Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, kirjavinkkaus, lukutaito

Lukutaidon Jyt(k)y


Huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä on suuri tämän päivän Suomessa. Jatkuvasti heikkenevä lukutaito on tosiasia. Missä vika? Onko motivaatio hukassa? Onko tarjolla mielenkiintoista lukemista? Näitä ja monia muita kysymyksiä on loputtomasti.  Lukutaidossa Suomi on maailman kärkimaita, mutta kehitys näyttää huolestuttavalta. Erityisesti ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa kasvaa koko ajan. Jotain on historiassa tehty oikein, mutta mitä nyt on tehty väärin? Ketä osoittaa sormella? Koululaitosta? Koteja? Opetussuunnitelmia? Digitalisaatiota? Yhteiskuntaa? Ja monta muuta yhtä hyvää sormella tökättävää tahoa löytyy. Jospa silti emme lähde ketään syyllistämään, vaan pohdimme sitä, mitä nyt voisimme tehdä tilanteelle.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty päätti omalta osaltaan tehdä asialle jotain ja lahjoitti rahaa kirjastoille valtakunnalliseen lukukampanjaan. Läheskään kaikille halukkaille rahaa ei riittänyt ja se jo osoittaa, että huoli ja tarve tehdä asialle jotain on suuri. Hakijakirjastoja oli 72 ja rahaa sai 22 kirjastoa. Lapista onnekkaita olivat Tornio ja Ranua. Torniossa hanke on jo aloitettu, mutta Ranualla aloitetaan vasta kesälomien jälkeen elokuussa. Kukin kirjasto sai rahaa 5000 € ja rahalla palkataan nuori työtön lukemista edistävään työhön. Työtehtävät voivat olla hyvin moninaiset. Pääasia että tehtävät liittyvät lukemiseen ja lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen. Koko kampanjan tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, korostaa lukutaidon merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä ja nostaa esille kirjastojen merkittävää roolia yhteiskunnan sivistystyössä.

Ranualla hankkeeseen palkattavalla henkilöllä on edessään monipuolinen työsarka. Yksityiskohtainen tehtävänkuvaus on vielä tekemättä, mutta suunnitelma on jo valmiina. Pääosin aika kuluu lukuvinkkauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ihan kaikille luokille ei vinkkauksia ole ehkä mahdollista järjestää, mutta hanketyöntekijä toimii sen mukaan kuin on suunniteltu koulujen opetussuunnitelmissa. Vinkkausten lisäksi järjestetään satutunteja esikouluikäisille ja nuoremmillekin. Lukudiplomien päivittäminen, lukutapahtuman toteuttaminen Taiteiden yön aikana, erilaisten materiaalien ja esitteiden teko sekä tiedottaminen ja yhteistoiminta eri tahojen kanssa kuuluvat työtehtäviin. Pääasiassa toiminta tapahtuu Ranualla, mutta lukuvinkkauksia viedään myös Posiolle useammille luokille.

Kirjastossa on havaittu erityisesti nuorten kirjalainauksen väheneminen. Ranualla lainaustilastot ovat perinteisesti olleet korkeat ja lasten ja nuorten aineistojen osuus lainauksista on ollut yli puolet. Viimeisimmästä toteutetusta suuresta kirjaston lukemiskampanjasta on Ranualla yli 15 vuotta. Tuolloin erityisesti nuorten lukemisinto saatiin heräteltyä ennätyksellisiin lukemiin. Nyt on noussut uusi sukupolvi digilaitteineen. Ehkäpä jokin taito on kehittynyt edellisestä sukupolvesta, mutta lukutaito ei. Jytyn lukukampanja on oivallinen päänavaus ja ravisteleva muistutus meille kaikille lukutaidon merkityksestä. Ehkä ihmeitä ei saada aikaan, mutta ainakin jotain yritetään. Ehkäpä tämän kampanjan avulla saadaan joku nuori sieltä sohvan tai sängyn nurkasta revittyä irti valetodellisuudesta arkipäivään. Valmiiksi pureksitun visuaalisuuden maailmoista oman mielikuvituksen maailmoihin. Kännyköiden ja digilaitteiden pauloista kahisevan paperin maailmaan – ennen kuin sormet muuttuvat ajatteleviksi elimiksi.

Vai onko tämä kaikki vain historiaan jämähtäneen haihattelua? Tarvitaanko lukutaitoa vai onko lukutaitokin evoluution tuote, joka muuttuu ja kehittyy aikojen saatossa? Onko pitkän tekstin lukeminen ja ymmärtäminen enää se tärkeä juttu vai riittääkö, että osaamme hipsutella ja näpsytellä ruutua ja ymmärrämme auttavasti lukemaamme? Kysymyksiä riittää, mutta ei kait me vielä luovuteta ja luovuta siitä, mitä vanhemmat polvet ovat meille opettaneet. Uskomme, että lukutaito on edelleen se kantava voima, jonka perustalle suomalainen kulttuurikin on rakennettu ja jota kannattaa vaalia ja kehittää.

Lisää lukemista aiheesta:

https://hundred.org/en/articles/lukeminen-vahenee-suomessa-erot-tyttojen-poikien-valilla-suurimmat-maailmassa

Vesa Sarajärvi
Ranuan kunnankirjasto

Mainokset
Kategoria(t): harjoittelijat, kirjastotyö

Kieliharjoittelussa kirjastossa


Minä olen Anne, olen saksalainen ja olen opiskellut suomea 9 kuukautta.
Viimeiset 2 viikkoa olen ollut Rovaniemen pääkirjastossa ja harjoitellut suomea.

Tutustuin  lasten- ja nuortenosastoon, musiikkiosastoon ja  Lappi-osastoon, verkkokirjastoon ja osallistuin erilaisiin tapahtumiin. Tietysti minulla oli paljon hyllytystehtäviä aikuisten- ja myös muilla osastoilla.   On tärkeää tarkistaa että kirjat ovat puhtaat ja hyvässä  kunnossa ennen kuin  ne laitetaan hyllyyn. Kävin ja hyllytin myös aikuisten ja musiikin varastossa. Olin hankinnassa, johon uusia kirjoja saapuu joka viikko. Siellä muovitin kirjoja ja leimasin tarroja kirjoille, että tiedetään minkälainen kirja se on (kauhu, jännitys, selkokirja jne.) ja mihin hyllyyn se täytyy laittaa.

Verkkokirjastossa monikielisen kirjaston Helmet on erityisesti kiinnostava maahanmuuttajalle. Kirjasto on Helsingissä ja voit lainata kirjoja monella kielellä Rovaniemelle. Toinen hyvä asia maahanmuuttajalle on selkokirjat, joita on kirjoitettu helpolla suomen kielellä. Verkkokirjastoon tein listan, jossa on mielenkiintoiset romanit ja tietokirjat selkokielellä; sen voit nähdä vasta kesäkuussa. Kiva tapahtuma maahanmuuttajille oli kielikahvia, jossa minä kävin ensimmäisen kerran. Se on joka kolmas viikko  keskiviikkona klo 15-16 pääkirjastossa, jossa suomalaiset ja maahanmuuttajat juttelevat suomeksi. On hyvä mahdollisuus puhua suomea!

Osallistuin hauskoihin tapahtumiin myös lastenosastolla. Kävin lukumummilla, joka luki satuja päiväkotien lapsille. Lisäksi olin kirjastoseikkailussa, kun ensimmäisen luokan koululaiset saivat oman kirjastokortin ja oppivat, mitä he saavat tehdä kirjalla ja mitä ei, esimerkiksi suklaa ei ole hyvä kirjanmerkki.

Minulla oli 2 mielenkiintoista ja monipuolista viikkoa. Kiitos paljon kaikille!

Anne Thonig, suomen kielen harjoittelija Rovaniemen kirjastossa