Cosplay ja conikulttuuri


Onko koskaan käynyt niin, että olet kävellyt rauhallisesti keskikaupunki seutua esim. Oulussa ja vastaantulijat ovat olleet saanen poikkeavia. Vastaantulijoilla on kenties saattanut olla peruukki päässä, oudoksuttavat meikit, vaatteet ovat ihan toiselta planeetalta tai kenties törmäsit juuri itse Sherlock Holmesiin. Mitä ihmettä on meneillään? Mistä he tulevat? Saattaisit pysäyttää heidät ja kysäistä, jos olet tarpeeksi rohkea kohtaamaan nämä katukuvasta poikkeavat henkilöt. Minäpä kerron jo nyt valmiiksi mistä olisi kyse. Olet todennäköisemmin osunut coni alueelle ja törmännyt cossaajiin.

”Mitä ihmettä nämä käsitteet ovat? En ole koskaan kuullutkaan!” Ei ihme, jos et ole kuullut näistä suhteellisen harvinaisista käsitteistä minäpäs kerron sinulle kaiken ja vähän enemmän mitä sinun pitää tietää conikansalaisista.

Cosplay on Amerikkalaislähtöinen ”pukeutumisleikki”-harrastus, jossa cossaajat eli cosplay asun päällään pitäjät näyttävät heitä kiinnostavat sarjat, kirjat, pelit, minkä tahansa pukeutumalla sen hahmoiksi. Cosplay eroaa normaaleista naamiaisista sillä, että siinä sinä ett vain esitä hahmoa joksi pukeudut, sinä olet hahmo joksi pukeudut. Ilmeet ja eleet kuuluvat pakettiin ja hahmon omainen käyttäytymien, mutta se ei ole pakollista, mutta toivottavaa. Se ei silti tarkoita, että jos olet mafiooso, sinun pitäisi hakata jokainen vastaantuleva conikävijä. Järjen käyttö on sallittua ja suositeltavaa. Tätä pukeutumista harrastetaan vapaa-ajalla mm. kuvaussessioissa kavereiden tai ammattikuvaajan kanssa. Puvut ovat pääosin miltei aina itse tehtyjä.
”Coni”-sana tulee englannin kielisestä sanasta convention, joka tarkoittaa kokoontumista. Con lyhennettä/päätettä käytetään globaalisti ilmaisemaan conitapahtumaa. Conit olivat alun alkujaan amerikkalaisten scifi fanien kokoontumisia. Muuten tapahtumat ovat pysyneet samarakenteisina sisältö vain on laajentunut. Conit sisältävät pelkän oleskelun lisäksi luentoja, erilaisia cosplay kilpailuja, erilaisia toiminta pisteitä, tanssi-/pelihuoneen, taidekujan ja paljon muuta. Suomessa coneissa käyti polkaistiin kunnolla käyntiin vasta vuoden 2004 Animeconissa. Suomessa pidetään vuodessa n. 20 con-/japanin populaari kulttuuritapahtumaa. Coneilla itsellään voi olla eri teemoja, esim. tietty sarja tai osa alue esim. Ropeconin roolipeli teema (eli tämä tapahtuma on suunnattu lähinnä roolipelien cossaajille ohjelma ja öuennot on suunnattu juuri heille).

Cosplayn harrastajia on Suomessa huomattava määrä ja se näkyy conitapahtumien osallistuja määristä. Isoissa maksullisissa coneissa mm. Desucon, Tracon ja Animecon saattavat täyttyä monista sadoista conikävijöistä. Pienemmissä ilmaisissa tai halvoissa coneissa esim. Kitacon ja Animeseminaari kävijämäärä on n. 100 – 200 kävijää silmämääräisesti. Conitapahtumat ovat pääasiallisesti maksullisia, rannekkeen hinta on n. 15 € – 30 € riippuen conin koosta tai suosiosta. Itse Cosplayharrastajien määrästä ei ole virallista tietokantaa ja heidän tarkkaa määrää ei ole kirjattu ylös. Keskiverto conilainen käy 1-5:ssä conissa vuosittain.

Conikulttuuriin kuuluu yleinen järjenkäyttö. Tapahtumat ovat pääasiallisesti täysin päihteettömiä ja ikärajattomia. Toisten cossien turmelointi ja/tai sabotointi on ankarasti kielletty. Alueilla toimii yleiset käyttäytymissäännöt ja paikalla kiertävät järjestyksenvartijat. Kaiken lainen ahdistelu ja väkivalta ovat kiellettyjä. Koska conit ovat päihteetön tapahtuma, joten päihteitä nauttineet passitetaan pois conialueelta. Heidän tekemisistään riippuen he saattavat saada pääsykiellon coniin jopa vuosiksi.

Cossaamisessa tarkoitus on pitää hauskaa ja tehdä mitä rakastaa, ei olla täydellinen. Ikävä kyllä liian monet unohtavat tämän jalon periaatteen ja saattavat loukata toisten tunteita, koska he eivät ole ”oikeanlaisia” siihen hahmoon. Cosplayssa ei ole kyse rodusta, sukupuolesta , painosta tai pituudesta ja kylä, luit oikein sukupuolesta. Ei ole enää edes yllättävää nähdä 15-vuotias poika pitsimekossa ja peruukissa conipaikalla tai 20-vuotias nainen Kapteeni Jack Sparrowna. Suuri osa conikansalaisita eivät enää edes välitä cossaajan sukupuolesta, jos hän sopii hahmoon ja hän eläytyy, sillä ei sitä enää edes huomaa. Enemmänkin conilaisten on vaikeampi hyväksyä huonosti tehtyjä asuja, ”mustia” esittämässä valkoihoista hahmoa tai isokokoista ihmistä. Itse hyväksyn kaikki ja niin moni muukin.

Mistä vain voi teoriassa tehdä cossin. Oli se sitten anime, tv-sarja, videopeli, animaatiosarja, elokuva, (netti/)sarjakuva, kirja tai ihan mikä vain! Tässä muutama linkki.

Mahou Shoujo Madoka Magica anime/manga
Madoka animesta Mahou Shoujo Madoka Magica
Shingeki no Kyojin anime/manga
Hanji animesta Shingeki no Kyojin
Silent Hill kauhupeli
GLaDOS pelistä Portal 2 (ja kyllä tämän sisällä ON ihminen)
Chell pelistä Portal 2
Marceline, Jake ja Finn animaatiosarjasta Adventure Time
Ihmisversiot hahmoista Twilight Sparkle, Rarity, Flutter Shy, Rainbow Dash, Pinkie Pie ja Applejack sarjasta My Little Pony Friendship is magic
Emily ja Victor elokuvasta Corpse Bride
Kapteeni Jack Sparrow elokuvasarjasta Pirates of the Carribean
Sherlock Holmes ja John Watson tv-sarjasta Sherlock
Homestuck interaktiivinen nettisarjakuva (kuvassa ei lähellekkään kaikkia hahmoja)
Curlos Makara interaktiivisesta nettisarjakuvasta Homestuck
Harry Potter kirja/elokuvasarja

”Cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä.” Tässä ikuistettuna meidän, conikansan motto, koska jos kuumaliimapalovammat ja ompeluneulojen pistot eivät riitä niin lompakossa kyllä tuntuu. Cosplay on todella kallis harrastus ja jos itse puvut eivät tee siitä kallista niin viimeistään coneihin kulkeminen ja siellä majoittuminen ja ruokailu syö viimeisetkin pennit lompakosta. Itselläni menee henkilökohtaisesti vuodessa jopa 400 euroa coneihin ja cosseihin.

Cossaajien mukana saatat nähdä miekkoja, seipäitä, ihan mitä vain, niitä kutsutaan cosplay piireissä propeiksi. Propit eli rekvisiitat ovat oletetusti käytettyjä näytelmissä, elokuvissa ja vaikka missä muussa, mutta cosplayssa propeilla tarkoitetaan esimerkiksi miekkoja ja muita aseita, haarniskoja, pyörätuolit ja muut jota käytetään asun ”rekvisiittana”. Proppina voi yksinkertaisesti olla ihan vain nojatuoli, varsinkin jos se on refesenssi sarjan/kirjan/yms. tiettyyn kohtaukseen tai fanien keksimään vitsiin. Proppi ei saa olla oikea ase, tehty kovemmasta aineesta kuin puu, sitä ei saa pystyä käyttämään aseena eli ei saa olla metalli osia, se ei myöskään saa olla paljoa pitempi kuin itse cossaaja (keskiverto pituusraja taisi olla 150-160 cm). Teoriassa proppi voi olla ihan mikä tahansa miltein mistä tahansa tehty mikä vain. Proppinsa voi tehdä itse tai teettää maksusta propintekijällä.
tässä on kuva käsintehdystä Dave Striderin miekasta (Homestuck)

Jos kiinnostuksesi heräsi, helmikuussa 2014 on Kemissä jälleen kerran Kitacon, joka on ilmainen ja kestää yhden päivän (http://www.kitacon.fi/kitacon.html)
—————————————————————————————————————-
Vietin tet viikkoni Rovaniemen pääkirjastossa ja minulle annettiin tehtäväksi kirjoittaa tänne blogiin juttu jostain mitä rakastan. Valitsin cosplayn ja conit, koska ne ovat minulle rakas harrastus ja ajattelin että siitä tiedetään aivan liian vähän. Kiitos, kun luit!

– Jutta

Mainokset

Tunnelmia Mangapäivästä 19.3.


Lauantaina 19.3. Rovaniemen nuorisotila Mondella näkyi värikkäitä peruukkeja ja ja outoja hahmoja. Ohikulkija saattoi ihmetellä, miksi piskuinen leipurityttö kantoikaan jättimäistä lihakirvestä. Osallistujia varustus ei kummastuttanut, olihan vuorossa Rovaniemen Mangapäivä.

Jo toista kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Pohjois-Suomen anime- ja mangaharrastajat yhteen mm. Cosplay-kisan ja luentojen merkeissä. Cosplay (lyhenne sanoista costume play) on Suomeen Japanista rantautunut laji. Alun perin ”pukuilu” on lähtenyt Yhdysvaltojen science fiction – messuilta, joissa vilisivät tieteisseikkailujen Spockit ja Darth Vaderit, mutta nykyisessä muodossaan sen juuret ovat selvästikin nousevan auringon maassa. Puvut kun yleensä esittävät japanilaisista sarjakuvista, peleistä ja animaatioista tuttuja hahmoja.

Monde aukaisi osallistujille ovet klo 11 ja aamupäivästä iltapäivään osallistujat saivat tarkastella alan jälleenmyyjien valikoimaa vaatetuksesta avaimenperiin sekä mangakirppiksen ja taidekujan valikoimaa. Päivän juontaja Janne Kemppi avasi tapahtuman ja piti ensimmäisen luennon ”Taistelulajien Manga”. Luentoa seurasi itse Cosplay-kilpailu ja lavalle marssi 11 osallistujaa kaikenkirjavissa tamineissaan. Kisan voitti Hannu Pentinpuro itse nikkaroimallaan levyhaarniskalla. Kilpailun jälkeen Aino Peltokoski ja Kaisa Sarvela pitivät esityksen Japaninmatkastaan ja tapahtuman kruunasi Final Fantasy Fight – esitys, johon vapaaehtoiset saivat tulla mittelemään hyvässä hengessä ja huumorin kanssa.

Tapahtumassa riitti kävijöitä, joita oli päivän aikana arviolta 200. Tapahtuman järjesti Rovaniemen kulttuuri- ja nuorisopalvelukeskukset yhteistyössä Lapin lastenkulttuuriverkoston ja Rovaniemen kaupunginkirjaston kanssa.

Teksti ja kuva: Aleksi Soukka

Tiedätkö mitä on cossaus?


 

Rob Dunlop & Peter Lumby: Cosplay Fever
Ablaze 2009

Cosplay tulee sanoista costume play, japaniksi kosupure. Se on harrastus ja tapa ilmaista itseään,  jossa ihmiset pukeutuvat manga-, anime-, sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoiksi.  Cosplay syntyi Yhdysvalloissa scifitapahtumissa, mutta vasta Japanissa siitä kehittyi nykyisenlainen alakulttuuri. Japanista löytyy edelleen suurempi määrä harrastajia kuin mistään muusta maasta. Siksi onkin luontevaa, että nykyisin suosituimmat cosplay-puvut perustuvat manga-, anime- ja pelihahmoihin.

Itse puvun lisäksi cosplayssä on yhtä tärkeää se, miten sitä kantaa. Kilpailuissa osallistujia arvostellaan puvun toteutuksen lisäksi hahmoon eläytymisestä, ilmeistä ja asenteesta. Pukeutuminen näyttäviin asuihin vaatii rohkeutta, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden olla hetken aivan joku toinen. Monet cossaajat kertovat harrastavansa sitä, koska se on hauskaa ja hyvä tapa tavata uusia samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä.

Cosplay Fever esittelee yli 300 kuvaa erilaisista cosplay-hahmoista ja cossaajista. Kuvat on otettu vuonna 2009 Iso-Britanniassa, ja joukosta löytyy hyvin erilaisia tyylejä Hellboysta Hatsune Mikoon ja Ryukista prinsessa Zeldaan. Mangan ja animen lisäksi innoitusta on haettu elokuvista ja tv-sarjoista. Jos cosplay ei ole tuttu asia, niin kirjasta saa hyvän käsityksen harrastuksen laajuudesta, ja jos se on tuttua, niin kuvista löytyy monia vinkkejä ja ideoita omaan cossaamiseen. Kannattaa tutustua!

Lopuksi vielä lainaus kirjan johdannosta:”Cosplay is an art-form, but it’s not like the art you’d see in a gallery or museum. There are no static sculptures or dusty paintings here. The art of cosplay is alive, and because of that it is tragically, yet wonderfully temporary.”

Saatavuus:

Lapin maakuntakirjastosta kirjaa löytyy kaksi kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://www.cosplayfever.com/index.php

Muuta aiheeseen liittyyvää kirjallisuutta:
Girl, illustrated – Japanese manga, anime and videogame characters 2010
Gravett, Paul: Manga – 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa 2005
Koyama-Richard, Brigitte: One Thousand Years of Manga 2007
Lehtinen, Jari: Mangan mestarit 2007
McCarthy, Helen: 500 Manga Heroes & Villains 2006
Masanao, Amano: Manga Design 2004
Schodt, Frederik L.: The World of Japanese Comics 1997
Valaskivi, Katja: Pokemonin perilliset – Japanilainen populaarikulttuuri Suomessa 2009

Kati Vuontisjärvi