Kategoria(t): kirjavinkkaus, tietokirjallisuus

Kirjavinkkejä uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikolle


Tällä viikolla 30.1. – 5.2.2023 vietetään YK:n kansainvälistä uskontojen ja katsomusten yhteiymmärrysviikkoa. Dialogikasvatuksen nettisivuilla on hyödyllinen kirjallisuuslista aiheesta. Sivuilta löytyy myös avoimesti käytettävissä olevan materiaalin pankki niin dialogikasvatukseen ylipäänsä kuin yhteisymmärrysviikon aihetta tarkemmin käsitellen. 

Dialogikasvatuksen kirjallisuuslista (avautuu uuteen välilehteen).

Dialogikasvatuksen materiaalipankki (avautuu uuteen välilehteen).

Dialogikasvatuksen sivuilla suositeltuja kirjoja ei ole kaikissa kirjastoissa. Jokaisesta kirjastosta kuitenkin löytyy tietokirjahyllystä uskontoja ja maailmankatsomuksia käsittelevää kirjallisuutta. Seuraavaksi vinkaamme Posion kirjaston kokoelmasta viisi yhteisymmärrysviikon teemaan sopivaa kirjaa. 

*

Tiedän uskovani, uskon tietäväni: keskustelukirjeitä 

Juha Pihkala ja Esko Valtaoja (2010) 

Useimmista Lapin kirjastoista voi löytää hyllystä tämän kahden hyvin erilaista maailmankatsomusta edustavan miehen vuoropuhelun. Tähtitieteilijän ja entisen piispan väliset kirjeet etsivät yhteisymmärryksen siltaa katsomusten välille. Kirja on käytännön esimerkki siitä, kuinka erilaisista uskomuksista voi keskustella kunnioittavalla tavalla. Toisen ihmisen kunnioitus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kirjeistä kuuluisi kummankin kirjoittajan näkökulman ääni selkeänä. 

*

Maailmankansalaisen uskonto 

Juha Sihvola (2011) 

Sihvolan kirja tarjoaa teoreettisemman katsauksen uskonnonfilosofian kysymyksiin. Tämäkin kirja löytyy useimpien kirjastojen hyllystä. Analyyttisestä otteestaan huolimattaa kieli on yleistajuista, eikä tähän kirjaan tarttumista tarvitse pelätä. 

*

Ateismin lyhyt historia 

Alister McGraith (2004) 

Suomessa kaksi merkittävää vastakkain asetettua katsomussuuntausta ovat kristinusko ja ateismi. McGraithin kirja haastaa kumpaakin katsomusta tunnustavan lukijan. Jotkin kirjan teemoista koskettavat ensisijaisesti englanninkielisen maailman lukijakuntaa, mutta suomentaja on koonnut kirjan loppuun listan teoksista, jotka voivat kiinnostaa erityisesti suomalaista lukijaa. 

*

Suomalaiset muslimit 

Toim. Teemu Pauha ja Johanna Konttori (2022) 

Muslimien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta millaista on suomalainen nykyislam? Tämä pitkälti haastatteluihin perustuva kirja avaa lukijalle kotimaisten muslimien ajatuksia ja arkea.  

*

*

*

Myyttien lyhyt historia 

Karen Armstrong  (2005) 

Mistä kumpuavat ihmishistorian vanhimmat myytit? Nykyuskontojen ja -katsomusten juuret ovat toinen toistaan vanhemmissa kertomuksissa, joiden lähteille tämä pieni kirja johdattelee. Lukija kuljetetaan läpi historian, tutustuen niin tuttujen kuin tuntemattomienkin maailmankuvien varhaisempiin vaiheisiin. 

*

*

Lotta Höök, Posion kirjasto 

Advertisement
Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, lastenkirjallisuus, lukutaito

“Shh! Nyt ollaan kirjastossa.”


Me kirjastolaiset haluamme, että lapsi saa olla oma itsensä ja lukea sitä, mikä on mielekästä. Lapsen kanssa kirjastossa asioiminen voi kuitenkin olla hektistä. Olemme yhdessä miettineet ja koonneet yhteen muutamat yksinkertaiset teot ja sanat, joilla voit sekä kannustaa lasta lukemaan että helpottaa yhteisiä kirjastoreissuja.

Pieni lapsi on monesti innoissaan kirjastossa käymisestä, ja haluaa lainata kaiken kiinnostavan. Lapselle on toisinaan sanottava “ei”, ja kirjastossakin tulee helposti sanottua, että ei enempää. Kannustamme kuitenkin keksimään sellaisia tapoja rajata lainausmäärää, jotka eivät viesti lapselle, että kirjoja on liikaa. Kirjastossa voit esimerkiksi antaa lapselle oman korin tai kassin, johon hän saa kerätä haluamansa kirjat. Koriin keräämällä lapsen on helpompi hahmottaa kirjojen määrä, ja tila on jo valmiiksi rajattu tiettyyn tilavuuteen. Myös säännöllinen kirjastossa käynti auttaa lasta pitemmällä aikavälillä ymmärtämään, että kirjat eivät lopu kesken, ja niitä voi aina hakea lisää.

Kotona voi tuntua siltä, että lapsi haluaa aina lukea samoja kirjoja. Lapset luonnostaan arvostavat rutiinia ja tuttuja kokemuksia, mutta uudestaan ja uudestaan toistuvat kirjat voivat alkaa tuntua huoltajasta rasittavilta. Kirjaston henkilökunta on paikalla asiakkaita varten, ja auttaa takaan, että he auttavat mielellään löytämään uusia kirjoja yhteisiin lukuhetkiin.

Lapsen mieltymykset voivat myös muuttua tavalla, jota vanhempi ei ole osannut odottaa. Kaikki lukeminen on yhtä arvokasta, ja eri lukemisen muodot ovat mielekkäitä eri ihmisille – myös lapsille. Aikuinen saattaa vahingossa sanoa lapsen lukuvalinnasta jotain, mistä lapsi saa kuvan, että lukee vääriä asioita. Vahinkoja sattuu kaikille, eikä kukaan voi olla täydellinen kasvattaja. On kuitenkin hyvä yrittää mielessä harjoitella hyväksyviä ajatuksia toisten lukutottumuksista. Ongelmatilanteessa voi taas kääntyä kirjaston henkilökunnan puoleen. Vanhempi ei ehkä osaakaan auttaa kasvavaa nuorta löytämään kiinnostavaa luettavaa, mutta kirjastossa voimme yhdessä etsiä mielekkäitä aiheita. Sekään ei haittaa, jos lapsi ei uskalla puhua kirjaston henkilökunnalle. Voimme vaikka koota kasan erilaisia kirjoja, ja antaa kaikki kotona rauhassa tutkittavaksi. Lukematta jättäminenkään ei ole synti! Jos kymmenen kirjan joukossa on yksi lupaava, voimme sen perusteella taas jatkaa kiinnostavien teosten etsimistä.

Kirjastossa saa olla ihan rennosti! Lapsia ei tarvitse hyssytellä, kunhan meno ei mene ihan mahdottomaksi. Lapset pitävät harvoin sellaista meteliä, jonka kirjaston henkilökunta katsoo

häiritsevän muita asiakkaita. Juoksemisesta tai kiljumisesta saatamme huomauttaa, mutta emme me turhaan nipota lasten nauruista tai itkuista. Silloinkin kun joudumme pyytämään asiakkaita, aikuisia tai lapsia, olemaan hiljempaa, emme tee sitä ilkeyttämme. Kirjaston henkilökunta on ihan rentoa porukkaa, eikä meitä tarvitse pelätä.

Kirjastossa asioidessa ei myöskään tarvitse huolia siitä, että hyllystä otetut kirjat tarvitsisi itse osata itse laittaa takaisin hyllyyn. Haluamme tietysti pitää kirjaston siistinä, mutta pöydälle jätetyt kirjat eivät haittaa meitä. Päinvastoin! Hyllytämme mieluiten kirjat itse, jotta ne löytyvät oikeasta kohdasta seuraavallakin kerralla. Vaikka lapsi olisi hakenut hyllystä paljonkin kirjoja, joita ette lopulta päädy lainaamaan, ne voi aina jättää pöydälle tai asiakaspalvelupisteelle. Asiakkailla on joskus huoli, että teoillaan työllistää kirjaston väkeä turhaan. Sitä ei tarvitse pelätä. Meille on itsestään selvää, että asiakkaat tarvitsevat apua, eikä se kuormita meitä.

Kaikki ovat tervetulleita asioimaan kirjastossa, ikään tai lukutaitoon katsomatta!

Lotta Höök, Posion kirjasto