Kategoria(t): kirjastopalvelut, lukutaito

Saavutettava kirjasto?


äänikirjajaneule_flickrOlen sitä sukupolvea, jonka nuoruudessa perjantai-iltana haettiin euron leffa videovuokraamosta ja irtokarkkeja. Mutta niitä videovuokraamoita on enää harvassa, nettiyhteys telkkarissa ja elokuvien suoratoistopalvelut ovat korvanneet ne.

Kirjatkin on nykyään saatavissa useassa muodossa netin kautta kellon ympäri juuri silloin kuin lukuinto yllättää. Kuinka käy kirjaston?

En ole kirjastoalan ammattilainen, joten mietin asiaa kirjastossa työskentelevän sosiaalialan ohjaajan sekä etenkin asiakkaan näkökulmasta.

Kirjastojen merkitys ei ole enää vain konkreettisissa kirjoissa. Kirjastot voivat tukea sivistystyötä monin tavoin, julkisena tilana toimia kasvatuskumppanina ja tukea sosiaalista kanssakäymistä yksilöitä sekä yhteisöjä vahvistaen. Helsingin uusi kirjasto Oodi on tästä oiva esimerkki: kirjastossa on tilaa monenlaiselle oppimiselle ja suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota saavutettavuuteen.

No tulisiko meidän saada oma Oodimme? Ei, mutta kirjastot voivat ylpeinä nostaa itseään jalustalle paikkoina, joista löytyy helposti apu pääsyssä käsiksi tietoon. Oma ylpeä asenne ja palveluiden mainostaminen on kirjastojen tehtävä, jotta pölyinen mielikuva kirjastoista saadaan karistettua ja kuntalaisille oikeaa tietoa.

Kirjastot ovat tärkeä paikka, joka on kaikille sosiaaliseen asemaan katsomatta.

Kirjastopalvelut kaventavat kuiluja. Lapsuudessa 90-luvun laman aikaan lehdet Demistä Rolling Stonesiin käytiin lukemassa kirjastossa koulupäivän lomassa, korkeakoulujen pääsymateriaalit lainattiin myös kirjastosta. Lukuinto ja uteliaisuus säilyivät näin, helpottaen myöhemmin opiskelua. Tätä tärkeää tietoa lukemisesta jakaa muun muassa Vaasan kirjasto rikostaustaisille, muistuttaen vanhempia lasten lukuinnon tukemisen yhteydestä koulumenestykseen. Pieniä tekoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.

Lukeminen on saattanut tuntua kouluaikoina pakotetulle ja ikävälle, ja tuntuvat sille tänäkin päivänä. Nykyään kuitenkin tiedetään hyvin ettei lukeminen varsinaisessa muodossaan sovi kaikille ja tarjolla onkin lukuisia mahdollisuuksia alkaa kuunnella kirjaa. Mainoksissa mainostetaan lukuisia älylaitteilla toimivia äänikirjapalveluita joissa joko maksetaan kirjasta tai kuukausimaksu. Mutta tässäkään ei tulisi olla kiinni varallisuudesta testaanko äänikirjoja.. Tulisi vain tietää että myös kirjastoissa on kirjoja helposti saavutettavassa muodossa. Kirjastojen hyllyistä löytyy äänikirjoja konkreettisina cd-levyinä, Celia-äänikirjapalvelun kautta voi päästä käsiksi lukuisiin äänikirjoihin ja älylaitteen hallitseva voi kirjastokortillaan lainata e- ja äänikirjoja kotoaan poistumatta. Nämä ilmaiset palvelut vain tahtovat jäädä useilta kokeilematta monestikin tiedonpuutteen vuoksi.

Äänikirjat voivat tuoda lukemisen ilon lukihäiriöiselle ja arjen kiireitten keskellä ne mahdollistavat lukemisen vaikka hiihtolenkillä. Jos älylaitteen ovat vielä outoja käyttää, kirjastolla voi poiketa pyytämään neuvoja palvelujen ja useimpien laitteiden käytön opastukseen löytyy osaamista!

Nyt ryhtiliike kirjastot ja mainostamaan omaa osaamista ja palveluita!

Hanna Hukkanen, Tornionlaakson kirjasto / Monilukutaitoa arkeen -hanke

Mainokset
Kategoria(t): Yleistä

E-kirjoja Lapin kirjastoista!


Lapin kirjasto-kimpalla on viimein käytössään pieni Ellibsin e-kirjakokoelma. Kokoelmaa pääset selaamaan Lapin kirjastot kimpan sivulla valitsemalla aineistolajiksi e-kirjan. Kirjoja on yhteensä 72 kappaletta ja melkein kaikki niistä ovat suomenkielisiä. Kaunokirjallisuuden kokoelmassa on paljon Myllylahden dekkareita ja tietopuolella mm. Esko Valtaojan kirjoja. Valitettavasti kaikkia kirjoja eivät kustantajat tarjoa kirjastoille sähköisessä muodossa, minkä vuoksi valikoima on rajattu.

E-kirjojen käyttöä varten tarvitset kirjastokortin, salasanan ja lukuohjelman laitteellesi. Lisäksi Adobe tili tulee tehdä halutessasi käyttää samoja kirjoja useilla eri laitteilla. E-kirjoja voit lukea tietokoneen lisäksi tableteille ja puhelimilla. Applen ja Samsungin laitteille on olemassa omat lukuohjelmansa, jotka voi ladata ilmaiseksi. Tietokoneilla lukuohjelmana käytetään Adobe Digital Editions -ohjelmaa, joka on myös ilmainen. Ongelmatilanteissa kirjastoista saa apua.

E-kirjojen laina-aika on 1, 7 tai 10 päivää. Lainan erääntyessä kirja palautuu automaattisesti, eikä siitä voi tulla myöhästymismaksuja. Ellibsin e-kirjoja ei pysty varaamaan. E-kirjan lukemiseen ei tarvita internetyhteyttä sen jälkeen, kun kirja on saatu lainattua.

Lapin kirjastoissa Ellibsin e-kirjoja on aikaisemmin ollut käytössä jo Karpalo-kimppaan kuuluvien kirjastojen Ranuan, Tervolan ja Simon kokoelmassa. Heillä e-kirjoja on yhteensä 214 kappaletta.

Mikäli e-kirjat kiinnostavat enemmän, kannattaa tutustua Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin -hankkeen kotisivuihin. Lisäksi Kirjastokaistalta löytyy Helsingin kaupunginkirjastossa työskentelevän Marja Hejltin koulutustaltiointeja e-kirjoista.