Kategoria(t): kirjastotyö, Yleistä

Kirjastoelämää sohvan seutuvilla


Keskellä lastenosastoamme on iso kirkkaanpunainen sohva. Lainaustiskillä ollessa pystyy ainakin sivusilmällä seuraamaan mitä kaikkea siellä voikaan tapahtua.

Poikajengi saapuu toisilleen kovista esittäen ja rehvastellen kirjastoon ja suuntaavat kulkunsa kohti sohvaa. Sinne sitä sitten rojahdetaan puoliksi istuvassa, puoliksi makaavassa asennossa. Ilmeisesti odotellaan naapurissa sijaitsevan nuorisotilan avautumista. ”Jee, mä pääsin seuraavalle tasolle”. Hm, ilmeisesti kisa jonkin pelin äärellä.

Vanha nainen suuntaa kulkunsa lehtisaliin, nappaa käsiinsä tuoreen Lapin Kansan ja jatkaa matkaansa sohvan uumeniin. Siellä onkin mukavaa rauhassa keskittyä tutkimaan päivän uutisantia.

Nuori äiti pienen vauvan kanssa istahtaa sohvalle. Vauvan vaippa vaihtuu käden käänteessä ja pian pikkuinen jo pääseekin äitinsä rinnalle. Sohvan selkämyksen suojissa on turvassa kaikkien silmiltä ja äiti voi rauhassa keskittyä lapseensa.

”Liljankukka lumivalkoinen…” Nuori  romaanipoika laulaa serenadia muutamalle nuorelle neitokaiselle. Mitäpä mahtavat neidit tuumata? Saikohan nuorukainen jonkun neidon hurmattua laulullansa vai oliko kenties hurmannut jo aiemmin. Kieltämättä lauluääni oli kyllä ihan hyvä.

Pari vanhempaa rouvaa istahtaa sohvalle suunnittelemaan päivänsä kulkua. ”Tänään on avoimet ovet siellä Koillis-Lapin Sähköllä ja Attendolla. Hei, mennäänkö ensin kakkukahville sinne Koillis-Lapin Sähköön. Sitten kun hitaasti kävellään, niin voi olla jo nälkä. Mennään sitten Attendolle, kun siellä on se ruokatarjoilu. Katellaan vähän aikaa paikkoja siellä, niin sitten maistuukin jo kahvi, kun sielläkin oli se kakkukahvitarjoilu. Oletko huomannu, että Lidlissä on jauheliha tarjouksessa ja K-kaupassa kahvi. Käydään niissä sitten pois mennessä.”

”Kilinkolin, tööttööt, piipaa piipaa, pruum” Jaahas, pieni poika äitinsä kanssa on löytänyt äänitehosteisen autokirjan. Sitä sitten tutkitaan sohvalla innokkaasti nappuloita painellen ja äänten vaihtuessa.

”Hihii, hihii”. Nyt onkin tyttöporukka löytänyt tiensä sohvan uumeniin. Mitä lie salaisuuksia vaihtelevat keskenään tai jotain hauskaa tuntuu näkyvän kännykän näytöllä. Välillä käydään tutkimassa hyllyjä ja palataan takaisin sohvalle. ”Oletko lukenut tämän, on muuten tosi hyvä. Kannattaa lukea”. ”Hei, tiiätkö mikä on seuraava osa tähän sarjaan, onkohan se paikalla” ”Hei, mä etin just tuota, voitko vaihtaa. Mä oon jo lukenut kaikki muut, mutta tuo vielä puuttuu”

”Nukkumatti, nukkumatti lasten…” Pieni tyttö on löytänyt soivan tuutulaulukirjan ja esittelee sitä innoissaan isälleen, joka yrittää samalla tutkia uusinta Vauhdin maailma -lehteä. ”Isi, isi, voidaanko ottaa tämä? Hei, mikä laulu nyt tulee?”

Pari nuorta tyttöä istahtaa sohvalle koulureppujen kanssa. Sieltä kaivellaan kirjoja, penaaleja ja vihkoja. Ovat päättäneet viettää kirjastolla yhteistä läksyjentekohetkeä.

Romaaninainen lapsenlapsen kanssa saapuu kirjastolle ja suuntaa kulkunsa sohvalle. Lapsi jää viereen keinumaan keinuhevosella ja väsynyt mummo pötkähtää hetkeksi pitkälleen sohvalle. Aikansa keinuttuaan pieni poika löytää kirjaston pikkuautoja ja pehmoleluja ja keskittyy leikkimään hetkeksi, kunnes levottomuus iskee ja juoksu ympäri lastenosastoa alkaa. Se sitten siitä mummon lepohetkestä.

Pian saapuu pari koulupoikaa reppujensa kanssa. Reput jäävät sohvalle, kun pojat suuntaavat kiinnostuneena katsomaan kirjaston palapelin tekijää. ”Oi, ootpa paljon tehnyt eilisen jälkeen. Tosi nopea.” Pojat ihmettelevät ääneen ja seuraavat hetken palojen löytymistä. Pian kuitenkin alkaa kirjahyllyt kiinnostaa ja yhdessä suunnataan etsimään mukavaa lukemista.

Äitejä lapsineen alkaa saapua kirjastolle ja istahtavat sohvalle. Pian on vuorossa lukukoiran saapuminen ja sohvalla odotellaan jutellen omaa vuoroa. Onkohan tänään tulossa iso koira Nöpö vai pieni koira Usva? Pian se selviää.

Äiti parin pienen lapsen kanssa saapuu kirjastolle aivan viime aukiolominuuteilla. Äidin valitessa lukemista pienille, he majoittuvat sohvalle ja järjestävät kirjaston pehmokoiran ja nallet sinne nukkumaan. Sinne pehmot jäävät sulassa sovussa nukkumaan kirjaston sulkeutuessa odottamaan uutta mielenkiintoista kirjastopäivää.

Näkymät lainaustiskiltä voivat olla jänniä ja ajatuksia herättäviä, kun sen siltä kantilta ottaa.

-Saila Haikonen, Kemijärven kaupunginkirjasto-

 

Mainokset
Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, kirjavinkkaus, lukutaito

Lukutaidon Jyt(k)y


Huoli lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä on suuri tämän päivän Suomessa. Jatkuvasti heikkenevä lukutaito on tosiasia. Missä vika? Onko motivaatio hukassa? Onko tarjolla mielenkiintoista lukemista? Näitä ja monia muita kysymyksiä on loputtomasti.  Lukutaidossa Suomi on maailman kärkimaita, mutta kehitys näyttää huolestuttavalta. Erityisesti ero tyttöjen ja poikien lukutaidossa kasvaa koko ajan. Jotain on historiassa tehty oikein, mutta mitä nyt on tehty väärin? Ketä osoittaa sormella? Koululaitosta? Koteja? Opetussuunnitelmia? Digitalisaatiota? Yhteiskuntaa? Ja monta muuta yhtä hyvää sormella tökättävää tahoa löytyy. Jospa silti emme lähde ketään syyllistämään, vaan pohdimme sitä, mitä nyt voisimme tehdä tilanteelle.

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty päätti omalta osaltaan tehdä asialle jotain ja lahjoitti rahaa kirjastoille valtakunnalliseen lukukampanjaan. Läheskään kaikille halukkaille rahaa ei riittänyt ja se jo osoittaa, että huoli ja tarve tehdä asialle jotain on suuri. Hakijakirjastoja oli 72 ja rahaa sai 22 kirjastoa. Lapista onnekkaita olivat Tornio ja Ranua. Torniossa hanke on jo aloitettu, mutta Ranualla aloitetaan vasta kesälomien jälkeen elokuussa. Kukin kirjasto sai rahaa 5000 € ja rahalla palkataan nuori työtön lukemista edistävään työhön. Työtehtävät voivat olla hyvin moninaiset. Pääasia että tehtävät liittyvät lukemiseen ja lasten ja nuorten lukutaidon edistämiseen. Koko kampanjan tarkoituksena on ehkäistä nuorten syrjäytymistä, korostaa lukutaidon merkitystä syrjäytymisen ehkäisijänä ja nostaa esille kirjastojen merkittävää roolia yhteiskunnan sivistystyössä.

Ranualla hankkeeseen palkattavalla henkilöllä on edessään monipuolinen työsarka. Yksityiskohtainen tehtävänkuvaus on vielä tekemättä, mutta suunnitelma on jo valmiina. Pääosin aika kuluu lukuvinkkauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ihan kaikille luokille ei vinkkauksia ole ehkä mahdollista järjestää, mutta hanketyöntekijä toimii sen mukaan kuin on suunniteltu koulujen opetussuunnitelmissa. Vinkkausten lisäksi järjestetään satutunteja esikouluikäisille ja nuoremmillekin. Lukudiplomien päivittäminen, lukutapahtuman toteuttaminen Taiteiden yön aikana, erilaisten materiaalien ja esitteiden teko sekä tiedottaminen ja yhteistoiminta eri tahojen kanssa kuuluvat työtehtäviin. Pääasiassa toiminta tapahtuu Ranualla, mutta lukuvinkkauksia viedään myös Posiolle useammille luokille.

Kirjastossa on havaittu erityisesti nuorten kirjalainauksen väheneminen. Ranualla lainaustilastot ovat perinteisesti olleet korkeat ja lasten ja nuorten aineistojen osuus lainauksista on ollut yli puolet. Viimeisimmästä toteutetusta suuresta kirjaston lukemiskampanjasta on Ranualla yli 15 vuotta. Tuolloin erityisesti nuorten lukemisinto saatiin heräteltyä ennätyksellisiin lukemiin. Nyt on noussut uusi sukupolvi digilaitteineen. Ehkäpä jokin taito on kehittynyt edellisestä sukupolvesta, mutta lukutaito ei. Jytyn lukukampanja on oivallinen päänavaus ja ravisteleva muistutus meille kaikille lukutaidon merkityksestä. Ehkä ihmeitä ei saada aikaan, mutta ainakin jotain yritetään. Ehkäpä tämän kampanjan avulla saadaan joku nuori sieltä sohvan tai sängyn nurkasta revittyä irti valetodellisuudesta arkipäivään. Valmiiksi pureksitun visuaalisuuden maailmoista oman mielikuvituksen maailmoihin. Kännyköiden ja digilaitteiden pauloista kahisevan paperin maailmaan – ennen kuin sormet muuttuvat ajatteleviksi elimiksi.

Vai onko tämä kaikki vain historiaan jämähtäneen haihattelua? Tarvitaanko lukutaitoa vai onko lukutaitokin evoluution tuote, joka muuttuu ja kehittyy aikojen saatossa? Onko pitkän tekstin lukeminen ja ymmärtäminen enää se tärkeä juttu vai riittääkö, että osaamme hipsutella ja näpsytellä ruutua ja ymmärrämme auttavasti lukemaamme? Kysymyksiä riittää, mutta ei kait me vielä luovuteta ja luovuta siitä, mitä vanhemmat polvet ovat meille opettaneet. Uskomme, että lukutaito on edelleen se kantava voima, jonka perustalle suomalainen kulttuurikin on rakennettu ja jota kannattaa vaalia ja kehittää.

Lisää lukemista aiheesta:

https://hundred.org/en/articles/lukeminen-vahenee-suomessa-erot-tyttojen-poikien-valilla-suurimmat-maailmassa

Vesa Sarajärvi
Ranuan kunnankirjasto