Ruotsi – rakas naapuri

Se on aina meillä vieressä, Ruotsi, rakas naapuri. Siellä aurinko aina paistaa ja kaikki on niin hyvin. He ovat niin trendikkäitä. Ihanat vaaleat hiukset, terve rusketus, sievän väriset lenkkarit ja kiiltäväksi vahattu puhdas uusi Volvo. Ja heillä onnistuu kaikki mitä he keksivät touhuta: hiihto, euroviisut, huonekalujen pakkaaminen, tennis, puukengät… Kaikilla siellä on kruunu, ainakin lompakossa.

No joo, taitaa sieltä naapurista löytyä ihan samat vaivat kuin meilläkin. Mutta kyllähän se tottakin on, suuria onnistumisia löytyy alalta jos toiseltakin. Yksi sellainen on murhat ja muut rikokset; kirjoissa, elokuvissa ja tv-sarjoissa. Jostain syystä noinkin aurinkoisesta maasta tulee runsain mitoin ihanan viihdyttäviä synkkiä rikoksia. Kun olen etsimässä itselleni viikonlopuksi jotain kivaa veristä murhaa, niin ruotsalaisuus on yksi ehdoton valintaa puoltava ominaisuus. Tässä muutama vinkki, joilla pääsee hyvin alkuun.

Sebastian Bergman on ihan hirveän rasittava ja sikamainen tyyppi. Hän on kuitenkin hyvä profiloija. Michael Hjorth ja Hans Rosenfeldt ovat kirjoittaneet sarjaan jo seitsemän osaa, joista uusin ilmestyy suomeksi tänä syksynä. Rikokset kirjoissa ovat oikein mielenkiintoisia, mutta myös tutkijapuolella tapahtuu. Tämä sarja täytyy ehdottomasti lukea järjestyksessä. Aloita kirjasta Mies joka ei ollut murhaaja.

Kansikuva Hjorth & Rosenfeldt: Mies joka ei ollut murhaaja

Hypnotisoija oli niin pelottava, että en ole uskaltanut lukea vielä toista Lars Keplerin Joona Linna –sarjan kirjaa. Perhe löytyy verisesti surmattuna, isä urheilukentältä ja äiti sekä tytär kotoa. Vain poika on pelastunut. Perheeseen kuuluu kuitenkin vielä yksi jäsen, aikuinen tytär. Onko surmaajan tarkoitus murhata vielä hänetkin? Kuka ehtii ensin ja kuka on kuka. Ehkä ensi keväänä tartun seuraavaan kirjaan Paganini ja paholainen. Silloin olisi valoisat pelottomat kesäyöt vielä edessä.

Kansikuva Kepler: Hypnotisoija

Ennen kuolemaa –televisiosarjassa Tukholman julmaan alamaailmaan soluttautuu poliisin poika, huumetuomion kärsinyt Christian. Elämä on armotonta ja henki on halpa kun alkaa pyöriä järjestäytyneen rikollisuuden seurapiirissä. Pyssyt paukkuu ja ruumiiksi päätymisen uhka on aina nurkan takana. Äiti Hanna jahtaa rikollisia työkseen ja saa pelätä poikansa puolesta tutkimuksen aikana monta kertaa.

Quicksand – suurin kaikista –sarjassa selvitellään tukholmalaisessa koulussa tapahtunutta ampumavälikohtausta. Hurjia juhlia, huumeita, öykkäröintiä ja vouhottamista. Ja sitten murha, josta syytetään 18-vuotiasta kilttiä lukiolaistyttöä. Mitä oikeasti tapahtui? Kuinka sekaisin nuoret voivat olla, Ruotsissakin.

On ollut niin kummallista, kun me emme ole päässeet piipahtamaan krannissa, elikkä naapurissa. Emme me torniolaiset ole tällaiseen tottuneet. Me olemme toimittaneet aina tietyt asiat Haaparannalla, kuka minkäkin asian. Minä haen sieltä kuivaa fariinisokeria. Se on aivan mahtavaa, kaikki kotileipurit varmasti unelmoivat siitä. Se ei kuivetu eikä kovetu. Ajatelkaapa, sellaistakin löytyy Ruotsista!

~Satu K.~

Advertisement

Jorma Kurvinen: Musta lumi

Suoritan Turun ammattikorkeakoulussa tällä hetkellä kirjasto ja tietopalvelun korkeakouludiplomia. Lukemaan innostaminen-kurssilla tehtävänä oli vinkata kirjallisuutta Ammattiopisto Livian maaseutu- ja kalatalousalan opiskelijoille. Tämä on yksi poiminta sieltä.

Kirjan kirjoittaja Jorma Kurvinen, jo poisnukkunut oululainen kirjailija, tunnetaan erityisesti sotakirjoistaan ja Susikoira Roi- nuortenkirjasarjasta. Tämän kirjan nimi on Musta lumi ja kuuluu jännityskirjallisuuden piiriin. Voidaan hakea asiasanoilla: moottorikelkkailu, Lappi, nuoret, matkat, pääsiäinen, eräretkeily, noituus ja yliluonnolliset voimat.

Kirjan päähenkilöt
– englanninmaikka Riitta Uuksua ja historianmaikka Juri Uuksua, peruskoulun opettajapariskunta
– Mikko Tervo ja Eija Nevala, lääkäriopiskelijapariskunta, joka on ollut kimpassa jo yläkouluajoista lähtien
– Karita Linden, oikeustieteen opiskelija
– Peerit Särkämö, liikan opiskelija

Kirjan juoni lyhyesti
Tämä kuusikko tapaa kuuden vuoden jälkeen kahvilassa. Joskus ennen yläkouluaikoina heillä oli ollut paljon tiiviimpi suhde kuin kenellä tahansa opettajilla ja oppilailla. Se oli johtunut luokkaretkiprojektista. Sitä varten oli kolmen talven ajan hankittu varoja erilaisilla tempauksilla ja ne olivat yhdistäneet varsinkin heitä neljää mielipidejohtajaa ja Uuksun pariskuntaa.

Kaikki ei kuitenkaan luokkaretken osalta mennyt toivotulla tavalla. Heidän unelma Lapin matkasta romuttui, kun luokkaretki peruuntui ja jäljelle jäi vain syvä viha tätä opettajapariskuntaa kohtaan. Yhdessä kerätyt rahat jaettiin. Kuka teki mitäkin omilla rahoillaan: Eija repi omat rahansa ja nakkasi tuuleen, Mikko laittoi rahat yhteen muiden jätkien kanssa ja osti viinaa, Karita osti koko rahalla levyjä ja Peerit pisti joka ainoan pennin säästöön.

Luokkatoverien pitkäaikainen haave kelkkasafarista Lappiin jäi kuitenkin kytemään ja he olivat tulevana pääsiäisenä lähdössä sitä toteuttamaan ja houkuttelivat tämän opettajapariskunnankin mukaan, olihan se ollut myös opettajien unelma.

Lappalaiset varoittavat etelästä tulleita:  Tet oletat kyllä väärässä ajassa menossa sinne jojelle. Nyt ei ole paras aika mennä ylös. Se on taas kymmenes pääsiäinen menossa. Se meni silloin kymmenen vuotta sitten Arvidin Ainon serkkutyttö etelästä ja sitä ennen yksi Juuson tyttäristä. Mien en teinä nyt lähtisi jojelle. Net ovat näkyneet jo merkit: Benjamin tulet. Siitä se on enneki alkanu.

Huhuista piittaamatta seurue päättää jatkaa vaellustaan. Oudot tapahtumat seuraavat heitä: mustaa lunta, susien ulvontaa, lapsen itkua.. Myös Peerit käyttäytyy oudosti, kuin olisi välillä jossakin muussa maailmassa. Yölliset tapahtumat jokivarren kämpässä saavat aikaan sen, että Karita  palaa takaisin kylälle. Muut viisi jatkavat matkaa.

Tarina kertoo, että vuosisadan vaihteessa täällä on elänyt rikas lappalainen, Könkään Reitari. Hänellä on ollut kaksi poikaa, Tuomas ja Nils, jotka ovat kumpainenkin rakastuneet Valkaman Maariaan. Tämä Maaria ilmeisesti pelehti kummankin veljeksen kanssa ja odotti lasta toiselle. Virallinen sulhanen oli vanhempi veli Tuomas ja hänen piti periä porot ja hopeat. Mutta Nils ei tyytynyt siihen, vaan tappoi veljensä ja varasti hopearahat. Nuoremmalle pojalleen kostaakseen. Reitari ajoi poronsa lampeen ja siinä rytäkässä miniäntekele Maaria kuoli synnyttämättömine lapsineen.

Kun luette tämän kirjan, saatte tietää, miten tämä tarina liittyy Peeritin yöllisen painajaisen jälkeisiin mustelmiin käsissä ja pakonomaiseen tarpeeseen jatkaa matkaa ylös Pöyrisjokilaaksoa. Jokaisen lappilaisen nuoren pitäisi lukea tämä kirja.

Tiina Kallio, Sallan kirjasto- ja kulttuuripalveluiden johtaja