kuuliaisuus minulta on puuttunut koko elämäni ajan,
ajan mittaan kasvoni ovat riutuneet, ajatukseni muuttuneet yhä vapaammiksi…
Pelkään vain, että ihmisten laiskat ja saamattomat tyttäret
tekeytyvät taiteellisiksi ja ottavat mallia minusta.”

 Saatavuus: Lapin kirjasto-kimppa, 3 kpl

Kati Lukkarinen
kirjastoamanuenssi Aalto-salista