Kategoria(t): kirjavinkkaus, tietokirjallisuus

Elämäni keksinnöt


Nikola Tesla: Elämäni keksinnöt
Oppian 2018

Nikola Tesla (1856 Smiljan, Kroatia -1943 New York, USA) on yksi eniten nykypäivän teknologia-orientoituneeseen maailmaan vaikuttaneista keksijöistä. Tämä teos on Teslan omaelämäkerta, jossa hän kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä myöhemmistä vaiheistaan. Tesla oli omasta mielestään lapsinero, jonka kyvyt ja taidot tulivat pitkälti hänen suvustaan, lähinnä äidiltä. Poikkeuksellisena lahjakkuutena hän osasi jo nuoresta lähtien kehittää ja keksiä asioita, joita muilla ei tullut mieleenkään ajatella. Hän sai jonkinlaisia takaumia tai ”välähdyksiä” kuten hän niitä itse kutsui ja pystyi näkemään tarkasti yksityiskohtia menneistä tapahtumista, mikä auttoi suuresti keksintöjen tekemisessä.

Kirjaa lukiessa tulee ottaa huomioon Teslan narsistinen kirjoitustyyli ja lähdekritiikkiä on hyvä harrastaa tavallista enemmän. Kertomuksissaan Tesla ei nimittäin ole turhan vaatimaton, vaan kehua retostelee saavutuksillaan – sekä tietysti esittelee ylpeänä mullistavia keksintöjään. Hänen visionsa itsestään ohjautuvista autoista, maailmanlaajuisesta langattomasta viestintäverkosta tai kauko-ohjattavista lentokoneista ovat tänä päivänä täyttä totta, mutta teoksen kirjoittamisen aikaan melkoista utopiaa.

Elämäni keksinnöt on mielenkiintoinen omaelämäkerta suuresta keksijänerosta, joka on jättänyt jälkensä nykypäivän ihmisten elämään ehkä suuremmin kuin kukaan muu. Maailma, jossa nykyään elämme, muistuttaa niin paljon Teslan ennustamaa, että välillä käy mielessä, oliko hänellä käytössään aikakone…

Juha Kivelä
Rovaniemen kaupunginkirjasto, Aalto-sali

Mainokset
Kategoria(t): tietokirjallisuus, Yleistä

Vähän parranpärinää


Partakirja1Axel Naver, Eric Thorsson, Anders Bergstedt. Partakirja. (Like, 2015)

Nyt on puhe parrasta. Partakirjasta on tullut kansainvälinen menestysteos, joka ilmestyi viime syksynä suomenkielisenä painoksena. Kirjassa paneudutaan parran historiaan, myytteihin ja olemukseen ihan antaumuksella. Parta on jokaiselle kantajalleen oma yksilöllinen asia ja oleellinen osa omaa identiteettiä. Partakirja on alun perin ruotsalaista tekoa, mutta tässä kirjassa tapaamme myös suomalaisia partaniekkoja Joulupukista Juha Mietoon.
Partakirja ei todellakaan ole mikään tieteellinen kaiken kattava tietoteos vaan ennen kaikkea viihdyttävä katsaus partoihin. Kuvia kirjassa on paljon, sivut paksuja ja värikkäitä, väljästi kirjoitettuja. Kirjan parasta antia ovat ihmiset, jotka omalla partanaamallaan antavat kirjalle kasvot. Viihdyttävää, hauskaa ja opettavaa. Jos sinä partasuu et löydä tästä kirjasta itseäsi, niin kummajainen olet.
Miksi sinä siis (ja minäkin) valitsit parran? Kirja antaa siihen lyhyen vastauksen: Koska se on tyylikästä. Jos pitemmän vastauksen haluat, niin lue kirja. Joka tapauksessa parta herättää aina huomiota ja antaa puheenaihetta tilanteessa kuin tilanteessa. Parrakkaista miehistä voidaan esittää stereotypioita, lokeroida heidät tiettyyn muottiin: hulttio, miesten mies, hipsteri, tonttu, ihme hiippari jne. Totta kai karvaiset kasvot kertovat jotain, mutta se mitä ne kertovat, riippuu siitä, kuka katsoo. Ja siitä, kuka karvaa kasvattaa…
Eikä parta ole miesten yksinoikeus. Partakirja antaa kasvot myös parrakkaille naisille. Unohtamatta myöskään transihmisiä ja homoja. Yhtä kaikki, kaikille kasvaa parta. Ei se tarvitse olla sukupuolikysymys. Tai voi ollakin kuten Charles Darwin asian muotoili: ”Saavatko parrakkaat miehet enemmän naisia?” Kuinka voi yksi kirja kattaa koko elämän kuten tämä Partakirja? Parhaimman käsityksen asiasta saat kun lainaat kirjan kirjastostasi ja luet itse. Vastauksia kaikkeen et saa. Sinua jää varmaan arveluttamaan, mikä on entsyymi 5-alfa-reduktaasin tehtävä parran karvatupissa. Mutta se on sitten ihan kokonaan toinen juttu…

VS