Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, Tapahtumat, Yleistä

Kuulumisia saamen kielten viikolta


Saamen kielten viikko on jokavuotinen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vietettävä tapahtuma, jota juhlittiin tänä vuonna lokakuun viimeisellä viikolla, 24.–30.10.. Saamen kielten viikko on alun perin Norjan Saamelaiskäräjien aloitteesta lähtenyt hanke, jota on  vietetty vuodesta 2019 alkaen, ja viikon tarkoituksena on tuoda saamen kieliä ja kulttuureita näkyville ja nostaa niiden asemaa niin Saamenmaalla kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Suomessa juhlistetaan erityisesti juuri Suomessa puhuttavia saamelaiskieliä, inarin-, koltan- ja pohjoissaamea, jotka lukeutuvat puhujamääriltään uhanalaisiksi kieliksi mutta jotka siitä huolimatta jatkavat edelleen vahvasti elinvoimaisina.

Saamen kielten viikolla on suuri merkitys niin saamelaisille itselleen kuin koko yhteiskunnallekin. Saamelaiskielet ovat merkittävässä roolissa viestinnän välineinä, minkä lisäksi niillä on syvemminkin merkitystä osana ihmisen omaa identiteettiä, saamelaista kulttuuriperintöä sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Saamelaiskielten asema on hiljalleen parantunut yhteiskunnassa, ja moni kielensä menettänyt saamelainen on innostunut ottamaan sukunsa kielen takaisin ja opettamaan sitä eteenpäin seuraaville sukupolville. Saamelaiskielet näkyvät koko ajan laajemmin ja monipuolisemmin erilaisissa yhteyksissä, ja saamelaiset niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin kokevat, että yhteiskunnan kiinnostus ja hyväksyntä saamen kieliä ja kulttuureita kohtaan on hiljalleen kasvanut.

Saamen kielten viikon juhlintaan pääsi tänäkin vuonna osallistumaan monin eri tavoin, ja ohjelmassa oli esimerkiksi kielikahviloita, kielten oppitunteja, luentoja sekä elokuvailtoja. Myös Suomen saamelainen erikoiskirjasto osallistui viikon juhlintaan vierailemalla saamelaisen kirjallisuuden päivässä Altassa, julkaisemalla Facebookissa ja Instagramissa kirjavinkkejä tuoreesta saamelaiskirjallisuudesta sekä järjestämällä luennon, jonka pitivät saamelaiskirjailija Kirste Paltto sekä paljon saamelaista kirjallisuutta suomentanut kääntäjä Kaija Anttonen. Tapahtumien lisäksi viikon juhlintaan kannustettiin osallistumaan monin arkisin tavoin, kuten esimerkiksi käyttämällä saamea sosiaalisessa mediassa, laittamalla esille saamenkielisiä kylttejä kotiin tai omalle työpaikalle tai tutustumalla saamenkielisiin perusfraaseihin vaikkapa Sano se saameksi -sivuston kautta.

Anna-Maija Kanerva
Suomen saamelainen erikoiskirjasto

Hyödyllisiä linkkejä:

https://giellavahkku.org/fi/
https://www.samediggi.fi/saamen-kielten-viikko/
http://sanosesaameksi.yle.fi/
http://virtualafierbmi.fi/

Advertisement
Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, lastenkirjallisuus, lukutaito

“Shh! Nyt ollaan kirjastossa.”


Me kirjastolaiset haluamme, että lapsi saa olla oma itsensä ja lukea sitä, mikä on mielekästä. Lapsen kanssa kirjastossa asioiminen voi kuitenkin olla hektistä. Olemme yhdessä miettineet ja koonneet yhteen muutamat yksinkertaiset teot ja sanat, joilla voit sekä kannustaa lasta lukemaan että helpottaa yhteisiä kirjastoreissuja.

Pieni lapsi on monesti innoissaan kirjastossa käymisestä, ja haluaa lainata kaiken kiinnostavan. Lapselle on toisinaan sanottava “ei”, ja kirjastossakin tulee helposti sanottua, että ei enempää. Kannustamme kuitenkin keksimään sellaisia tapoja rajata lainausmäärää, jotka eivät viesti lapselle, että kirjoja on liikaa. Kirjastossa voit esimerkiksi antaa lapselle oman korin tai kassin, johon hän saa kerätä haluamansa kirjat. Koriin keräämällä lapsen on helpompi hahmottaa kirjojen määrä, ja tila on jo valmiiksi rajattu tiettyyn tilavuuteen. Myös säännöllinen kirjastossa käynti auttaa lasta pitemmällä aikavälillä ymmärtämään, että kirjat eivät lopu kesken, ja niitä voi aina hakea lisää.

Kotona voi tuntua siltä, että lapsi haluaa aina lukea samoja kirjoja. Lapset luonnostaan arvostavat rutiinia ja tuttuja kokemuksia, mutta uudestaan ja uudestaan toistuvat kirjat voivat alkaa tuntua huoltajasta rasittavilta. Kirjaston henkilökunta on paikalla asiakkaita varten, ja auttaa takaan, että he auttavat mielellään löytämään uusia kirjoja yhteisiin lukuhetkiin.

Lapsen mieltymykset voivat myös muuttua tavalla, jota vanhempi ei ole osannut odottaa. Kaikki lukeminen on yhtä arvokasta, ja eri lukemisen muodot ovat mielekkäitä eri ihmisille – myös lapsille. Aikuinen saattaa vahingossa sanoa lapsen lukuvalinnasta jotain, mistä lapsi saa kuvan, että lukee vääriä asioita. Vahinkoja sattuu kaikille, eikä kukaan voi olla täydellinen kasvattaja. On kuitenkin hyvä yrittää mielessä harjoitella hyväksyviä ajatuksia toisten lukutottumuksista. Ongelmatilanteessa voi taas kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Vanhempi ei ehkä osaakaan auttaa kasvavaa nuorta löytämään kiinnostavaa luettavaa, mutta kirjastossa voimme yhdessä etsiä mielekkäitä aiheita. Sekään ei haittaa, jos lapsi ei uskalla puhua kirjaston henkilökunnalle. Voimme vaikka koota kasan erilaisia kirjoja, ja antaa kaikki kotona rauhassa tutkittavaksi. Lukematta jättäminenkään ei ole synti! Jos kymmenen kirjan joukossa on yksi lupaava, voimme sen perusteella taas jatkaa kiinnostavien teosten etsimistä.

Kirjastossa saa olla ihan rennosti! Lapsia ei tarvitse hyssytellä, kunhan meno ei mene ihan mahdottomaksi. Lapset pitävät harvoin sellaista meteliä, jonka kirjaston henkilökunta katsoo

häiritsevän muita asiakkaita. Juoksemisesta tai kiljumisesta saatamme huomauttaa, mutta emme me turhaan nipota lasten nauruista tai itkuista. Silloinkin kun joudumme pyytämään asiakkaita, aikuisia tai lapsia, olemaan hiljempaa, emme tee sitä ilkeyttämme. Kirjaston henkilökunta on ihan rentoa porukkaa, eikä meitä tarvitse pelätä.

Kirjastossa asioidessa ei myöskään tarvitse huolia siitä, että hyllystä otetut kirjat tarvitsisi itse osata itse laittaa takaisin hyllyyn. Haluamme tietysti pitää kirjaston siistinä, mutta pöydälle jätetyt kirjat eivät haittaa meitä. Päinvastoin! Hyllytämme mieluiten kirjat itse, jotta ne löytyvät oikeasta kohdasta seuraavallakin kerralla. Vaikka lapsi olisi hakenut hyllystä paljonkin kirjoja, joita ette lopulta päädy lainaamaan, ne voi aina jättää pöydälle tai asiakaspalvelupisteelle. Asiakkailla on joskus huoli, että teoillaan työllistää kirjaston väkeä turhaan. Sitä ei tarvitse pelätä. Meille on itsestään selvää, että asiakkaat tarvitsevat apua, eikä se kuormita meitä.

Kaikki ovat tervetulleita asioimaan kirjastossa, ikään tai lukutaitoon katsomatta!

Lotta Höök, Posion kirjasto