Pedar Jalvi (1888–1916)


Suomen ensimmäisen saamelaiskirjailija Pedar Jalvin kuolemasta tuli kuluneeksi 100 vuotta. Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla voi tutustua Pedar Jalvin elämään ja tuotantoon roll up – näyttelyn muodossa, joka on esillä 6.6.–23.7.2016. Lapponica salissa järjestetään myös Jalvi-aiheinen luento perjantaina 1.7., jonka pitää professori Vuokko Hirvonen.

Pedar Jalvi, syntymänimeltään Piera Klemetinpoika Helander, syntyi Tenon Yläkönkäällä Utsjoella 10.4.1888. Jalvi kävi kansakoulun Outakoskella, josta hän valmistui 13-vuotiaana vuonna 1901. 23-vuotiaana Jalvi pääsi opiskelemaan Jyväskylän opettajaseminaariin entisen opettajansa raha-avustuksen turvin.

Opettajaseminaarissa Jalvi innostui suullisen kansanperinteen keruusta. Hän teki yhteensä kolme keruumatkaa vuosina 1912–1914, joista kaksi jälkimmäistä sijoittuivat saamelaisalueelle. Jalvi oli ensimmäinen saamelainen, joka kokosi kansanperinnemateriaalia Suomen saamelaisalueelta. Vuosien 1913-1914 keruumatkojen materiaali ilmestyi vuonna 1966 Samuli Aikion toimittamana kaksikielisenä kirjana Sabmelažžai moaidnasak ja muihtalusak / Lappalaisten satuja ja tarinoita.

Vaikka Pedar Jalvi ehti julkaista vain yhden kaunokirjallisen teoksen ennen kuolemaansa, hänen merkityksensä saamelaiselle kirjallisuudelle on kiistaton. Pohjoissaameksi kirjoitettu teos Muottaĉalmit (Lumihiutaleita) ilmestyi omakustanteena vuonna 1915. Teos sisältää viisi runoa ja seitsemän lyhyttä kertomusta.

Kokoelman nimikkorunossa kuvaillaan kuinka lumihiutaleet keväällä sulavat vesipisaroiksi, pisaroista kertyy puroja ja purot vuorostaan yhtyvät mereen virtaavaksi vuolaaksi joeksi. Runon on tulkittu kuvaavan symbolisesti saamelaisten kansallisesta yhtenäisyydestä muodostuvaa voimaa. Teos julkaistiin aikana, jolloin saamelaisten tietoisuus kansallisesta yhtenäisyydestä ja omasta erillisestä kulttuurista oli heräämässä.

” Kevätpäivän lämpimässä
sulavat pienet hiutaleet
kuultaviksi pisaroiksi.
Pisaroista kertyy pian
puro, joki, järvi, meri
– ­niiden voima onkin suuri. ”

 Pedar Jalvin suunnitelmissa oli lapinkielisen aapisen kokoaminen, mutta varhainen kuolema esti hankkeen toteutumisen. Jalvin ura päättyi lyhyeen, sillä hän kuoli nuorena tuberkuloosiin Inarin sairaalassa ollessaan matkalla pohjoiseen kotiseudulleen Utsjoelle.

Kiertävä Roll up – näyttely Lappi-osastolla.

 

Riina Mattila, Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osasto

Mainokset

Kirjastolaisten Helsingin-matka


Kemijärven kirjaston  henkilökunta vieraili Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston pääkirjastossa sekä Helsingin kirjamessuilla lokakuisena viikonloppuna. Kansalliskirjastossa tilojen esittely jätettiin vähemmälle meneillään olevan suuren remontin aiheuttamien tilapäisjärjestelyjen vuoksi. Ehkäpä tutustumme seuraavalla  Helsingin matkalla remontoituun kirjastoon.

Kansalliskirjasto

Helsingin yliopiston uusi pääkirjasto eli  Kaisa-talo oli seuraavana tutustumiskohteena. Aina uusi ei välttämättä ole parempaa kuin vanha mutta nykytekniikalla rakennettu Kaisa-talo oli silmään kaunis, toimiva ja rauhallinen ympäristö kävijöille. (8000 henkeä/päivä).

Kaisa-talo

Lauantaina kirjamessuilla oli vastassa tuttu ihmispaljous, paljon näyttelykojuja, liikaa nähtävää kaikkeen tutustumiseen. Alkoi kova karsinta, mitä haluaa ja mitä ehtii nähdä tai kuunnella. Ja olihan siellä ruoka- ja viinimessutkin yläkerrassa.
Olimme lupautuneet kuuntelemaa paria tuttua kirjailijaa heidän vuorollaan Louhi lavalla. Muuten otin tutkivan asenteen käyttöön, kuuntelin mikä tuntui mukavalta ja mielenkiintoiselta kojujen välissä puikkelehtiessa. Jätin yllätyksille tilaa.
Lauantaisen hortoilun viisastuttamina sunnuntaiksi laadittiin aikataulu. Messujen teemamaa Venäjä unohdettiin täysin. Samoin unohdettiin fiksut elämänhallintaopit, suomenruotsalaiset kirjailijat (paitsi Märta T.), dekkarit, ruuat ja viinit.
Kuuntelimme Mauri Kunnaksen ja hänen tyttäriensä kertomuksia kirjallisen perheen elämästä.
Aino Havukainen ja Sami Toivonen kertoilivat Tatun ja Patun hahmojen piirtämisestä ja tarinoiden keksimisestä.Tatu ja Patu5

Kirjailijoiden nimikirjoitusjono oli pitkä ja se mateli hitaasti eteenpäin. Ja syykin paljastui. Ei mikään nopea sutaisu nimiösivulle,  vaan saajalleen henkilökohtainen pieni taideteos.

Aku Ankka –lehden osastolla lehden päätoimittaja Aki Hyyppä totesi, että Aku Ankan kehuminen ja ylisanat oli jo käytetty edellisenä päivänä Donnerin ja presidentti Niinistön keskustelussa.Hyyppä ja kääntäjä Ville Keynäs juttelivat Aku Ankan kääntämisestä. Kääntäjällä ei ole tekijänoikeutta tekstiinsä. Toimitus muokkaa kääntäjän tekstin Aku Ankaksi. Aku Ankassa on runsaasti sanaleikkejä, riimejä, loppusointuja sekä nimillä leikittelyä.
Seuraavalle kirjamessukäynnille täytynee varata neljä päivää, että ehtisi nauttia messutunnelmasta ja -tarjonnasta kaikessa rauhassa.

Hauska reissu mutta tulipahan tehtyä.

Tatun ja patun ihailijat2

Tatu ja Patu ihailijakuvassa

WP_20151025_006

Siri Kolu haastateltavana

Katariina Romppainen kertoo kirjailijan elämästä

 

 

 

 

Arctic Design Week 2015 –muotoiluviikon viettoa Rovaniemen kaupunginkirjastossa


Arctic Design Week järjestettiin Rovaniemellä 16.-22.2.2015 jo seitsemättä kertaa. Viikon teemana oli tällä kertaa Läpinäkyvyys – Transparency. Viikkoa järjestämässä olivat tänä vuonna Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta yhteistyössä Metsähallituksen Tiedekeskus Pilkkeen, Arktikumin ja monien muiden yhteistyö- ja yrityskumppaneiden kanssa. Viikon aikana ohjelmassa oli mm. seminaareja, erilaisia työpajoja, näyttelyitä ja keskustelutilaisuuksia ympäri kaupunkia.

suklaasydän2Myös Rovaniemen kaupunginkirjasto innostui tänä vuonna lähtemään mukaan ja saimme toimintamme näkymään myös virallisessa ADW-ohjelmassa. Varaslähtönä viikolle pääkirjaston musiikkiosastolle sisustettiin Lukurauha-nurkkaus 8.2. vietetyn Lukurauhan päivän kunniaksi. Meri Kähkönen ja Joel Nurmi, kaksi opiskelijaa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnasta, stailasivat musiikkiosastolle nurkkauksen 1960-luvun tyyliin. Tänä vuonnahan Rovaniemen kaupunginkirjaston pääkirjaston valmistumisesta tulee kuluneeksi 50 vuotta, joten tällä haluttiin nostaa myös merkkivuotta esille. Nurkkaus toteutettiin yhdessä kirpputori Tuhat-Torin kanssa, jonka lainaamat tuotteet olivat viikon ajan myynnissä. Lukurauha-nurkkaus oli käytettävissä parin viikon ajan aina ADW 2015 –muotoiluviikon loppuun saakka. Nurkkauksen avausta juhlittiin lauantaina 7.2. kahvitarjoilun ja 60-luvun musiikin merkeissä. Duo Hannu Raudaskoski ja Anniina Hietanen viihdyttivät tapahtumaan sopivalla 1960-luvun Suomi-iskelmällä.

TuunaaTuunaa2Varsinaisella muotoiluviikolla pääkirjastossa järjestettiin kaksi Tuunaa omaa aikaa –työpajaa, jossa tehtiin poistokirjoista ja kellotauluista uusia seinäkelloja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Näin poistetut kirjat saivat uuden elämän kelloina. Työpajoihin osallistui 22 henkilöä. Mukaan oli intoutunut jopa yksi ulkomainen Arctic Design Weekin kävijä! Vasemmalla materiaalia kellojen tekoon ja oikealla malleja syntyneistä tuotoksista. Lisäksi kirjastotalon 50-vuotista historiaa kunnioittaaksemme Aalto-salin yhdelle asiakaskoneelle oli laitettu pyörimään diaesitys kirjastotalon vaiheista. Esitys sai useankin asiakkaan ja lyhemmän aikaa talossa työskennelleen henkilökunnan jäsenen pysähtymään ja ihailemaan kaunista kirjastotaloamme kuvien merkeissä.

Kaiken kaikkiaan ADW2015 tuotti hieman lisätyötä, mutta oli kiva lisä kirjastossa järjestettäviin tapahtumiin. Sosiaalisessa mediassa jaetut kuvat Lukurauha-nurkkauksesta ja keräsivät normaalia enemmän tykkäyksiä ja nurkkausta valmisteltaessa lanseerattiin Rovaniemen kaupunginkirjaston upouusi Instagram-tili: RoiKirjasto. Siellä voi jatkossakin seurata kirjaston elämää ja myös arkea asiakaspalvelutiskin takana kuvien muodossa. Muistathan myös Facebook-sivut ja Twitterin, joiden avulla sinäkin pysyt helposti kärryillä kirjastossa järjestettävistä tapahtumista ja voit jakaa nopsasti tietoa eteenpäin kavereillesi ja verkostoillesi. Kannattaa myös testata, mitä kaikkea somesta löytyy hashtagilla #roikirjasto.