Sateenkaariaiheisia elokuvia


Arctic Pride –viikon jälkitunnelmissa on oiva tilaisuus rauhoittua sateenkaariaiheisten elokuvien pariin, joita Lapin kirjastoista löytyy runsaasti. Vieraileva on-off-kirjastolainen Riina esittelee nyt muutaman oman suosikkinsa aihepiireittäin!

AIDS-epidemia on yksi surullisimmista homohistoriaan liittyvistä asioista. Elokuvat Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin (2012) ja The Normal Heart (2014) pureutuvat vaikeaan aiheeseen asiantuntevasti ja koskettavasti. Molemmissa kuvataan 1980-lukua ja AIDSin leviämistä. Jonas Gardellin menestystrilogiaan perustuva kolmiosainen Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin -draamasarja sijoittuu Tukholmaan, The Normal Heart taas New Yorkiin.

Sukupuolen moninaisuus on aihe, joka on monie. Boys Don’t Cry (1999) on Oscar-palkitun Hilary Swankin tähdittämä raadollinen kertomus transsukupuolisesta Brandon Teenasta, joka murhattiin viharikoksen seurauksena vuonna 1993. Kertomus tuo karulla tavalla esille transfobiaa, joka on valitettavasti vieläkin nykypäivää.

Tanskalainen tyttö (2015) perustuu David Ebershoffin romaaniin vuodelta 2000. Elokuva pohjautuu tositapahtumiin, mutta on fiktiivinen tarina taiteilija Gerda Wegenerin ja hänen miehensä Einar Wegenerin elämästä 1920-luvun Kööpenhaminassa. Avioparin elämä muuttuu, kun Einar poseeraa vaimolleen naisen roolissa ja tajuaa vähitellen haluavansa elää Lili Elbenä. Lopulta Lilistä tulee ensimmäinen leikkauksella sukupuolensa korjannut ihminen.

Kerron sinulle kaiken (2013) on ensimmäinen suomalainen elokuva, jonka päähenkilönä on transsukupuolinen. Leea Kleemolan esittämä Maarit elää suurta murroskautta, sillä hän on juuri korjannut sukupuolensa naiseksi.

Aamiainen Plutolla (2005) sijoittuu 1960-luvun Irlantiin ja 1970-luvun Lontooseen. Päähenkilö Patrick pakenee ahdasmielistä kotiseutuaan Lontooseen, jossa hän saa toteuttaa seksuaalisuuttaan vapaammin ja esiintyä taiteilijanimellä Kitten. Elokuvan pohjalla kulkee kuitenkin koko ajan yksi ja sama tavoite: Patrick haluaa löytää äitinsä, joka antoi hänet sijaiskotiin lapsena.

Sateenkaarihistoriaan mahtuu monia merkittäviä henkilöitä ja tapahtumia. Yksi upeimmista elokuvista on Sean Pennin tähdittämä Milk (2008), joka oli 8 Oscar-palkinnon ehdokkaana vuonna 2008. Harvey Milk oli ensimmäinen julkisesti homoseksuaali poliitikko Yhdysvaltain historiassa ja yksi merkittävimpiä yksittäisiä henkilöitä, jotka ovat omalla esimerkillään parantaneet sateenkaariväen asemaa.

Pride (2014) kertoo brittiläisistä HLBT-aktivisteista, jotka päättivät kerätä rahaa lakkoileville kaivostyöläisille vuonna 1984. Ryhmä tuli tunnetuksi Lesbians and Gays Support the Miners -kampanjana, joka osoittautui alun vaikeuksien jälkeen menestyksekkääksi.

Monet sateenkaariaiheiset elokuvat painottuvat miehiin ja miesten välisiin suhteisiin, mutta hienoja tarinoita naisten välisestä rakkaudesta löytyy myös.

Carol (2015) kertoo nuoren valokuvaaja Theresen ja vanhemman naisen Carolin suhteesta. Parin rakkaus piti pitää salassa, sillä elokuva sijoittuu 1950-luvun New Yorkiin. Carol sai useita Oscar-ehdokkuuksia ja elokuva on äänestetty vuosituhannen merkittävimpien elokuvien joukkoon.

Adélen elämä: Osat 1 & 2 (2013) perustuu löyhästi Julie Marohin sarjakuvaan Le bleu est une couleur chaude (Blue is the warmest colour). Elokuva kertoo Adèlesta ja hänen kasvuaan lukiolaisesta aikuiseksi ja kääteentekevästä suhteestaan taiteilija Emmaan.

Tunnit (2002) on filmatisointi Michael Cunninghamin Pulitzer-palkitusta kirjasta. Elokuvan näyttelijäkaarti on maineikas: Nicole Kidman esittää kirjailija Virginia Woolfia; Julianne Moore 1950-luvun kotirouvaa ja Meryl Streep 2000-luvun lesboa kirjatoimittajaa, joka yrittää selvitä AIDSiin kuolleen ystävänsä menetyksestä.

Riina Mattila

Pohjoista ammattitaitoa oppimassa


Kolmen kuukauden harjoitteluni Rovaniemen kaupunginkirjastossa on nyt päättymässä. Yhteensä viiden kuukauden harjoittelujakso kuuluu osana kirjastotradenomin opintoihini Seinäjoen ammattikorkeakoulussa; kaksi ensimmäistä harjoittelukuukautta työskentelin Boråsin kaupunginkirjastossa Ruotsissa.

nostoja-hyllyssa

Kuluvan viimeisen työviikkoni aikana pohdin Rovaniemen työharjoittelun tärkeimpiä anteja ja ylipäänsä kaikkea sitä tiedon määrää, jonka olen yrittänyt itseeni imeä viime kuukausien aikana. Yksi tärkeimpänä mieleen jäänyt ajatus kirjastonhoitajuudesta on hyvän asiakaspalvelun tärkeys. Me, henkilökunta, olemme kirjastossa asiakkaita varten, palvellaksemme ihmisiä heidän tiedontarpeissaan. Ilman asiakkaita ei meitäkään täällä tarvittaisi.

On aina hyvä palauttaa mieleen, että asiakaspalvelu ei ole ainoastaan sitä tiskin yli tapahtuvaa lainausta tai tietopalvelukysymyksiin vastailua. Yksi tapa, jolla myös palvelemme asiakkaita, on kirjaston erilaiset näyttelyt, nostot ja esillepanot. Olen saanut harjoitteluni aikana ideoida ja koota useampia näyttelyitä, ja nostoja teemme kirjastossa jatkuvasti hyllyttäessämme. Nostojen idea on kirjaimellisesti nostaa, eli tuoda paremmin hyllystä esille sellaista aineistoa, jonka ajattelemme kiinnostavan asiakkaita. On niin paljon mielenkiintoisia kirjoja, jotka helposti ”hukkuvat” hyllyyn muiden kirjojen paljouteen.

Erilaiset kouluyhteistyöt ovat toinen hyvin tärkeä asiakaspalvelun muoto, jota kirjastossa teemme. Kouluyhteistyön muotoja voivat olla muun muassa vinkkaukset eri ikäryhmille, kirjastoleikit, kirjastoseikkailut ja muut tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetustuokiot. Pääsin harjoitteluni aikana olemaan mukana ja osa näistä useampaa.

Vinkkauksessakin asiakkaalle ikään kuin ”nostetaan” esille muutama kirja, joista hänen arvellaan voivan kiinnostua. Vinkkarille luultavasti paras onnistumisen kokemus on se, kun näkee vinkkaamansa kirjan lähtevän lainaan.

Tämän tekstin kuvituksena olen käyttänyt muutamia tekemiäni näyttelyitä sekä esimerkkejä kirjojen päivittäisestä esillenostosta kirjastossa.

Harjoittelija Helmi Oikarainen

Tarinataivaassa


Hanna Kauppinen: Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut
kauppinen_100x138Myllylahti 2016

Mila on nuori nainen, joka etsii Sitä Oikeaa Kirjaa. Sitä kirjaa, joka on kirjoitettu juuri hänelle. Hän kantaa koko omaisuutensa olkalaukussa, asuu antikvariaateissa, hengittää kirjapölyä ja koittaa hillitä sisällään roihuavaa tulta. Kaupunkiin avataan uusi kirjakauppa, Tarinataivas, jonka omalaatuinen omistaja Hector H ja hänen perheensä alkavat kiinnostaa Milaa. Herra H:n poika Toni haluaa, että Mila pysyy kaukana hänen perheestään ja Tarinataivaasta. Kauppa on kuitenkin nähnyt Milan olevan täydellinen asiakas, ja jää ikävöimään häntä ja haluaa, että Mila vierailee siellä useammin. Toni päättää hyväksyä kaupan tahdon, jonka seurauksena Mila alkaa käymään maagisessa kaupassa päivittäin, hänen ja Tonin välille kehkeytyy lämmin ystävyys, ja Milan tuli janoaa lisää. Lisää kirjoja, lisää Tarinataivasta, lisää Hector H:n perhettä. Mitä tapahtuu, kun kaupunkiin saapuu omahyväinen Sebastian Erik Kunnas, joka ”tuli pelastamaan kaupungin pimeydeltä”, ja päätyy ottamaan Milan ja Tarinataivaan silmätikuikseen?

Jos olet kiinnostunut lukemaan kirjoista kertovan kirjan, joka nappaa mukaansa, suosittelen lukemaan Hanna Kauppisen esikoisteoksen Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut. Kauppinen on juuri 18 vuotta täyttänyt rovaniemeläinen, ja teoksessa näkyy nuoren henkilön ote. Kirja on julkaistu helmikuussa 2016, se on taianomainen ja jokainen lause on huolella suunniteltu.

Kirja, jota kukaan ei koskaan lukenut saattoi hyvinkin olla minulle Se Oikea Kirja. Sen voi helposti lukea vuorokaudessa, sillä tarina ja hahmot ovat niin kotoisan oloisia. Kirja on juuri oikea niille, jotka rakastavat kirjoja, ja hengittävät kirjapölyä.

Roosa Mönkkönen
Rovaniemen kesätyöntekijä