Punaisia ja valkoisia tarinoita sarjakuvana


Sisaret 1918. Toim. Reetta Laitinen.  Arktinen banaani 2018. 110 s. 

 

Keitä olivat Suomen sisällisotaan 1918 osallistuneet naiset? Minkälaisia toiveita, pelkoja ja aatteita heillä oli?

Sisaret 1918 -kirjassa on kymmenen suomalaisen naisen tai lapsen tarinaa sisällissodan ajalta. Tarinat ovat peräisin Kansan Arkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista, ja kymmenen sarjakuvataiteilijaa on tulkinnut ne sarjakuvan muotoon.

Mitä kertoo tapahtumien aikaan 7-vuotias Toini punakapinasta Leppävirralla? Mikä on Mandin, vankinumero 10 074:n, kohtalo Hennalan vankileirillä?  Miksi viiden lapsen leskiäiti Hulda liittyy punakaartiin?

Tarinat sijoittuvat eri puolille Suomea ja niiden kertojina on sekä punaisia että valkoisia. Jokaista sarjakuvaa edeltää päähenkilön ja tapahtumien taustojen esittely.

Sarjakuvantekijät ovat antaneet tarinoilleen oman persoonallisen jälkensä, mutta kaikki sarjakuvat ovat  kuvallisesti selkeitä ja vahvan ilmeikkäitä. Yhdistävänä tekijänä on myös värimaailma, jossa väreinä on käytetty ainoastaan mustaa, valkoista ja punaista.

Kirjan tekijät ovat halunneet saada naisten omat äänet kuuluviin. Jokaisen sodassa mukana olleen muistot ja kohtalo ovat omanlaisiaan. Kymmenen kertomusta ei kuvaa koko sotaa, mutta näiden henkilökuvien kautta tulee kuuluville erilaisia tulkintoja menneisyydestä.

Helmet-lukuhaasteessa Sisaret 1918 täyttää ainakin nämä haastekohdat:

  • 30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
  • 49. Vuonna 2018 julkaistu kirja

 

Sanna Haakana, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Mainokset

Modesty Blaise – nainen miesten maailmassa


Modesty Blaise by Romero

Modesty Blaise by Romero

Englantilainen Peter O’Donnell on kirjoittanut Modesty Blaise –nimisestä naisesta monta romaania ja sarjakuvaa. Blaisen hahmo perustuu O’Donnellin näkemään pakolaistyttöön toisen maailmansodan aikaisessa Persiassa. Hahmoa piirsi alkuaikoina Jim Holdaway, myöh. tärkein piirtäjä oli Romero. Heidän kuvituksiaan on käytetty pop-taiteessa ja –esineissä paljon.

Modesty Blaise –sarjakuva syntyi 1963 ja se ilmestyi ens. Evening Standard –lehdessä. O’Donnell loi Blaisesta naisen, joka oli kaikessa esim. samoihin aikoihin elokuviin ilmestyneen James Bondin veroinen. Blaise oli entinen ammattirikollinen, joka kumppaninsa Willie Garvinin kanssa pystyi käyttämään keinoja, jotka eivät olleet poliisille mahdollisia. Blaise johti Verkosto-nimistä rikollisliigaa, joka ei koskenut tyttö- tai huumekauppaan.

”Hyvien” puolelle Modestyn houkutteli Sir Gerald Tarrant, brittiläisen tiedustelupalvelun korkea virkailija. Tarrant antoi Blaiselle mahdollisuuden taistella vihaamiaan huume- tai tyttökauppiaita vastaan, mutta myös muunlaisia vihollisia oli: ent. Neuvostoliitto ja sen kumppanit tai eteläamerikkalaiset gerillat ja amerikkalaiset mafiosot muun muassa.

Blaisen ja Garvinin seikkailut veivät heitä ympäri maailmaa Australiasta Amerikkaan, eksoottisista ympyröistä Skotlannin nummille. Blaisen vahvuuksia oli itämäiset taistelutaidot, naiselliset viettelykyvyt ja suunnaton kestävyys, Garvin taas oli kielinero ja mestari veitsien käytössä. Yhdessä he muodostavat taisteluparin, jonka seikkailuista ei puutu huumoria eikä jännitystä.

Viimeinen Modesty-strippi ilmestyi 2001. Suomessa Modesty Blaise –sarjakuva ilmestyi Agentti X9-julkaisussa. Arktinen Banaani on julkaissut kaksi kokoelma-albumia.  Kirjastoissa on saatavana sekä sarjakuvia että kirjoja Blaisen seikkailuista.  (PS. yksi Modesty filmikin on ilmestynyt, mutta sitä ei voi suositella kuin kovimmasta campista pitäville).

(lähde: Kataisto V. esipuhe Modesty Blaise 2.)

Naurua kauhun läpi


sarjatultaHänninen, Ville & Karjalainen, Jussi: Sarjatulta! Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat
Jalava, 2014

Sota-ajasta Suomessa on kirjoitettu valtavan paljon. Niin myös tämän kirjan aiheesta, mutta ei niinkään tutkimuksellista tietoa. Voisi kuvitella, että sarjakuvista ja pilapiirroksista olisi enemmän tutkimuksia. Sinänsä sarjakuvia ja pilapiirroksia sota-ajalta on runsaasti.

Kirja on erittäin hyvä läpileikkaus sota-ajan Suomesta: tunnelmista, mielialoista ja ennen kaikkea siitä, mitä propagandakoneisto halusi tuoda esille. Kirjan aikaperspektiivi on talvisodasta jatkosodan loppuun. Viitataanpa myös sodan jälkeisiin tapahtumiin, mm. sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin. Myös Lapin sodasta on asiaa. Kirjan esitystapa on kiihkoton vaikka asiat herättävät kovastikin tunteita. Sota-ajan viihde- ja propagandakoneisto pyrki kohottamaan kansallistunnetta ja taistelutahtoa. Viholliset, erityisesti venäläiset, kuvattiin surkeiksi rääsyläisiksi. Silti venäläisvastaisuus ei nouse hallitsevaksi teemaksi. Suomalaiset osasivat nauraa myös itselleen. Pienen Suomen toivottomuus ja sodan kauhut esitettiin huumorin avulla ja suomalaisista tehtiin sankarikansaa, joka jermun olemuksella lyö suuren ja mahtavan Neuvostoliiton.

Kirja sisältää n. 400 kuvaa yli kahdeksaltakymmeneltä taiteilijalta. Mukana ovat mm. tutut Erkki Tanttu ja Tove Jansson. Suurinta osaa tämän kirjan kuvista ei ole julkaistu sota-ajan jälkeen. Hännisen ja Karjalaisen kirja kokoaa hyvin yksiin kansiin sota-ajan historian piirrosten kautta. Osa kuvista on raakojakin ja osan sisältö avautuu vain aikuisen ajatusmaailmaan. Ei siis mikään lasten kirja. Kun meillä nyt on jo ajallista etäisyyttä tapahtumiin, niin voimme tutustua tähän kirjaan läpileikkauksena Suomen sota-ajan historiasta. Toki muistaen sen, että sodat eivät maailmasta ole loppuneet.

Muutkin ovat jotain sanoneet:

http://www.kiiltomato.net/ville-hanninen-jussi-karjalainen-sarjatulta/