Punaisia ja valkoisia tarinoita sarjakuvana


Sisaret 1918. Toim. Reetta Laitinen.  Arktinen banaani 2018. 110 s. 

 

Keitä olivat Suomen sisällisotaan 1918 osallistuneet naiset? Minkälaisia toiveita, pelkoja ja aatteita heillä oli?

Sisaret 1918 -kirjassa on kymmenen suomalaisen naisen tai lapsen tarinaa sisällissodan ajalta. Tarinat ovat peräisin Kansan Arkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista, ja kymmenen sarjakuvataiteilijaa on tulkinnut ne sarjakuvan muotoon.

Mitä kertoo tapahtumien aikaan 7-vuotias Toini punakapinasta Leppävirralla? Mikä on Mandin, vankinumero 10 074:n, kohtalo Hennalan vankileirillä?  Miksi viiden lapsen leskiäiti Hulda liittyy punakaartiin?

Tarinat sijoittuvat eri puolille Suomea ja niiden kertojina on sekä punaisia että valkoisia. Jokaista sarjakuvaa edeltää päähenkilön ja tapahtumien taustojen esittely.

Sarjakuvantekijät ovat antaneet tarinoilleen oman persoonallisen jälkensä, mutta kaikki sarjakuvat ovat  kuvallisesti selkeitä ja vahvan ilmeikkäitä. Yhdistävänä tekijänä on myös värimaailma, jossa väreinä on käytetty ainoastaan mustaa, valkoista ja punaista.

Kirjan tekijät ovat halunneet saada naisten omat äänet kuuluviin. Jokaisen sodassa mukana olleen muistot ja kohtalo ovat omanlaisiaan. Kymmenen kertomusta ei kuvaa koko sotaa, mutta näiden henkilökuvien kautta tulee kuuluville erilaisia tulkintoja menneisyydestä.

Helmet-lukuhaasteessa Sisaret 1918 täyttää ainakin nämä haastekohdat:

  • 30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
  • 49. Vuonna 2018 julkaistu kirja

 

Sanna Haakana, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Mainokset

It Started with a Discovery of Witches


LumottuDeborah Harkness: Lumottu (A Discovery of Witches)

WSOY, 2012

Suomentaja Helene Bützow

Lumottu on koukuttava sekoitus historiaa, rakkausromaania ja fantasiakirjallisuutta, mutta se poikkeaa perinteisistä fantasiakirjoista sekoittamalla mukaan nykytiedettä geeniteknologiasta fysiikkaan. Kirjasta löytyy paljon tietoa alkemian ja 1500-luvun historiasta. Kaikki historialliset faktat ovat kunnossa, sillä kirjailija Harkness on myös tutkija, joka on erikoistunut 1500-1700-lukujen tieteen ja magian historiaan Euroopassa.

Lumottu kertoo Diana Bishopista, joka on historian tutkija. Dianan koko suku on täynnä noitia, mutta Diana ei itse osaa eikä haluta jatkaa perinnettä. Eräänä päivänä kaikki kuitenkin muuttuu ja Diana huomaa olevansa noitien, vampyyreiden ja demonien mielenkiinnon keskipisteessä. Selviytyäkseen Dianan on valittava puolensa ja se, keneen luottaa omien taikavoimien ollessa vielä piilossa.

Kirjasta löytyy myös rakkauskertomus, mutta mielenkiintoisinta antia minulle olivat Harnessin kuvaukset magian historiasta sekä kirjan edetessä mukaan tulevat sivuhenkilöt. Lumottu edustaa sellaista yhdistelmää fantasiakirjallisuutta ja nykytiedettä, mitä en muista itse ennen lukeneeni. Vaikka kirjan päähenkilöt ovat liian täydellisiä ollakseen kiinnostavia, kirja onnistuu koukuttamaan lukijan niin, että seuraavaa osaa jää kaipaamaan. Sen vuoksi onkin valitettavaa, ettei sarjan kahta muuta ilmestynyttä osaa Shadow of Nightia ja The Book of Lifea ilmeisesti tulla julkaisemaan suomeksi, mikä on kustantajalta ikävä päätös. Jos jonkun sarjan julkaiseminen aloitetaan, niin lukijoille pitäisi olla mahdollisuus lukea tarina loppuun asti samalla kielellä. Onneksi Lapin kirjastojen kokoelmasta löytyvät jatko-osat alkuperäiskielellä englanniksi.

Metsästyksen estetiikka ja lumous


metsästys suomessaMetsästys Suomessa: aarteita keräilijöiden kokoelmista teos esittelee suomalaista metsästyshistoriaa ja metsästykseen liittyvää aineellista perintöä lähikuvissa, ansaraudoista ampuma-aseisiin ja keihäistä kaatoryyppypikareihin.  Aseet ovat peräisin monenlaisista lähtökohdista, aina ammattimaisten aseseppien kalleimmista tuotteista kyläseppien kansanomaisiin muunnosaseisiin. Pääpaino on 1800- ja 1900-luvuissa, lyhyesti kerrotaan myös ampuma-aseita edeltävän aikakauden metsästyksestä. Aiemmista osista poiketen esillä ovat myös metsästykseen liittyvät oheistarvikkeet kuten kivääriöljyjen pullot ja patruunalaatikot nostalgisine grafiikoineen sekä taidokkaasti kirjaillut aseenkantohihnat ja metsästyslaukut.

Oman mausteensa teokseen antavat metsästyshistoriaan ja aselakiin liittyvien dokumenttien reproduktiot yhdessä niihin liittyvän historiatietoiskun kanssa. Aiheen huumoripitoista ja kevyempää markkinoivaa puolta esitelevät metsästysaiheiset postikortit, sisustuselementit ja metsästykseen liittyvät legendat, kuten puhuvan sarvijäniksen tarina.  Postikorteista löytyy myös muutama naismetsästäjä hameissaan esikuvanaan Annie ”Mestariampuja” Oakley (1860 – 1926). Mukaan on päässyt myös otos Kaapin Jounista koirineen.

Teoksen toteutustapa on ensisijaisesti esteettispainotteinen, yksityiskokoelmista poimitut esineet on kuvattu huolellisesti ja taidokas käsityö pääsee oikeuksiinsa. Kuva-aineistosta puuttuu lähes kokonaan metsästyksen realismi, mutta sen paikka lienee toisaalla. Metsästys Suomessa on suositeltavaa luettavaa metsästäjälle, keräilijälle sekä käsityötaiteen harrastajalle.

Teoksen ovat toimittaneet Kari Hintsala ja Iiro Kuuranne. Valokuvat ovat Martti Puhakan. Sen ovat julkaisseet viime vuonna 2013 yhteistyönä Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Turun museokeskus ja asekeräily-yhdistys Arma Aboa ry. Metsästys Suomessa jatkaa samalla linjalla kuin vuonna 2010 ilmestynyt Miekka Suomessa ja sekä vuonna 2008 ilmestynyt näyttelyjulkaisu Ase miestä myöten. Kaikki kolme teosta löytyvät Rovaniemen kaupunginkirjaston kokoelmista.

Metsästys Suomessa –teos esittelee suomalaista metsästyshistoriaa ja metsästykseen liittyvää aineellista perintöä lähikuvissa, ansaraudoista ampuma-aseisiin ja keihäistä kaatoryyppypikareihin.  Aseet ovat peräisin monenlaisista lähtökohdista, aina ammattimaisten aseseppien kalleimmista tuotteista kyläseppien kansanomaisiin muunnosaseisiin. Pääpaino on 1800- ja 1900-luvuissa, lyhyesti kerrotaan myös ampuma-aseita edeltävän aikakauden metsästyksestä. Aiemmista osista poiketen esillä ovat myös metsästykseen liittyvät oheistarvikkeet kuten kivääriöljyjen pullot ja patruunalaatikot nostalgisine grafiikoineen sekä taidokkaasti kirjaillut aseenkantohihnat ja metsästyslaukut.

Oman mausteensa teokseen antavat metsästyshistoriaan ja aselakiin liittyvien dokumenttien reproduktiot yhdessä niihin liittyvän historiatietoiskun kanssa. Aiheen huumoripitoista ja kevyempää markkinoivaa puolta esitelevät metsästysaiheiset postikortit, sisustuselementit ja metsästykseen liittyvät legendat, kuten puhuvan sarvijäniksen tarina.  Postikorteista löytyy myös muutama naismetsästäjä hameissaan esikuvanaan Annie ”Mestariampuja” Oakley (1860 – 1926). Mukaan on päässyt myös otos Kaapin Jounista koirineen.

Teoksen toteutustapa on ensisijaisesti esteettispainotteinen, yksityiskokoelmista poimitut esineet on kuvattu huolellisesti ja taidokas käsityö pääsee oikeuksiinsa. Kuva-aineistosta puuttuu lähes kokonaan metsästyksen realismi, mutta sen paikka lienee toisaalla. Metsästys Suomessa on suositeltavaa luettavaa metsästäjälle, keräilijälle sekä käsityötaiteen harrastajalle.