Jean Sibeliuksen ja suomalaisen musiikin päivä 8. joulukuuta


Sibelius_with_notesTänä vuonna juhlitaan Jean Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäivää. Lähes jokainen suomalainen on kuunnellut Sibeliuksen sävellyksiä, tietäen tai tietämättään. Finlandian aloittama Tuntematon sotilas-elokuva sykähdyttää joka katselukerralla, ja osoittaa musiikin voiman myös elokuvassa.

Sibeliuksesta on kirjoitettu erinäinen määrä elämäkertoja, mutta myös muutamassa kaunokirjallisissa teoksissa löytyy Sibelius-niminen fiktiivinen henkilö.  Vuonna 2015 ilmestynyt Sanasinfonia : novelleja Sibeliuksesta antologian kirjoittajina on mm. Emmi Itäranta, Olli Jalonen ja Petri Tamminen. Lukijalle on luvassa erilaisten teemojen nautittava kokonaisuus mystiikasta, hupailusta ja oudoista tapahtumista.

Bo Carpelanin Axel on klassikko. Koskettava romaani taiteesta, musiikista, ystävyydestä ja yksinäisyydestä. Jan Blomstedt peilaa kirjassaan Sibeliuksen pyörä 1900-luvun alun sivistyneistön elämää Helsingissä, ja siellä on Sibeliuskin. Myös lastenkirjoista löytyy Sibelius. Paula Norosen Supermarsu ja jääräpää Janne on humoristinen kertomus Jannesta, Ainolasta ja marsusta. Vau, Sibbe ja marsu!

Linkkejä Sibelius-tietouteen:

http://sibelius150.org/fi

http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/3630/

http://www.ainola.fi/jean_sibelius.php

Lontoo sessiot


Mary J. Blige: The London sessions, Capital Records 2014

Mary J. Blige lunastaa jälleen odotukset uudella The London sessions levyllään. Levyllä kuullaan niin r&b- kuin discokappaleitakin mutta myös rauhallisia pop kappaleita. Maryn upea ääni saa kappaleen kuin kappaleen kuulostamaan hienolta ja se on melkoinen valttikortti. Ja koska kappaleetkin ovat suurimmalta osaltaan kelpo sävellyksiä, ei levystä juuri löydy moittimista. Mary on ollut mukana joko säveltämässä ja/tai sanoittamassa melkein jokaista kappaletta. Tästä varmasti on hyötyä, sillä kappaleet saadaan sopimaan hänen äänelleen ja ovat helpommin omaksuttavissa. Maryn äänessä tunnetusti on myös asennetta ja sitä niin kutsuttua katu-uskottavuutta, joten kappaleita kuunnellessa tuleekin tunne, että hän seisoo sataprosenttisesti laulujensa takana.

Kappaleista Pick me up jäi erityisesti mieleen sen soulmaisuuden vuoksi. Lisäksi klarinetin mukanaolo yllättää mukavasti ja tuo jännän lisävärin. Kappaleet Doubt, Not loving you, When you’re gone, Whole damn year ja Worth my time ovat rauhallisia ja balladinomaisia. Niissä kuullaan kaunista piano- ja kitarasäestystä, hienoa taustalaulantaa ja tarttuvia kertosäkeitä. Discokappaleiksi voisi luokitella kappaleet Right now, Nobody but you, My loving ja Follow. Ja vaikka Mary nykypäivänä yleisesti mielletäänkin r&b-artistiksi, niin mielestäni yllättäen kappaleista vain kaksi edustavat selkeästi r&b:tä. Nämä kappaleet ovat Therapy ja Long hard look.

Levy on tuotettu ammattimaisesti ja soundit ovat runsaan ja täyteläisen kuuloiset. Levyä kuunnellessaan voi ottaa rennon asennon ja vain nauttia, koska tietää, että homma hoidetaan tyylillä ja varmoin ottein.

Muita Mary J. Bligen levyjä Lapin kirjastoissa:

My life II: the journey continues (act 1) (2011)

Stronger with each tear (2009)

Growing pains (2007)

The breakthrough (2005)

No more drama (2001)

Mary (1999)

Tulin puuteriksi Tampereen poskeen


Heikkinen: Risainen elämä

Heikkinen: Risainen elämä

Antti Heikkinen: Risainen elämä Juice Leskinen 1950-2006. Siltala

Juice Leskinen syntyi Juankoskella helmikuussa 1950 ja kuoli Tampereella marraskuussa 2006. Näiden vuosien väliin mahtuu yhden ihmisen risaisen elämän lisäksi värikästä  suomalaisen rockmusiikin  historiaa.

Antti Heikkinen on tehnyt Juicesta perusteellisen kirjan.Kirja kertoo kronologisesti Juhani Leskisen, Jussin, Juicen elämän Juankoskelta Tampereelle. Lapsuuden ajan onni loppui isän varhaiseen kuolemaan ja ilkeään isäpuoleen, joka varjosti Juicen nuoruutta. Sanavalmis mummo opetti jo pientä Jussia kielenkäytön sosiaaliseen puoleen. Nämä lapsuuden kokemukset vaikuttivat myöhemmin vaikkapa Juicen suhteissa omiin lapsiin.

Kirjassa toistuu usein Juicen vaikeus ilmaista itseään muuten kuin musiikissaan. Moni Juicen laulut löytänyt tunnistaa niissä itsensä, kirjassa esimerkiksi piispa Wille Riekkinen kertoo Viidestoista yö-laulun kolahtaneen. Toinen toistuva asia on Juicen alkoholin käyttö, joka luettuna kuulostaa välillä käsittämättömältä.

Juicen elämä ja tuotanto limittyvät tekstissä. Juicen musiikin tekeminen on kirjan pääasia. Musiikin liikkeelle paneva henkilö on Juice, mutta yksin hän ei olisi saanut sitä mainetta ja kunniaa, joka hänen musiikkiinsa liittyy. Taitavat muusikot eri vuosikymmenillä tulivat mukaan keikoille ja levytyksiin. Näitä henkilöitä on laulettu vaikkapa Pieksämäen aseman blues- biisissä.Antti Heikkinen selostaa Juicen levyjen kappaleet yksityiskohtaisesti, myös niiden vastaanoton ja jälkimaineen. Hän on penkonut valtaisan arkistomateriaalin, myös kuvaa ja ääntä sisältävän. Kuvia on runsaasti myös kirjassa, eikä mitään pönötyskuvia

Antti Heikkinen on käynyt läpi Juicen elämää ja tuotantoa, hän on haastatellut lähes sataa Juicen aikalaista ja sukulaista ja hänet tuntenutta henkilöä. Antti Heikkinen on myös omana persoonanaan mukana tekstissä. Heikkinen ei tee Juicesta patsasta vaan kertoo elävällä ja arvostavalla tavalla monipuolisesta ja ristiriitaisesta taitelijasta ja ihmisestä. Elämänkerrassa tiedetään viimeisen luvun sisältö, mutta kuinka Juice 1970-luvulla arvasi tehdä Klovni heittää veivin-laulun?

Tästä kirjasta on blogattu monella sivulla, joista ehkä yllättävin on Erkki Tuoniojan http://tuomioja.org/kirjavinkit/2014/11/antti-heikkinen-risainen-elama-juice-leskinen-1950-2006-478-s-juva-2014/