Kategoria(t): harjoittelijat, kirjastopalvelut, kirjastotyö

Kirjasto auki kohti kesää


Töihin oli mukava palata. Loma kevätauringossa hiihdellen oli rentouttava, vaikkakin se pidettiin hieman normaalia pitempänä poikkeusolojen takia. Loman aikanakin sai huomata, kuinka tärkeäksi ihmiset kokevat kirjaston palvelut. Hiihtoladulla tai kaupan ovella vastaantulija saattoi pysähtyä juttelemaan ja kertoi, että odotti kovasti kirjastojen avaamista. Syrjäseuduilla kirjaston ja kirjastoauton palvelujen merkitys korostuu, onhan siellä kulttuuritarjonta ja harrastustoiminta muuten melko rajallista. Kirjastopalveluiden tärkeydestä kertoo osaltaan myös se, että viime vuoden lainaustilastoissa kirjastossamme oli viidenneksi suurin lainausmäärä suhteutettuna asukaslukuun. Siitä kiitos kuuluu osaksi Yhteispohjoismaiselle kirjastoautolle ja opettajille, jotka ovat ottaneet kirjaston osaksi opetustoimintaa.

Kuva Enontekiön kirjastosta, kuvassa tietokone

Maanantaina olemme voineet taas avata kirjaston ovet asiakkaille. Ohjeiden mukaan hallitusti ja hygieniaohjeita noudattaen. Käsidesipulloja on varattu pöydänkulmille,  ohjeistuksia laitettu ovelle ja sisätiloissa paikkoihin, joissa asiakkaat ne parhaiten näkevät. Työntekijöiden työturvallisuuteen on panostettu laittamalla tiskin eteen suojapleksit, hankittu suojakäsineitä ja –maskeja.
Tottuminen ”uuteen normaaliin” on alkanut.

Sisko Keskitalo, kirjastovirkailija, Enontekiön kirjasto

Tällä viikolla saimme kirjastoomme kuukauden ajaksi kesätyöntekijän. 

Odotuksia kesätyöltä

Olin kaksi vuotta sitten täällä samassa paikassa tet-harjoittelussa, joten minulla on ainakin vähän kokemusta täällä työskentelystä. Kesätyöjakson aikana teen ainakin kirjavinkkauksia, joita julkaistaan kirjaston Facebook-sivulla. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelua, uusien kirjojen lainauskuntoon laittamista ja kirjojen poistamista yhdessä henkilökunnan kanssa.

Pidän kirjojen lukemisesta, sen takia halusin kirjastoon kesätöihin. Luen mielelläni fantasiakirjallisuutta, nuortenkirjallisuutta, rakkausromaaneja ja jännityskirjallisuutta.

kuvassa ranta ja rannalla kivi

Pidän myös kirjoittamisesta. Kirjoitan tarinoita ja olen julkaissut niitä wattpad-sivustolla. Wattpad on sivusto, johon voi kirjoittaa omia kirjoja, julkaista niitä ja kirjaa voi jatkaa myöhemmin, vaikka uudella osalla. Kirjailija Estelle Maskame aloitti kirjoittajauransa samalla sivustolla julkaisemalla DIMILY-trilogian. Kirjasarjasta tuli todella suosittu. Yksi haaveistani on julkaista joskus oma kirja.

Jessica Keskitalo, kesätyöntekijä
Enontekiön kirjasto

Kategoria(t): harjoittelijat, kirjastotyö, kirjavinkkaus

Kirjablogin takana


Minulta kysyttiin kiperä kysymys, millaista on pitää kirjablogia ja haluaisinko tehdä siitä lyhyen jutun. No mikä ettei, oli ensimmäinen ajatus, mutta bloggaaminen on jo niin tavanomainen osa identiteettiäni, ettei sen irrottaminen kirjoitettuun muotoon ollutkaan ihan niin helppoa. Aloitin kirjablogin pitämisen reilu seitsemän vuotta sitten. Olin puuduttanut vähemmän lukevan lähipiirini jatkuvilla kirja-analyyseillä ja -pohdinnoilla, saamatta juuri muuta vastakaikua kuin tuskastuneita huokauksia. He eivät selvästi olleet ominaisinta kohderyhmää ajatuksilleni, joten ajatus paikasta, jonne voisin vapaasti purkaa kaikki kirjavat ajatukseni, alkoi kehittymään. Lopulta perustin Kirjoihin kadonnut -blogin virtuaaliseksi lukupäiväkirjaksi sekä kirjavinkkaus paikaksi, jossa saatoin päästä kirjanörttiyteni vapaasti valloilleen. Löysin itseni hyvin pian osana internetissä toimivaa aktiivista bloggariyhteisöä ja olin viimein löytänyt kaltaisteni luo.

Kirjoihin kadonnut -blogin etusivu

Olen himolukija, mikä tuntuu olevan yksi kirjabloggaajia yhdistävä tekijä, joten materiaalista on useimmiten runsaudenpula ja julkaistavaa riittää tasaiseen tahtiin. Kaikki mitä teen tulee puhtaasti rakkaudesta kirjoja ja lukemista kohtaan. On ihanaa välittää lukemisen riemua ja kirjojen ihanuutta muillekin, ja saada ymmärrystä kaltaisiltani, jos jokin kirja saa tajunnan räjähtämään tai puhuttaa kovasti. Nykyään blogi on minulle enemmänkin alusta, jonne voin hyvinkin vapaasti kirjoittaa kaikenlaista aina kirja-arvioista, lukuhaasteisiin, uutuuskatsauksista lastenkirjoihin tai tehdä erilaisia listoja. Perusperiaatteena on, että kunhan pysytään kirjoissa ja lukuharrastuksessa, vain taivas on rajana siinä millaista sisältöä voin blogiini tuottaa. Aika on muovannut blogiani samalla kun olen itse kasvanut ihmisenä. Koska kyse on harrastuksesta, voin itse määrittää kuinka paljon käytän aikaa blogini ylläpitämiseen sekä juttujen julkaisemiseen. Kuitenkin oma aktiivisuus vaikuttaa paljolti blogin näkyvyyteen sekä seuraajien määrään. Se mitä saan itselleni tästä kaikesta, on hyvä mieli sekä satunnaisesti kustantamoilta ja kirjailijoilta arvostelukappaleita- joko yllättäen, tarjottuna tai itse pyytämällä. Myös positiivinen palaute on jotain, mikä saa minut tekemään tätä vuodesta toiseen. On aina mukava kuulla, kun joku on hyötynyt kirjavinkeistäni tai mielipiteeni ovat olleet hyödyksi esimerkiksi kirjailijalle itselleen.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet paljon seitsemän vuoden aikana. Blogit ovat edelleenkin paikka, josta ihmiset voivat käydä poimimassa lukuvinkkejä, kirjailijat katsastavat, mitä heidän kirjoistaan puhutaan ja kustantajat seurata mitä himolukijat milloinkin suosittelevat sekä saada kirjojaan näkyville blogien kautta. Bloggaamisen rinnalle ovat kuitenkin nousseet kiroihin keskittyvät Youtube-kanavat, Instagram, podcastit ja muut kanavat, joista lukijat voivat seurata kirja-alan kuumimpia trendejä sekä uudelleen löydettyjä helmiä. Blogit eivät tavoita enää yhtä paljon lukijoita kuin ennen, joten minullakin rinnalle ovat tulleet Instagram -tili sekä Goodreads, joissa nykyään julkaisen lyhyt arvioita sekä ensi hetken tunnelmia lukemistani kirjoista. Varsinkin Instagramissa toimii hyvin aktiivinen kirjagram-yhteisö, jossa kirjaihmiset jakavat lukukokemuksiaan. Yhä useammat lukevat ihmiset etsivät lukuvinkkejä ja seuraavat kirjallisuuskenttää somesta, jossa tietoa on enemmän ja nopeammin yhdellä kertaa saatavilla.

Kuvituskuva, tietokone, kirja, muistiinpanovälineet, kahvia.

Kuka vain voi perustaa blogin, siihen ei tarvita kuin tietokone, visio ja aikaa. Kuvaamiseenkin riittää vallan mainiosti puhelimen kamera. Mutta jos haluaa panostaa visuaalisuuteen, on välineistökin silloin järeämpää. Se mitä kirjoista bloggaaminen vaatii ajan ja blogialustan lisäksi, riippuu täysin siitä mitä siltä haluaa. Onko tavoitteena saada mahdollisimman paljon näkyvyyttä ja seuraajia, vai puhtaasti vain julkaista arvioita itsensä ja muiden iloksi? Haluaako keskittyä tietyntyyppiseen kirjallisuuteen vai kirjallisuuteen yleensä? Onko pääpaino kauniissa kuvissa ja yleisellä tasolla kirjoissa vai päinvastoin? Mikäli haluaa pysyä virrassa mukana, vaatii bloggaaminen myös sitä, että on perillä mitä kirjamaailmassa tapahtuu. Itse kahlaan uutuuskatalogit intoa puhkuen läpi joka syksy ja kevät, seuraan mitä milloinkin luetaan aktiivisesti tai mitkä haasteet innostavat toisia (ja itseä) lukemaan. Seuraan kirjallisuusalan uutisia aina kirjallisuuspalkinnoista uusiin lupaaviin esikoiskirjailijoihin, koska mikään ei lämmitä ainakaan tämän kirjabloggarin sydäntä enemmän kuin alati kasvava To Be Read-lista.

En hyödy rahallisesti blogistani mitenkään, päinvastoin kuten harrastukset yleensä panostan siihen ajoittain itse rahallisesti. Kirjabloggareilla on kuitenkin halutessaan mahdollista osallistua erilaisiin kirjallisiin rientoihin, tavata kirjailijoita sekä päästä lukemaan kuumimpia uutuuksia etunenässä. Joskus bloggareiden mielipiteitä saatetaan jopa siteerata julkaistavien kirjojen kansiliepeissä. Toki rientojenkin määrään vaikuttaa bloggarin sijainti ja mahdollisuudet matkustaa sinne missä tapahtuu. Verkostoituminen on tärkeä osa bloggaamista, jos haluaa päästä mukaan tapahtumien keskipisteeseen. Bloggarit järjestävät yhdessä ja erikseen kaikenlaista; tapaamisia, lukupiirejä, lukuhaasteita sekä merkittävimpänä kaikista – bloggarit valitsevat ja palkitsevat joka vuosi eri kategorioissa parhaimman kirjan Blogistania -kirjallisuuspalkinnolla.

Jos minun pitäisi kuvata kirjabloggaajia, -tubettajia, -grammaajia sekä -podcastaajia yhdellä sanalla, sanoisin meidän olevan yhdenlaisia lukulähettiläitä. Aikana jolloin lukutaidon aleneminen puhuttaa laajasti, me pyrimme innostamaan ihmisiä lukemaan ja teemme kirjoja sekä lukuharrastusta näkyväksi. Julistamme kirjojen ilosanomaa kaiken kansan nähtäväksi sekä kuultavaksi. Suomalaiset kirjablogit julkaisevat vuosittain tuhansia kirja-arvioita. Ne tavoittavat tuhansia ja taas tuhansia lukijoita, mikä on nostanut paljon erilaisia kirjoja laajemman yleisön tietoisuuteen. Yhteisöllisyys sekä kokemusten jakaminen ovat kuitenkin se tärkein ja antoisin osa bloggaamista. Rakkauden yhteistä intohimon kohdetta kohtaan annetaan näkyä ja kuulua. Jokainen tekee sen omalla tyylillään ja äänellään, mutta suoraan sydämestään.

Kirjoittaja: Johanna Lohi, kirjastoharjoittelija, bloggaaja, lukulähettiläs