“On tavattoman vaikea uskoa taikavoimiin ennen kuin ne tarttuvat kiinni hartioista ja ravistelevat hereille.”
Catherine Doylen kirja Myrskynvartijan saari on taianomainen kertomus rohkeudesta ja itsensä voittamisesta. Kirja kertoo yksitoistavuotiaasta Fionn Boylesta, joka lähetetään isosiskonsa Taran kanssa tuntemattoman isoisän hoiviin pienelle Arranmoren saarelle. Sisarusten isoisä osoittautuu melko oudoksi ja erittäin salamyhkäiseksi tyypiksi, hänen kotinsakin on täynnä mitä eriskummallisemman muotoisia kynttilöitä, joihin ei ole lupa missään tapauksessa koskea.
“Muutenkin ahdas mökki oli tupattu täyteen hyllyjä, ja hyllyt olivat täynnä kynttilöitä. Jokaiseen kynttilään oli koukerokirjaimin kirjoitettu nimi.
Syyssateet ja Kesäkuuro nököttivät Sumuisen pääsiäisen ja Valkean joulun välissä. Muutamilla kynttilöillä oli oudon täsmällinen nimi, kuten Yllättävä pyörremyrsky Josien 12-vuotissyntymäpäivillä tai Sean McCauleyn karannut leija. Osiin nimistä tiivistyi ohikiitävä hetki, kuten Liekehtivä auringonnousu helmikuussa 1997 tai Oranssi iltahämy elokuussa 2009, kun taas muutamat kynttilät oli nimetty epämääräisillä iirinkielisillä sanoilla, sellaisilla kuin Suaimhneas, joka tarkoitti rauhaa, tai Saoirse, joka tarkoitti vapautta.
Yhdessä kynttilässä luki yksinkertaisesti Fadó fadó – ‘kauan, kauan sitten’. Se saattoi tarkoittaa mitä hyvänsä. Jääkautta tai pronssikautta tai sitä aikaa Irlannin historiassa, kun munkit raapustelivat käsikirjoituksia ja piileskelivät isoissa pyöreissä torneissa syystä, jota Fionn ei muistanut.”
Vähitellen kesäloman kuluessa Arranmoren saaren lumoavat salaisuudet alkavat paljastumaan Fionnille. Hänelle selviää, että kerran sukupolvessa saaren on määrä valita itselleen uusi Myrskynvartija, joka suojelee saaren salaista taikaa sen vihollisilta. Samalla kun Vaarin voimat vähenevät ja muisti alkaa pätkimään, uuden myrskynvartijan valinta vääjäämättä lähenee ja kamppailu Myrskynvartijan tittelistä kovenee. Samaan aikaan syvällä saaren uumenissa heräilevät synkkääkin synkemmät taikavoimat, jotka pyrkivät voimistumaan ja järkyttämään saaren rauhaa.
Myrskynvartijan saaren teemat ovat osin raskaita ja surullisiakin – sisarusten isä on hukkunut myrskyssä juuri ennen Fionnin syntymää, ja äiti on masentunut ja poissaoleva, eikä ole halunnut palata saarelle isän kuoleman jälkeen. Synkistä teemoista huolimatta sisarusten väliseen vuoropuheluun on saatu mukaan myös hiven huumoria ja keveyttä. Kirjan kieli onkin soljuvan kaunista ja se pitää lukijan otteessaan ja kertomuksen taianomaisessa tunnelmassa aivan loppuun asti. Myrskynvartijan saari aloittaa uuden fantasiasarjan ja Fionnin seikkailu jatkuu kirjassa Kadonneet merenväkiset, joka ilmestyy kesäkuun puolella. Jään odottamaan sitä malttamattomana!
Kirjoittaja: Maiju Päivärinta, Posion kirjasto