Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, kirjavinkkaus, lukutaito

Lukutaidon Jyt(k)y


Huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä on suuri tämän päivän Suomessa. Jatkuvasti heikkenevä lukutaito on tosiasia. Missä vika? Onko motivaatio hukassa? Onko tarjolla mielenkiintoista lukemista? Näitä ja monia muita kysymyksiä on loputtomasti.  Lukutaidossa Suomi on maailman kärkimaita, mutta kehitys näyttää huolestuttavalta. Erityisesti ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa kasvaa koko ajan. Jotain on historiassa tehty oikein, mutta mitä nyt on tehty väärin? Ketä osoittaa sormella? Koululaitosta? Koteja? Opetussuunnitelmia? Digitalisaatiota? Yhteiskuntaa? Ja monta muuta yhtä hyvää sormella tökättävää tahoa löytyy. Jospa silti emme lähde ketään syyllistämään, vaan pohdimme sitä, mitä nyt voisimme tehdä tilanteelle.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty päätti omalta osaltaan tehdä asialle jotain ja lahjoitti rahaa kirjastoille valtakunnalliseen lukukampanjaan. Läheskään kaikille halukkaille rahaa ei riittänyt ja se jo osoittaa, että huoli ja tarve tehdä asialle jotain on suuri. Hakijakirjastoja oli 72 ja rahaa sai 22 kirjastoa. Lapista onnekkaita olivat Tornio ja Ranua. Torniossa hanke on jo aloitettu, mutta Ranualla aloitetaan vasta kesälomien jälkeen elokuussa. Kukin kirjasto sai rahaa 5000 € ja rahalla palkataan nuori työtön lukemista edistävään työhön. Työtehtävät voivat olla hyvin moninaiset. Pääasia että tehtävät liittyvät lukemiseen ja lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen. Koko kampanjan tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, korostaa lukutaidon merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä ja nostaa esille kirjastojen merkittävää roolia yhteiskunnan sivistystyössä.

Ranualla hankkeeseen palkattavalla henkilöllä on edessään monipuolinen työsarka. Yksityiskohtainen tehtävänkuvaus on vielä tekemättä, mutta suunnitelma on jo valmiina. Pääosin aika kuluu lukuvinkkauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ihan kaikille luokille ei vinkkauksia ole ehkä mahdollista järjestää, mutta hanketyöntekijä toimii sen mukaan kuin on suunniteltu koulujen opetussuunnitelmissa. Vinkkausten lisäksi järjestetään satutunteja esikouluikäisille ja nuoremmillekin. Lukudiplomien päivittäminen, lukutapahtuman toteuttaminen Taiteiden yön aikana, erilaisten materiaalien ja esitteiden teko sekä tiedottaminen ja yhteistoiminta eri tahojen kanssa kuuluvat työtehtäviin. Pääasiassa toiminta tapahtuu Ranualla, mutta lukuvinkkauksia viedään myös Posiolle useammille luokille.

Kirjastossa on havaittu erityisesti nuorten kirjalainauksen väheneminen. Ranualla lainaustilastot ovat perinteisesti olleet korkeat ja lasten ja nuorten aineistojen osuus lainauksista on ollut yli puolet. Viimeisimmästä toteutetusta suuresta kirjaston lukemiskampanjasta on Ranualla yli 15 vuotta. Tuolloin erityisesti nuorten lukemisinto saatiin heräteltyä ennätyksellisiin lukemiin. Nyt on noussut uusi sukupolvi digilaitteineen. Ehkäpä jokin taito on kehittynyt edellisestä sukupolvesta, mutta lukutaito ei. Jytyn lukukampanja on oivallinen päänavaus ja ravisteleva muistutus meille kaikille lukutaidon merkityksestä. Ehkä ihmeitä ei saada aikaan, mutta ainakin jotain yritetään. Ehkäpä tämän kampanjan avulla saadaan joku nuori sieltä sohvan tai sängyn nurkasta revittyä irti valetodellisuudesta arkipäivään. Valmiiksi pureksitun visuaalisuuden maailmoista oman mielikuvituksen maailmoihin. Kännyköiden ja digilaitteiden pauloista kahisevan paperin maailmaan – ennen kuin sormet muuttuvat ajatteleviksi elimiksi.

Vai onko tämä kaikki vain historiaan jämähtäneen haihattelua? Tarvitaanko lukutaitoa vai onko lukutaitokin evoluution tuote, joka muuttuu ja kehittyy aikojen saatossa? Onko pitkän tekstin lukeminen ja ymmärtäminen enää se tärkeä juttu vai riittääkö, että osaamme hipsutella ja näpsytellä ruutua ja ymmärrämme auttavasti lukemaamme? Kysymyksiä riittää, mutta ei kait me vielä luovuteta ja luovuta siitä, mitä vanhemmat polvet ovat meille opettaneet. Uskomme, että lukutaito on edelleen se kantava voima, jonka perustalle suomalainen kulttuurikin on rakennettu ja jota kannattaa vaalia ja kehittää.

Lisää lukemista aiheesta:

https://hundred.org/en/articles/lukeminen-vahenee-suomessa-erot-tyttojen-poikien-valilla-suurimmat-maailmassa

Vesa Sarajärvi
Ranuan kunnankirjasto

Mainokset
Kategoria(t): kirjastopalvelut, lukutaito

Saavutettava kirjasto?


äänikirjajaneule_flickrOlen sitä sukupolvea, jonka nuoruudessa perjantai-iltana haettiin euron leffa videovuokraamosta ja irtokarkkeja. Mutta niitä videovuokraamoita on enää harvassa, nettiyhteys telkkarissa ja elokuvien suoratoistopalvelut ovat korvanneet ne.

Kirjatkin on nykyään saatavissa useassa muodossa netin kautta kellon ympäri juuri silloin kuin lukuinto yllättää. Kuinka käy kirjaston?

En ole kirjastoalan ammattilainen, joten mietin asiaa kirjastossa työskentelevän sosiaalialan ohjaajan sekä etenkin asiakkaan näkökulmasta.

Kirjastojen merkitys ei ole enää vain konkreettisissa kirjoissa. Kirjastot voivat tukea sivistystyötä monin tavoin, julkisena tilana toimia kasvatuskumppanina ja tukea sosiaalista kanssakäymistä yksilöitä sekä yhteisöjä vahvistaen. Helsingin uusi kirjasto Oodi on tästä oiva esimerkki: kirjastossa on tilaa monenlaiselle oppimiselle ja suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota saavutettavuuteen.

No tulisiko meidän saada oma Oodimme? Ei, mutta kirjastot voivat ylpeinä nostaa itseään jalustalle paikkoina, joista löytyy helposti apu pääsyssä käsiksi tietoon. Oma ylpeä asenne ja palveluiden mainostaminen on kirjastojen tehtävä, jotta pölyinen mielikuva kirjastoista saadaan karistettua ja kuntalaisille oikeaa tietoa.

Kirjastot ovat tärkeä paikka, joka on kaikille sosiaaliseen asemaan katsomatta.

Kirjastopalvelut kaventavat kuiluja. Lapsuudessa 90-luvun laman aikaan lehdet Demistä Rolling Stonesiin käytiin lukemassa kirjastossa koulupäivän lomassa, korkeakoulujen pääsymateriaalit lainattiin myös kirjastosta. Lukuinto ja uteliaisuus säilyivät näin, helpottaen myöhemmin opiskelua. Tätä tärkeää tietoa lukemisesta jakaa muun muassa Vaasan kirjasto rikostaustaisille, muistuttaen vanhempia lasten lukuinnon tukemisen yhteydestä koulumenestykseen. Pieniä tekoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.

Lukeminen on saattanut tuntua kouluaikoina pakotetulle ja ikävälle, ja tuntuvat sille tänäkin päivänä. Nykyään kuitenkin tiedetään hyvin ettei lukeminen varsinaisessa muodossaan sovi kaikille ja tarjolla onkin lukuisia mahdollisuuksia alkaa kuunnella kirjaa. Mainoksissa mainostetaan lukuisia älylaitteilla toimivia äänikirjapalveluita joissa joko maksetaan kirjasta tai kuukausimaksu. Mutta tässäkään ei tulisi olla kiinni varallisuudesta testaanko äänikirjoja.. Tulisi vain tietää että myös kirjastoissa on kirjoja helposti saavutettavassa muodossa. Kirjastojen hyllyistä löytyy äänikirjoja konkreettisina cd-levyinä, Celia-äänikirjapalvelun kautta voi päästä käsiksi lukuisiin äänikirjoihin ja älylaitteen hallitseva voi kirjastokortillaan lainata e- ja äänikirjoja kotoaan poistumatta. Nämä ilmaiset palvelut vain tahtovat jäädä useilta kokeilematta monestikin tiedonpuutteen vuoksi.

Äänikirjat voivat tuoda lukemisen ilon lukihäiriöiselle ja arjen kiireitten keskellä ne mahdollistavat lukemisen vaikka hiihtolenkillä. Jos älylaitteen ovat vielä outoja käyttää, kirjastolla voi poiketa pyytämään neuvoja palvelujen ja useimpien laitteiden käytön opastukseen löytyy osaamista!

Nyt ryhtiliike kirjastot ja mainostamaan omaa osaamista ja palveluita!

Hanna Hukkanen, Tornionlaakson kirjasto / Monilukutaitoa arkeen -hanke