Punaisia ja valkoisia tarinoita sarjakuvana

Sisaret 1918. Toim. Reetta Laitinen.  Arktinen banaani 2018. 110 s. 

 

Keitä olivat Suomen sisällisotaan 1918 osallistuneet naiset? Minkälaisia toiveita, pelkoja ja aatteita heillä oli?

Sisaret 1918 -kirjassa on kymmenen suomalaisen naisen tai lapsen tarinaa sisällissodan ajalta. Tarinat ovat peräisin Kansan Arkiston ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmista, ja kymmenen sarjakuvataiteilijaa on tulkinnut ne sarjakuvan muotoon.

Mitä kertoo tapahtumien aikaan 7-vuotias Toini punakapinasta Leppävirralla? Mikä on Mandin, vankinumero 10 074:n, kohtalo Hennalan vankileirillä?  Miksi viiden lapsen leskiäiti Hulda liittyy punakaartiin?

Tarinat sijoittuvat eri puolille Suomea ja niiden kertojina on sekä punaisia että valkoisia. Jokaista sarjakuvaa edeltää päähenkilön ja tapahtumien taustojen esittely.

Sarjakuvantekijät ovat antaneet tarinoilleen oman persoonallisen jälkensä, mutta kaikki sarjakuvat ovat  kuvallisesti selkeitä ja vahvan ilmeikkäitä. Yhdistävänä tekijänä on myös värimaailma, jossa väreinä on käytetty ainoastaan mustaa, valkoista ja punaista.

Kirjan tekijät ovat halunneet saada naisten omat äänet kuuluviin. Jokaisen sodassa mukana olleen muistot ja kohtalo ovat omanlaisiaan. Kymmenen kertomusta ei kuvaa koko sotaa, mutta näiden henkilökuvien kautta tulee kuuluville erilaisia tulkintoja menneisyydestä.

Helmet-lukuhaasteessa Sisaret 1918 täyttää ainakin nämä haastekohdat:

• 30. Kirja liittyy ensimmäisen maailmansodan aikaan
• 49. Vuonna 2018 julkaistu kirja

 

Sanna Haakana, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Advertisement

Modesty Blaise – nainen miesten maailmassa

Modesty Blaise by Romero

Englantilainen Peter O’Donnell on kirjoittanut Modesty Blaise –nimisestä naisesta monta romaania ja sarjakuvaa. Blaisen hahmo perustuu O’Donnellin näkemään pakolaistyttöön toisen maailmansodan aikaisessa Persiassa. Hahmoa piirsi alkuaikoina Jim Holdaway, myöh. tärkein piirtäjä oli Romero. Heidän kuvituksiaan on käytetty pop-taiteessa ja –esineissä paljon.

Modesty Blaise –sarjakuva syntyi 1963 ja se ilmestyi ens. Evening Standard –lehdessä. O’Donnell loi Blaisesta naisen, joka oli kaikessa esim. samoihin aikoihin elokuviin ilmestyneen James Bondin veroinen. Blaise oli entinen ammattirikollinen, joka kumppaninsa Willie Garvinin kanssa pystyi käyttämään keinoja, jotka eivät olleet poliisille mahdollisia. Blaise johti Verkosto-nimistä rikollisliigaa, joka ei koskenut tyttö- tai huumekauppaan.

”Hyvien” puolelle Modestyn houkutteli Sir Gerald Tarrant, brittiläisen tiedustelupalvelun korkea virkailija. Tarrant antoi Blaiselle mahdollisuuden taistella vihaamiaan huume- tai tyttökauppiaita vastaan, mutta myös muunlaisia vihollisia oli: ent. Neuvostoliitto ja sen kumppanit tai eteläamerikkalaiset gerillat ja amerikkalaiset mafiosot muun muassa.

Blaisen ja Garvinin seikkailut veivät heitä ympäri maailmaa Australiasta Amerikkaan, eksoottisista ympyröistä Skotlannin nummille. Blaisen vahvuuksia oli itämäiset taistelutaidot, naiselliset viettelykyvyt ja suunnaton kestävyys, Garvin taas oli kielinero ja mestari veitsien käytössä. Yhdessä he muodostavat taisteluparin, jonka seikkailuista ei puutu huumoria eikä jännitystä.

Viimeinen Modesty-strippi ilmestyi 2001. Suomessa Modesty Blaise –sarjakuva ilmestyi Agentti X9-julkaisussa. Arktinen Banaani on julkaissut kaksi kokoelma-albumia.  Kirjastoissa on saatavana sekä sarjakuvia että kirjoja Blaisen seikkailuista.  (PS. yksi Modesty filmikin on ilmestynyt, mutta sitä ei voi suositella kuin kovimmasta campista pitäville).

(lähde: Kataisto V. esipuhe Modesty Blaise 2.)