It Started with a Discovery of Witches


LumottuDeborah Harkness: Lumottu (A Discovery of Witches)

WSOY, 2012

Suomentaja Helene Bützow

Lumottu on koukuttava sekoitus historiaa, rakkausromaania ja fantasiakirjallisuutta, mutta se poikkeaa perinteisistä fantasiakirjoista sekoittamalla mukaan nykytiedettä geeniteknologiasta fysiikkaan. Kirjasta löytyy paljon tietoa alkemian ja 1500-luvun historiasta. Kaikki historialliset faktat ovat kunnossa, sillä kirjailija Harkness on myös tutkija, joka on erikoistunut 1500-1700-lukujen tieteen ja magian historiaan Euroopassa.

Lumottu kertoo Diana Bishopista, joka on historian tutkija. Dianan koko suku on täynnä noitia, mutta Diana ei itse osaa eikä haluta jatkaa perinnettä. Eräänä päivänä kaikki kuitenkin muuttuu ja Diana huomaa olevansa noitien, vampyyreiden ja demonien mielenkiinnon keskipisteessä. Selviytyäkseen Dianan on valittava puolensa ja se, keneen luottaa omien taikavoimien ollessa vielä piilossa.

Kirjasta löytyy myös rakkauskertomus, mutta mielenkiintoisinta antia minulle olivat Harnessin kuvaukset magian historiasta sekä kirjan edetessä mukaan tulevat sivuhenkilöt. Lumottu edustaa sellaista yhdistelmää fantasiakirjallisuutta ja nykytiedettä, mitä en muista itse ennen lukeneeni. Vaikka kirjan päähenkilöt ovat liian täydellisiä ollakseen kiinnostavia, kirja onnistuu koukuttamaan lukijan niin, että seuraavaa osaa jää kaipaamaan. Sen vuoksi onkin valitettavaa, ettei sarjan kahta muuta ilmestynyttä osaa Shadow of Nightia ja The Book of Lifea ilmeisesti tulla julkaisemaan suomeksi, mikä on kustantajalta ikävä päätös. Jos jonkun sarjan julkaiseminen aloitetaan, niin lukijoille pitäisi olla mahdollisuus lukea tarina loppuun asti samalla kielellä. Onneksi Lapin kirjastojen kokoelmasta löytyvät jatko-osat alkuperäiskielellä englanniksi.

Metsästyksen estetiikka ja lumous


metsästys suomessaMetsästys Suomessa: aarteita keräilijöiden kokoelmista teos esittelee suomalaista metsästyshistoriaa ja metsästykseen liittyvää aineellista perintöä lähikuvissa, ansaraudoista ampuma-aseisiin ja keihäistä kaatoryyppypikareihin.  Aseet ovat peräisin monenlaisista lähtökohdista, aina ammattimaisten aseseppien kalleimmista tuotteista kyläseppien kansanomaisiin muunnosaseisiin. Pääpaino on 1800- ja 1900-luvuissa, lyhyesti kerrotaan myös ampuma-aseita edeltävän aikakauden metsästyksestä. Aiemmista osista poiketen esillä ovat myös metsästykseen liittyvät oheistarvikkeet kuten kivääriöljyjen pullot ja patruunalaatikot nostalgisine grafiikoineen sekä taidokkaasti kirjaillut aseenkantohihnat ja metsästyslaukut.

Oman mausteensa teokseen antavat metsästyshistoriaan ja aselakiin liittyvien dokumenttien reproduktiot yhdessä niihin liittyvän historiatietoiskun kanssa. Aiheen huumoripitoista ja kevyempää markkinoivaa puolta esitelevät metsästysaiheiset postikortit, sisustuselementit ja metsästykseen liittyvät legendat, kuten puhuvan sarvijäniksen tarina.  Postikorteista löytyy myös muutama naismetsästäjä hameissaan esikuvanaan Annie ”Mestariampuja” Oakley (1860 – 1926). Mukaan on päässyt myös otos Kaapin Jounista koirineen.

Teoksen toteutustapa on ensisijaisesti esteettispainotteinen, yksityiskokoelmista poimitut esineet on kuvattu huolellisesti ja taidokas käsityö pääsee oikeuksiinsa. Kuva-aineistosta puuttuu lähes kokonaan metsästyksen realismi, mutta sen paikka lienee toisaalla. Metsästys Suomessa on suositeltavaa luettavaa metsästäjälle, keräilijälle sekä käsityötaiteen harrastajalle.

Teoksen ovat toimittaneet Kari Hintsala ja Iiro Kuuranne. Valokuvat ovat Martti Puhakan. Sen ovat julkaisseet viime vuonna 2013 yhteistyönä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Turun museokeskus ja asekeräily-yhdistys Arma Aboa ry. Metsästys Suomessa jatkaa samalla linjalla kuin vuonna 2010 ilmestynyt Miekka Suomessa ja sekä vuonna 2008 ilmestynyt näyttelyjulkaisu Ase miestä myöten. Kaikki kolme teosta löytyvät Rovaniemen kaupunginkirjaston kokoelmista.

Metsästys Suomessa –teos esittelee suomalaista metsästyshistoriaa ja metsästykseen liittyvää aineellista perintöä lähikuvissa, ansaraudoista ampuma-aseisiin ja keihäistä kaatoryyppypikareihin.  Aseet ovat peräisin monenlaisista lähtökohdista, aina ammattimaisten aseseppien kalleimmista tuotteista kyläseppien kansanomaisiin muunnosaseisiin. Pääpaino on 1800- ja 1900-luvuissa, lyhyesti kerrotaan myös ampuma-aseita edeltävän aikakauden metsästyksestä. Aiemmista osista poiketen esillä ovat myös metsästykseen liittyvät oheistarvikkeet kuten kivääriöljyjen pullot ja patruunalaatikot nostalgisine grafiikoineen sekä taidokkaasti kirjaillut aseenkantohihnat ja metsästyslaukut.

Oman mausteensa teokseen antavat metsästyshistoriaan ja aselakiin liittyvien dokumenttien reproduktiot yhdessä niihin liittyvän historiatietoiskun kanssa. Aiheen huumoripitoista ja kevyempää markkinoivaa puolta esitelevät metsästysaiheiset postikortit, sisustuselementit ja metsästykseen liittyvät legendat, kuten puhuvan sarvijäniksen tarina.  Postikorteista löytyy myös muutama naismetsästäjä hameissaan esikuvanaan Annie ”Mestariampuja” Oakley (1860 – 1926). Mukaan on päässyt myös otos Kaapin Jounista koirineen.

Teoksen toteutustapa on ensisijaisesti esteettispainotteinen, yksityiskokoelmista poimitut esineet on kuvattu huolellisesti ja taidokas käsityö pääsee oikeuksiinsa. Kuva-aineistosta puuttuu lähes kokonaan metsästyksen realismi, mutta sen paikka lienee toisaalla. Metsästys Suomessa on suositeltavaa luettavaa metsästäjälle, keräilijälle sekä käsityötaiteen harrastajalle.

Valamo vierailukohteena


valamoParppei, Kati: Laatokan Valamo : 1800-luvun luostari matkailijoiden kuvaamana. SKS, 2013, 267 s.

Kati Parppei esittelee teoksessa Valamoa vierailukohteena, samalla selvennetään niiden käsitysten alkuperää ja taustaa joita luostariin on liitetty aina 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun.  Valamon varhaista historiaa ei ole kovin hyvin tunnettu, monenlaisia kuvauksia luostarista on kuitenkin kirjoitettu. Perustamisajankohdistakin on useampia teorioita, suosituimpana  lienee 1300-luku.

Matkoja luostariin tekivät monenlaiset ihmiset, niin venäläiset, suomalaiset, kuin muualtakin euroopasta tulleet; kirjailijat, tutkijat, pyhiinvaeltajat, tavalliset matkailijat ja turistit. Lehdissä ja kirjoissa julkaistiin monenlaisia matkakuvauksia,  näistä ilmenee monipuolinen ajankuva. Yksi vierailijoista oli Juhani Aho, joka työskenteli tuolloin  Uudessa Kuvalehdessä toimittajana . Valamo ja sen satama tekivät Ahoon vaikutuksen. Luostarin ympäristön Aho koki positiivisena, rakennuksen sisällä hän sensijaan kokee tunnelman ahdistavaksi asukkaista kumpuavan surumielisyyden nähdessään. Aho paheksuu  myös kirkon koreutta ja raskautta.

Luostari oli pyhiinvaelluskohteena merkittävä. Ihmisiä kävi läheltä ja kaukaa hiljentymässä ja seuraamassa jumalanpalveluksia.  Sisäpuolella kirkkovieras ihastui ensimmäiseksi sen hienostuneisiin maalauksiin. Useat kuvista on tehty maailman tunnetuimpien mestarien taulujen mukaan. Kuvien edessä on jalustoja, joihin kirkossa kävijät asettavat kynttilöitään. Saaren pyhin nähtävyys oli luola, jossa oli muutamia kuvia ja aina palava lamppu. Luolassa on Valamon luostarin alkukoti.  Laatokan Valamon toiminta katkesi sota-aikaan, mutta luostariperinne jatkui Uuden Valamon luostarissa Heinäveden Papinniemellä.

Maijanen Suoma, kirjastovirkailija

Rovaniemen kaupunginkirjasto, Aalto-sali

Muuta samasta aiheesta:

Valamo: historiaa ja kuvia Laatokan luostarisaarilta. Helsinki: Valamo-seura ry., 1973

Valamo ja sen sanoma. Helsinki: Valamo-seura ry., 1982

Panteleimon, Arkkimandriitta: Vanha Valamo: Kristuksen kirkastumisen luostarin elämää 1900-luvun alussa. Oulu: Pohjoinen, 1987.

Panteleimon, Arkkimandriitta: Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940–1990. Jyväskylä: Valamon luostari, 1990.

Karpov, Arvi: Valamo syvällä sydämessäni: lapsuuden muistoja luostarisaarilta 1931-1939. WSOY, 1985