Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, kirjavinkkaus, lukutaito

Lukutaidon Jyt(k)y


Huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä on suuri tämän päivän Suomessa. Jatkuvasti heikkenevä lukutaito on tosiasia. Missä vika? Onko motivaatio hukassa? Onko tarjolla mielenkiintoista lukemista? Näitä ja monia muita kysymyksiä on loputtomasti.  Lukutaidossa Suomi on maailman kärkimaita, mutta kehitys näyttää huolestuttavalta. Erityisesti ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa kasvaa koko ajan. Jotain on historiassa tehty oikein, mutta mitä nyt on tehty väärin? Ketä osoittaa sormella? Koululaitosta? Koteja? Opetussuunnitelmia? Digitalisaatiota? Yhteiskuntaa? Ja monta muuta yhtä hyvää sormella tökättävää tahoa löytyy. Jospa silti emme lähde ketään syyllistämään, vaan pohdimme sitä, mitä nyt voisimme tehdä tilanteelle.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty päätti omalta osaltaan tehdä asialle jotain ja lahjoitti rahaa kirjastoille valtakunnalliseen lukukampanjaan. Läheskään kaikille halukkaille rahaa ei riittänyt ja se jo osoittaa, että huoli ja tarve tehdä asialle jotain on suuri. Hakijakirjastoja oli 72 ja rahaa sai 22 kirjastoa. Lapista onnekkaita olivat Tornio ja Ranua. Torniossa hanke on jo aloitettu, mutta Ranualla aloitetaan vasta kesälomien jälkeen elokuussa. Kukin kirjasto sai rahaa 5000 € ja rahalla palkataan nuori työtön lukemista edistävään työhön. Työtehtävät voivat olla hyvin moninaiset. Pääasia että tehtävät liittyvät lukemiseen ja lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen. Koko kampanjan tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, korostaa lukutaidon merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä ja nostaa esille kirjastojen merkittävää roolia yhteiskunnan sivistystyössä.

Ranualla hankkeeseen palkattavalla henkilöllä on edessään monipuolinen työsarka. Yksityiskohtainen tehtävänkuvaus on vielä tekemättä, mutta suunnitelma on jo valmiina. Pääosin aika kuluu lukuvinkkauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ihan kaikille luokille ei vinkkauksia ole ehkä mahdollista järjestää, mutta hanketyöntekijä toimii sen mukaan kuin on suunniteltu koulujen opetussuunnitelmissa. Vinkkausten lisäksi järjestetään satutunteja esikouluikäisille ja nuoremmillekin. Lukudiplomien päivittäminen, lukutapahtuman toteuttaminen Taiteiden yön aikana, erilaisten materiaalien ja esitteiden teko sekä tiedottaminen ja yhteistoiminta eri tahojen kanssa kuuluvat työtehtäviin. Pääasiassa toiminta tapahtuu Ranualla, mutta lukuvinkkauksia viedään myös Posiolle useammille luokille.

Kirjastossa on havaittu erityisesti nuorten kirjalainauksen väheneminen. Ranualla lainaustilastot ovat perinteisesti olleet korkeat ja lasten ja nuorten aineistojen osuus lainauksista on ollut yli puolet. Viimeisimmästä toteutetusta suuresta kirjaston lukemiskampanjasta on Ranualla yli 15 vuotta. Tuolloin erityisesti nuorten lukemisinto saatiin heräteltyä ennätyksellisiin lukemiin. Nyt on noussut uusi sukupolvi digilaitteineen. Ehkäpä jokin taito on kehittynyt edellisestä sukupolvesta, mutta lukutaito ei. Jytyn lukukampanja on oivallinen päänavaus ja ravisteleva muistutus meille kaikille lukutaidon merkityksestä. Ehkä ihmeitä ei saada aikaan, mutta ainakin jotain yritetään. Ehkäpä tämän kampanjan avulla saadaan joku nuori sieltä sohvan tai sängyn nurkasta revittyä irti valetodellisuudesta arkipäivään. Valmiiksi pureksitun visuaalisuuden maailmoista oman mielikuvituksen maailmoihin. Kännyköiden ja digilaitteiden pauloista kahisevan paperin maailmaan – ennen kuin sormet muuttuvat ajatteleviksi elimiksi.

Vai onko tämä kaikki vain historiaan jämähtäneen haihattelua? Tarvitaanko lukutaitoa vai onko lukutaitokin evoluution tuote, joka muuttuu ja kehittyy aikojen saatossa? Onko pitkän tekstin lukeminen ja ymmärtäminen enää se tärkeä juttu vai riittääkö, että osaamme hipsutella ja näpsytellä ruutua ja ymmärrämme auttavasti lukemaamme? Kysymyksiä riittää, mutta ei kait me vielä luovuteta ja luovuta siitä, mitä vanhemmat polvet ovat meille opettaneet. Uskomme, että lukutaito on edelleen se kantava voima, jonka perustalle suomalainen kulttuurikin on rakennettu ja jota kannattaa vaalia ja kehittää.

Lisää lukemista aiheesta:

https://hundred.org/en/articles/lukeminen-vahenee-suomessa-erot-tyttojen-poikien-valilla-suurimmat-maailmassa

Vesa Sarajärvi
Ranuan kunnankirjasto

Mainokset
Kategoria(t): fantasia ja scifi, kauhukirjallisuus, kaunokirjallisuus, kirjavinkkaus, Yleistä

Sähköistä tulevaisuuden kauhukuvausta


 Naomi Alderman: Voima. Gummerus, 2019

Naomi Aldermanin palkittu feministinen dystopia Voima on ajatuksia herättävä romaani. Kirjan alussa teini-ikäiset tytöt huomaavat heissä heränneen uuden taidon, Voiman. Tytöille on kehittynyt uusi elin, Vyyhti, jonka ansiosta he kykenevät antamaan sähköiskuja. Ensin nämä iskut ovat vain staattiseen sähköön verrattavissa, mutta harjoittelun jälkeen niillä kykenee jopa tappamaan. Ajan myötä selviää, että tytöt pystyvät herättämään myös vanhemmissa naisissa saman uinuvan kyvyn. Seuraukset ovat mullistavat koko ihmiskunnalle.

Joissain yhteiskunnissa vaikutukset ovat alussa verrattain pieniä. Toisissa taas Voiman herääminen aiheuttaa heti valtavia muutoksia. Saudi-Arabiassa aiemmin alistetut naiset järjestävät kansannousun ja ottavat maan haltuunsa. Ihmiskaupan keskuksena kuvatussa Moldovassa entiset seksityöläiset nousevat riistäjiään vastaan ja tuhoavat heidät. Tässä vaiheessa lukija saattaa kokea tilanteet jopa oikeudenmukaisiksi. Voiko muka väittää, ettei sorretulla olisi oikeutta kostaa sortajalleen? Valta kuitenkin korruptoi, ja mitä muuta Voima on, ellei valtaa.

Tapahtumat etenevät kirjassa useiden hahmojen kautta. Allie pakenee häntä kaltoin kohtelevalta sijaisperheeltä luostariin, jossa hänet tunnetaan myöhemmin hurmoshenkisenä uuden uskonnon papittarena Äiti Eevana. Roxy, mafioson tytär, joutuu todistamaan äitinsä julmaa murhaa. Voiman herättyä hänessä Roxy päättää osallistua perheen bisneksiin – eihän hänen tarvitse enää pelätä. Margot on keski-ikäinen poliitikko, jonka tytär Jocelyn joutuu Voimansa kanssa ongelmiin ja samalla herättää kyvyn äidissään. Margot pyrkii nousemaan poliittisissa piireissä yhä ylemmäksi ja perustaa samalla leirejä nuorille tytöille heidän Voimansa harjoittamiseen. Tunde Edo on nuori ja kunnianhimoinen miesjournalisti, joka päättää tallentaa Tyttöjen päivän ja sitä seuranneet ilmiöt mahdollisimman tarkasti tulevassa kirjassaan. Näiden hahmojen polut kohtaavat toisensa kirjassa melko yllättävilläkin tavoilla.

Voimassa käännetään kärjistetysti, mutta kuitenkin melko osuvasti nykyisiä sukupuolirooleja päälaelleen. Yhtäkkiä naiset ovatkin fyysisesti vahvempi sukupuoli. Millaista on, kun miehet ovatkin niitä, jotka joutuvat pelkäämään? Tällä tehokeinolla Alderman herättää voimakkaita ajatuksia nykyisessä ajassamme naisiin kohdistuvista vääryyksistä. Kirja sisältää säälimättömiä kuvauksia julmuudesta, johon ainoastaan ihmisrodun edustajat – niin miehet kuin naisetkin – kykenevät.

Anniina Räsänen
Posion kirjasto