Tulin puuteriksi Tampereen poskeen


Heikkinen: Risainen elämä

Heikkinen: Risainen elämä

Antti Heikkinen: Risainen elämä Juice Leskinen 1950-2006. Siltala

Juice Leskinen syntyi Juankoskella helmikuussa 1950 ja kuoli Tampereella marraskuussa 2006. Näiden vuosien väliin mahtuu yhden ihmisen risaisen elämän lisäksi värikästä  suomalaisen rockmusiikin  historiaa.

Antti Heikkinen on tehnyt Juicesta perusteellisen kirjan.Kirja kertoo kronologisesti Juhani Leskisen, Jussin, Juicen elämän Juankoskelta Tampereelle. Lapsuuden ajan onni loppui isän varhaiseen kuolemaan ja ilkeään isäpuoleen, joka varjosti Juicen nuoruutta. Sanavalmis mummo opetti jo pientä Jussia kielenkäytön sosiaaliseen puoleen. Nämä lapsuuden kokemukset vaikuttivat myöhemmin vaikkapa Juicen suhteissa omiin lapsiin.

Kirjassa toistuu usein Juicen vaikeus ilmaista itseään muuten kuin musiikissaan. Moni Juicen laulut löytänyt tunnistaa niissä itsensä, kirjassa esimerkiksi piispa Wille Riekkinen kertoo Viidestoista yö-laulun kolahtaneen. Toinen toistuva asia on Juicen alkoholin käyttö, joka luettuna kuulostaa välillä käsittämättömältä.

Juicen elämä ja tuotanto limittyvät tekstissä. Juicen musiikin tekeminen on kirjan pääasia. Musiikin liikkeelle paneva henkilö on Juice, mutta yksin hän ei olisi saanut sitä mainetta ja kunniaa, joka hänen musiikkiinsa liittyy. Taitavat muusikot eri vuosikymmenillä tulivat mukaan keikoille ja levytyksiin. Näitä henkilöitä on laulettu vaikkapa Pieksämäen aseman blues- biisissä.Antti Heikkinen selostaa Juicen levyjen kappaleet yksityiskohtaisesti, myös niiden vastaanoton ja jälkimaineen. Hän on penkonut valtaisan arkistomateriaalin, myös kuvaa ja ääntä sisältävän. Kuvia on runsaasti myös kirjassa, eikä mitään pönötyskuvia

Antti Heikkinen on käynyt läpi Juicen elämää ja tuotantoa, hän on haastatellut lähes sataa Juicen aikalaista ja sukulaista ja hänet tuntenutta henkilöä. Antti Heikkinen on myös omana persoonanaan mukana tekstissä. Heikkinen ei tee Juicesta patsasta vaan kertoo elävällä ja arvostavalla tavalla monipuolisesta ja ristiriitaisesta taitelijasta ja ihmisestä. Elämänkerrassa tiedetään viimeisen luvun sisältö, mutta kuinka Juice 1970-luvulla arvasi tehdä Klovni heittää veivin-laulun?

Tästä kirjasta on blogattu monella sivulla, joista ehkä yllättävin on Erkki Tuoniojan http://tuomioja.org/kirjavinkit/2014/11/antti-heikkinen-risainen-elama-juice-leskinen-1950-2006-478-s-juva-2014/

 

Täysin toisin


Paula Tilli blogiinPaula Tilli: Toisin. Finn Lectura, 2013.

Paula Tillin kirja Toisin kertoo siitä, millainen on Aspergerin syndrooma ” sisältä päin”. Juuri tämän näkökulman vuoksi kirja on antoisa. Kirjan nimi Toisin kuvaa Paulan elämää ja kamppailua tulla hyväksytyksi erilaisena persoonana. Paulan saatua diagnoosin aikuisiällä hänen elämänsä helpottui. Paula toteaakin: minulla on Aspergerin syndrooma ja elämä on ihanaa.

Paula Tilli asuu nykyään Tukholmassa, mutta lapsuus- ja nuoruusajan koti oli Suomessa. Viime vuosina Paula Tilli on käynyt luennoimassa kokemuksistaan muun muassa kouluissa ja terveydenhoidon ammattilaisille. Häntä on haastateltu televisioon ja lehtiin, kirjan Facebookissa on tuhansia seuraajia.

Kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä Paula Tilli kertoo Aspergerin syndroomasta ja lukuisia esimerkkejä omasta elämästään. Kirjan jälkipuolella on Paula Tillin elämänkerta. Se kuvaa paljolti aikaa, jolloin hänellä ei ollut vielä Aspergerin diagnoosia eikä ympäristökään ymmärtänyt, mistä oli kyse.

Paulalle naurettiin jo esikoulussa, mutta ala-asteen aikoihin alkoi varsinainen kiusaaminen. Kiusaamiseen syyllistyivät niin luokkatoverit kuin naapuruston muut lapsetkin. Opettajat eivät ymmärtäneet Paulan erityisyyttä. He yrittivät väkisin saada Paulaa toimimaan ryhmäkurin mukana, osallistumaan esimerkiksi Paulalle vaikeisiin peleihin.

Ei ollut mukavaa tulla kiusatuksi. Luulen, että Aspergerin syndrooma kuitenkin tietyllä tavalla auttoi minua kestämään pilkan. Osasin nimittäin sulkeutua muulta maailmalta ajattelemalla omia kiinnostuksen kohteitani, Paula Tilli muistelee.

Aspergerin syndrooma on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö. Sitä pidetään autististen häiriöiden lievänä muotona, mutta Asperger-diagnoosin saaneet henkilöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Tunnusomaista lähes kaikissa tapauksissa ovat vaikeudet sosiaalisessa kanssakäymisessä. Muita ovat mm. kommunikaatio, aistiherkkyys, motoriikka, epätasainen lahjakkuusprofiili. Paulalla on usein vaikea ymmärtää kehonkieltä: hän saattaa hymyillä, vaikka on masentunut tai surullinen. Se aiheuttaa väärinkäsityksiä.

Monilla Asperger-henkilöillä on poikkeavia erityislahjakkuuksia, kielellisiä, taiteellisia tai matemaattisia. Paulan lahjakkuus ilmene kiinnostuksena kieliin ja kielioppiin. Hän on mm. kääntänyt oman teoksensa ruotsiksi ja englanniksi.

Paula Tilliä haastateltiin kirjan ilmestyttyä televisossa ja useissa aikakauslehdissä. Kirjaa on esitelty myös Asperger-syndromaisen sielu -blogissa http://aspergersielu.blogspot.fi/2014/01/paula-tilli-toisin-minun-asperger.html

 

 

 

 

 

 

 

 

Martti Ahtisaari, ”eternal displaced”, ikuinen evakko


Katri Merikallio ja Tapani Ruokanen ovat koonneet Martti Ahtisaaren elämää ja saavutuksia muhkeaan kirjaan Matkalla. Martti Ahtisaaren tarina.  Kirja perustuu laajalti Martti Ahtisaaren haastatteluihin.  Ajankohtainen kirja monessa mielessä, nyt kun  Suomessa oli presidentinvaalit ja maailmalla edelleen monenlaisia konflikteja menossa.  

Kirjan lähtökohtana on tekijöiden mukaan toivomus, että ”lukijalle syntyisi uudenlainen kuva ja ymmärrys ponnisteluista ja saavutuksista,  joiden ansiosta presidentti Martti Ahtisaari palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla”.   Hyvin perusteellisesti selostetaankin Namibia, Kosovo, Aceh. Lukija pääsee mukaan neuvottelupöytiin seuraamaan tapahtumia.  Hänen työkokemuksensa perusteella käy ymmärrettäväksi, ettei kotimaassa tunnettu kovinkaan paljoa ihminen Martti Ahtisaarta.

Martti Ahtisaari oli ensimmäinen kansanvaalin kautta valittu presidentti monessa mielessä, sekä sosialidemokraattisen puolueen ehdokkaaksi että varsinaisessa presidentinvaalissa.   Lähihistorian lukeminen antaa taustaa nykyiselle presidentin tehtävistä ja oikeuksista käytävälle keskustelulle. Martti Ahtisaari oli ensimmäinen parlamentaarisesti suuntautuneen lainsäädännön presidentti , eikä hän kokonaan suostunut kaventamaan tehtäviään. EU-huippukokoukset, suhde hallitukseen, nimitysvalta olivat paikkoja, joissa uutta lainsäädäntöä testattiin.

Martti Ahtisaari matkusti presidenttiaikanaan myös eri puolilla Suomea, maakuntamatkoilla hän tutustui paremmin koko maahan ja myös kansalaiset tutustuivat presidenttiinsä . Näistä ja presidentin ja median suhteista kirjassa on myös  mat lukunsa ja johtopäätöksensä.

Lähihistorian teosten lukeminen tuo joskus yllättäviä  tuntemuksia: Näinkö se olikin?  Eikä tuosta olekaan tuon pidempi aika?  Oliko silloinkin lama? Ja niin siitäkin selvittiin.  Niin tätäkin kirjaa lukeva voi nuo ajat elänyt tuntea.