Vähän parranpärinää


Partakirja1Axel Naver, Eric Thorsson, Anders Bergstedt. Partakirja. (Like, 2015)

Nyt on puhe parrasta. Partakirjasta on tullut kansainvälinen menestysteos, joka ilmestyi viime syksynä suomenkielisenä painoksena. Kirjassa paneudutaan parran historiaan, myytteihin ja olemukseen ihan antaumuksella. Parta on jokaiselle kantajalleen oma yksilöllinen asia ja oleellinen osa omaa identiteettiä. Partakirja on alun perin ruotsalaista tekoa, mutta tässä kirjassa tapaamme myös suomalaisia partaniekkoja Joulupukista Juha Mietoon.
Partakirja ei todellakaan ole mikään tieteellinen kaiken kattava tietoteos vaan ennen kaikkea viihdyttävä katsaus partoihin. Kuvia kirjassa on paljon, sivut paksuja ja värikkäitä, väljästi kirjoitettuja. Kirjan parasta antia ovat ihmiset, jotka omalla partanaamallaan antavat kirjalle kasvot. Viihdyttävää, hauskaa ja opettavaa. Jos sinä partasuu et löydä tästä kirjasta itseäsi, niin kummajainen olet.
Miksi sinä siis (ja minäkin) valitsit parran? Kirja antaa siihen lyhyen vastauksen: Koska se on tyylikästä. Jos pitemmän vastauksen haluat, niin lue kirja. Joka tapauksessa parta herättää aina huomiota ja antaa puheenaihetta tilanteessa kuin tilanteessa. Parrakkaista miehistä voidaan esittää stereotypioita, lokeroida heidät tiettyyn muottiin: hulttio, miesten mies, hipsteri, tonttu, ihme hiippari jne. Totta kai karvaiset kasvot kertovat jotain, mutta se mitä ne kertovat, riippuu siitä, kuka katsoo. Ja siitä, kuka karvaa kasvattaa…
Eikä parta ole miesten yksinoikeus. Partakirja antaa kasvot myös parrakkaille naisille. Unohtamatta myöskään transihmisiä ja homoja. Yhtä kaikki, kaikille kasvaa parta. Ei se tarvitse olla sukupuolikysymys. Tai voi ollakin kuten Charles Darwin asian muotoili: ”Saavatko parrakkaat miehet enemmän naisia?” Kuinka voi yksi kirja kattaa koko elämän kuten tämä Partakirja? Parhaimman käsityksen asiasta saat kun lainaat kirjan kirjastostasi ja luet itse. Vastauksia kaikkeen et saa. Sinua jää varmaan arveluttamaan, mikä on entsyymi 5-alfa-reduktaasin tehtävä parran karvatupissa. Mutta se on sitten ihan kokonaan toinen juttu…

VS

Sielu ei nuku


 

Kärsitkö unettomuudesta? Onko Nukku-Matin maailma sinulle salaisuus? Katseletko kellonviisareita pitkin yötä?
Haluaisitko sukeltaa syvälle uneen vihdoinkin?

STA_1409

Jos vastaat kyllä näihin kysymyksiin, olet Kaija Juurikkalan sukua. Elokuvaohjaaja, taiteilija ja kirjailija Juurikkala pohtii elämän pituista yövalvomistaan viime keväänä ilmestyneessä kirjassaan Sielu ei nuku.

”Keho on koti, jossa sielu, henkinen olemuksemme, asustaa. Sielulla on kyky liikkua myös kehon ulkopuolella. Mielellä ei ole aivojen ulkopuolista elämää, ja se menettää olemassaolonsa kuoleman yhteydessä. Koska mielen toimintaympäristö ja aika ovat rajalliset, mieli on alati aktiivinen. Se etsii elintilaa ja kumppanuutta tauotta. Myös öisin. Varsinkin öisin.”

Juurikkala käy läpi elämänsä eri vaiheita nukkumattomuuden näkökulmasta. Hän kirjoittaa hyvin suoraan ja rehellisesti kipeistä asioista, hän sukeltaa syvän unen sijaan syvälle itseensä. Tutustuu, paljastaa, hyväksyy. Rehellisyydellään Juurikkala tempaa lukijan mukaansa ja välillä lukija luulee, että tässä kirjoitetaankin hänestä.

Miten sitten ihminen, joka ei nuku, pärjää ja jaksaa normaalielämässä? Kaija Juurikkala kertoo omasta selviytymisestään. Unettomuudesta huolimatta hän on luonut monta huomattavaa uraa: hän on opettaja, elokuvaohjaaja, taiteilija ja kirjailija. Ihminen voi levätä nukkumatta. Tosin Juurikkalan elämä muuttuu, hänen unettomuutensa päättyy ja armahtava uni ottaa hänet suojatikseen vihdoin yli viidenkymmenen unettoman vuoden jälkeen.

” Unet tulevat kun niitä vähiten odotan, kun kaikki odotuksen häivähdyksetkin ovat rauenneet. Minähän pärjäsin jo ilman niitä. Olin täysin tyytyväinen taipumukseeni valvoskella. Osasin leikkiä unen ja valveen portilla. Yhtäkkiä en pysy siinä välimaastossa vaan katoan jonnekin sinne kauas, kauas toiseen todellisuuteen. Se tuntuu hassulta. Olla täysin vailla tietoisuutta niin monta tuntia. Nukkua kokonainen yö. Nukkua yö toisensa jälkeen.”

Sielu ei nuku –kirja on jaettu kahteen osaan: I Mielen ohjaamat yöt ja II Sielun ääni. Lukuja on yhteensä viisitoista. Jokaisen luvun alkuun Juurikkala on laatinut lukijalle tehtävän. Kirjan anti kasvaa, kun tarttuu myös tehtäviin!

Kaijan kirjoja suosittelee Tiina Sompiosta

Sielu ei nuku, Like 2015
Äitikirja, Like 2014
Sielun Muotokuvia II Hengen soturi, My Film Oy 2012
Askeleita – Intuition mestarikurssi, Like 2012
Varjojen Taika – Matka edelliseen elämään, Like 2011
Sielun Muotokuvia I, My Film Oy 2011
Aada ja pimeyden lapset, WSOY 2007

Onko sinunkin kotonasi lasiaarteita 1900-luvun puolivälistä?


 

suomalaisen_taidelasin_kultakausiSuomalaisen taidelasin kultakausi

Kaisa Koivisto ja Uta Laurén

Tammi 2013

Kiinnostus Suomalaiseen designiin on lisääntynyt viime vuosina suuresti, ja varsinkin 1950-luvun esineet ovat löytäneet vankan ihailijakunnan. Monet 1950-luvun designaarteet ovat tuttuja monille. Aikakaudelle leimallista oli taidelasin ja arkilasin suunnittelun rinnakkaisuus. Samat suunnittelijat, kuten esimerkiksi Kaj Franck, Tapio Wirkkala ja Nanny Still, tekivät sekä huikeita uniikkitöitä että peruslasia, jota kulkeutui jälleenrakennuskaudella moneen kotiin. Kirjan avulla voikin tunnistaa myös esineitä, jotka ovat tuttuja mummolasta.

Kirja jakautuu viiteen lukuun, joissa käsitellään suomalaisen lasiteollisuuden syntyä, sen esikuvia, kansainvälistä läpimurtoa, käyttölasia sekä aikaa kultakauden jälkeen. Kirjassa on erittäin hyvä kuvitus ja taitto, joten sitä on miellyttää myös selailla tarkan lukemisen lisäksi. Kirjoittajat ovat suomalaisen lasitutkimuksen ammattilaisia ja tekstistä näkeekin heti, miten suurta intoa he aiheeseensa tuntuvat.

Kirja on erinomainen esitys kaikille suomalaisen designin ystäville ja etenkin toivottu lahja sen harrastajille. Kirja vain lainaan ja mummolan aarteita tutkimaan!

Saatavuus: 13 kappaletta Lapin kirjastossa

Muuta luettavaa suomalaisesta lasista mm.:

Kalha, Harri: Muodon vuoksi – Lasin ja keramiikan klassikoita (2013)

Timonen, Pirkko: Kattausten kulta-aika – 1950-luvun design astiat (2013)

Jantunen, Päivi:  Kaj & Frank – Esineitä ja lähikuvia (2011)

Humppila – Lasitehdas tien varrella (2002)

Koivisto, Kaisa: Keräilijän aarteet – Suomalaisia lasimaljakoita (2011)

Koivisto, Kaisa: Kolme tarinaa lasista – Suomalainen lasimuotoilu 1946 – 1957 (2001)

Wirkkala, Tapio: Tapio Wirkkala – Lasin ja hopean runoilija (2013)