Kategoria(t): Yleistä

Kielikaveri Langon avulla


Lango on avattu maaliskuussa osoitteessa Lango.fi! Lango on kirjastojen kehittämä suomenkielinen sovellus, jolla kieltä harjoitteleva löytää keskustelukaverin. Leikkisästi voisi kuvailla Langon kielikaveritinderiksi. Lango on suunniteltu maahanmuuttajille avuksi suomen kielen opiskeluun ja kotoutumiseen. Sovelluksen avulla voi yhtä hyvin hakea kielikaveria vaikkapa saamen kielen keskusteluun.

Langoon kirjaudutaan Facebookin kautta, joten käyttäjä tarvitsee Facebook-tilin. Langoa voi käyttää puhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Käyttäjän syöttämien tietojen perusteella Lango suosittelee kielikaveria. Sitten voidaan sopia tapaaminen vaikka kirjastoon tai Skypeneuvotteluun. Paikkakunta kannattaa kertoa esittelyssä, mikäli asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa tai Oulussa.

Projektipäällikkö Irene Mäentie kävi tammikuussa Rovaniemen kaupunginkirjastossa esittelemässä Langoa sekä opastamassa sen käyttöä. Hänen Langoesittelynsä löytyy Prezistä. Irene on palannut projektin loputtua työhönsä kirjastoon, mutta työn ohella vastaa kysymyksiin. Myös Facebookissa on Langosivut. Julisteita ja Flyjereita saanee halutessaan vaikkapa laittamalla sähköpostia tai Facebookviestiä Irenelle. Niitä voi sitten printata haluamansa määrän.

Kannattaa rohkeasti kokeilla profiilin laittamista Langoon, niin on helpompi neuvoa asiakkaitakin.

Tarja Niemi
Rovaniemen kaupunginkirjasto

Mainokset
Kategoria(t): Tapahtumat

Juuret ja siivet


Terveiset pohjoismaisesta kirjastoverkostotapaamisesta ja Roots and Wings -konferenssista Reykjavikista! Niissä oli aiheena mm. Kielikahvilat ja monikulttuurisuus. Kirjastotyö monipuolistuu ja yhteiskunnan muutokset tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös kirjastomaailmaan.

Kielikahviloita on kirjastoissa paljon eri pohjoismassa. Idea on että maahanmuuttajat voivat harjoitella suomen kieltä vapaaehtoisten suomalaisten kanssa keskustellen. Stina Åmo opiskelee Oslon ylipistossa ja tutkii kielikahviloita ja erityisesti vapaehtoisten roolia. Stina kertoo kielikahviloiden tehtäväksi luottamuksen rakentamisen, kommukoinnin, tiedon tarjoamisen, arvojen vaihtamisen ja kuuntelun. Jamie Johnston on väitöskirjassaan tutkinut kielikahviloita ja intergraatiota. Hän puhui kulttuurimuutoksesta jossa hiljentymisen lisäksi kirjasto kutsuu ihmisiä keskustelemaan. On meneillään dynaaminen prosessi, jossa rakennetaan turvallisia, eloisia ja yhteen hitsautuneita yhteisöjä.

Kristin Wihljalmsdottir johtaa monikulttuurisuusprojektia Reykjavikin kaupunginkirjastossa. Hän kertoi, että intiaaneilla on sanonta, jonka mukaan lapsille pitäisi antaa kaksi asiaa: juuret ja siivet. Roots and Wings –konferenssissa kuulimme monia tarinoita siitä miten taide eri muodoissaan auttaa vahvistamaan juuria ja levittämään siipiä lentoon.

Esimerkkinä siitä miten musiikki voi auttaa antamaan koululaisille siivet, on tositarina tanskalaisesta musiikkikoulusta. Tarinan kertoi Asbjorn Keiding. Eräs koulu paloi. Mukaan tuli projekti Hope, House of Performance. Oppilaat asuivat alueella jossa oli paljon haasteita, mm. paljon työttömyyttä. Monet oppilaat olivat maahanmuuttajia eikä heillä ollut kokemuksia musiikkitunneista. Paljon yhteistyötä tarvittiin musiikkikoulun ja koulun opettajien välillä. Tuloksena puolet oppilaista osallistui projektiin, kunnalta saatiin pysyvä rahoitus ja koulu valittiin Tanskan parhaaksi musiikkikouluksi!

Reykjavikissa Womens Story Circle -projektissa naiset kuvittivat elämäntarinaansa kuviksi. Kulttuurienvälinen ulottuvuus saatiin näkyville kutomalla tarinat yhteen.

Tarinoita voi käyttää voimauttamiseen myös kirjallisuuden avulla. YouTubesta kannattaa kuunnella nigerialaisen kirjailijan Chimanda Ngozi Adachien tarina: https://www.youtube.com/watch?v=d9ihs241zeg Kaikkien ulottuville tarinat tuo kirjasto.

Tarja Niemi, Rovaniemen kaupunginkirjasto, Musiikkiosasto