Kategoria(t): kirjastotyö, lukutaito

Lukeminen ja kirjasto


Kuuntelin joskus radiota, jossa lempiääninäyttelijäni keskusteli kirjallisuudesta ja lukemisesta. Yksi asia silloin tarttui omaan korvaani. Puhuttiin siitä, kuinka jokaisella joka rakastaa lukemista on vähintään yksi kirja, joka hänen olisi pitänyt lukea aikoja sitten, mutta ei ole muilta kirjoilta saanut aikaiseksi. Ehkä se jäi hyvin mieleen juuri sen takia, että se on jotain, johon voin todella samaistua.

Olen nimittäin koko ikäni rakastanut lukemista. En edes muista, milloin lukemaan opettelu vaihtui ahmimiseen tai osaa sanoa monta tuhatta kirjaa olen lukenut elämäni
aikana. Itsellä on juuri tästä syystä monia kirjoja, jotka olisi pitänyt jo lukea, mutta jokin toinen kirja on ajanut edelle. Tämä herättää lukijana usein tyytyväisyyden siitä, että on
paljon hyviä kirjoja, joita julkaistaan, ja aina on olemassa jotain, mitä lukea.

Parasta kirjoissa on niiden vaihtelevuus. Itselle kirjallisuus ja sen hyvä laatu, on usein itsestään selvyys, koska luen vähän kaikkea. Jos en olisi aikanaan saanut kirjoilta ja lukemiselta paljon sekä hyvää palvelua kirjastosta, niin en varmaan olisi päätynyt alalle. Työskennellessä kirjastossa aika hurahtaa kuin siivillä ja samalla herättää nostalgisen
tunteen siitä, kun aikanaan tullut kirjastossa asiakkaana vietettyä monta tuntia.

Ehkä lukijana kuitenkin salaa ajattelee, että parasta kirjastotyössä on se, kun näet etukäteen, mitä kirjoja on tulossa julkaistuksi, jotta voit olla ensimmäisenä lukemassa niitä. Kirjasto ja kirjastotyö, on parasta, mitä tiedän ja toivon, että asiakkaat kaikkialla saavat aina samanlaisia kokemuksia kuin itse aikanaan saanut. Itse aion tehdä jatkossakin parhaani, että asiakkaat, jotka tulevat meille saavat hyviä kokemuksia.

Pirita Peltonen
Kirjastovirkailija Enontekiön kirjastossa ja lukutoukka

Advertisement
Kategoria(t): Yleistä

Ajankohtaista lukemista yli puolen vuosisadan takaa: Rutto / Albert Camus


Kemijärven kansalaisopiston kirjallisuuspiiri käsitteli tiistaina 11.1. kokoontumisessa Albert Camusin ajankohtaista Rutto -teosta. Kirja on kirjoitettu v. 1947 ja se suomennettiin heti seuraavana vuonna. Suomennoksia on tarkistettu kahteen otteeseen, viimeisin 2020.

Kirja kertoo kuvitteelisen algerialaisen Oran -nimisen kaupungin, ajatumisesta ruttoepidemian valtaan. Kirjasta löytyy liiankin paljon yhtymäkohtia tämän päivän pandemian vaivaamaan maailmaan. Ensin viranomaiset vähättelevät, sitten ei haluta uskoa taudin leviävän, toiset taas hyötyvät tilanteesta ja toiset eivät usko koskean itseä ollenkaan.

Kirjassa seurataan muutaman yksilön elämää; lääkäri Rieux uupuu taisteluusa ruttoa vastaan, lehtimies Rambert halusi paeta pois kaupungista ”Enhän minä edes asu täällä”. Muitakin kohtaloita selvitellään perusteellisemmin, mutta kirja kuvaa paremminkin sitä, miten yhteisö suhtautuu täydelliseen eristämiseen.

Kirjasta voi lukea liiankin tuttuja asioita ””..rutto oli tosiassa kietonut verkkoonsa kaiken. Ei ollut enää yksilöllisiä kohtaloita, olimme kaikki samaa joukkoa…”. Nytkään kukaan meistä ei voi kuvitella olevansa täysin suojassa, yksilönä. Ollaan huolissaan omasta toimeentulosta, enemmän kuin terveydestä – matkailun pelätään kärsivän…

Kirjan on sanottu kuvaavan miehitettyä Ranskaa. Itselle tuli enemmän mieleen sodanaikainen Saksa joukkohautoineen ja koska pakenemisen mahdollisuutta ei ollut.

Jokatapauksessa kirja on loistavasti kirjoitettu! Olisipa ollut mukava lukea tämä joskus 4 vuotta sitten, mitenkähän sen olisi lukenut vain vertaavatta nykypäivään.

Kirjaa löytyy Lapin kirjastosta eri painoksina, tarkista saatavuus tästä.

Camus: Rutto
  • Albert Camus: Rutto
  • Ranskankielinen alkuteos La peste 1947
  • Otava, 1948
  • Suomentanut Juha Mannerkorpi 1948, tarkistettu laitos Jukka Mannerkorpi 1995