Kirjaston tuuppaaminen kansalaisopistoon, kulttuuriin ja kyläyhdistyksiin

Ihmisen päätöksenteko voidaan saada kääntymään pienillä asioilla haluttuun suuntaan. Tätä päätöksentekoa voidaan ohjata tuuppaamalla (engl. nudge). Tuuppaus-termin taustalla on käyttäytymistaloustieteen saralta Thalerin ja Sunsteinin luoma käsite libertaristinen paternalismi. Sen mukaan ihmisellä on vapaus tehdä valintansa itse, mutta valintojen kehysten muuttamisella ns. valinta-arkkitehtuurilla voidaan käyttäjää ohjata parempiin valintoihin.

Pitäisikö kirjasto tuupata kansalaisopiston, museon, kulttuurin, ostoskeskusten tai hiihtokeskusten kylkeen? Saisimmeko silloin ihmiset enemmän tietoiseksi kirjaston palveluista, kun lehti ja some eivät tavoita kaikkia?

Tällainen tuuppaaminen tapahtui meidän kirjastossa vähän kuin vahingossa, kun kirjastolla ja kulttuurilla oli samanaikaisesti menossa hankkeet. Tuuppasimme kirjaston Kylien tarinatuvat -hankkeen jo olemassa olevan kansalaisopiston kurssin kanssa samaan. Kansalaisopiston käsityöryhmän ohjelmaan, käsitöiden tekoon ja kahvitteluun, lisättiin pop-up -kirjasto, ääneen lukua, vinkkausta, keskustelua kirjoista, e-aineiston esittelyä ja tiedonhakua. Vertaisvinkkaus, käsityöohjeiden jako ja yleinen tarinointi tulivat luontevasti osaksi Tarinatupia.  

Kesällä, Tarinatupien ollessa tauolla, järjestettiin yhdessä kyläyhdistysten kanssa neljällä eri kylällä Kyläkirjastopäiviä. Käytännössä kyseessä oli monipalveluauton mahdollistama pop-up -kirjasto kylätalon pihalla. Paikalta sai kirjavinkkejä, digiopastusta ja vaikka vain juttuseuraa. Yhdellä kylällä järjestettiin samaan aikaan myös kesäjumppaa, ja monipalveluautossa tarjottiin mahdollisuus kehonkoostumusmittaukseen. Osa kyläyhdistyksistä piti samaan aikaan kylätalolla kahvitusta. Kirjasto, kahvitus ja jumppa houkuttelivat kävijöitä toinen toisiinsa. 

Lukuinto lisääntyi, sillä useita uusia kirjastokortteja tehtiin ja otettiin käyttöön unohtuneita vanhoja. Myös lainoja ja varauksia tehtiin paljon. Liekö syynä se, että kirjasto oli paremmin saavutettavilla. Hankkeella onnistuimme vahvistamaan ei-käyttäjien ja vain vähän kirjastoa käyttävien mielikuvia kirjastosta olemalla hankkeen aikana isosti esillä monilla kylillä. Moni kertoi saaneensa uutta tietoa kirjaston palveluista tai opastusta niiden käyttöön. Monelle esimerkiksi e-lehtien runsas ja helppo saatavuus tuli uutena asiana. 

Ei pidä myöskään unohtaa lukemisen ja läsnäolon hyvinvointivaikutusta. Se, että kirjasto ylipäätään vierailee kylillä, on koettu tärkeäksi osoitukseksi siitä, että kylien asukkaita pidetään tärkeinä ja kohtaaminen on ollut kiireetöntä.

Sallan kulttuuripalvelut osallistui Piste Kollektiivin hallinnoimaan Pohjoisen Uudet Polut -hankkeeseen v. 2022. Hankkeella pyrittiin tavoittamaan erityisesti ihmisiä, jotka jäivät taidepalveluiden ulkopuolelle. Tuuppasimme taiteilijat monipalveluauton kyytiin ja samalla kun auto vei kirjoja asiakkaille, taiteilijat esittivät Lainan tanssit -teoksen. Lainan tanssi oli teos, jossa kaksi Lainaksi nimettyä tanssijaa tanssii katsojien lainoja. Kyseessä oli hetkessä elävä improvisoitu tanssiteos.

Meidän kirjasto on saanut positiivista palautetta ja näkyvyyttä tuuppauksen avulla. Aiomme tuupata kirjastoa edelleenkin.

Tiina Kallio, Lila Mäkelä
Sallan kirjasto

Kuvaaja: Tatu Kantomaa

Advertisement

Kirjasto kansalaistoiminnan keskiössä

Yleisten kirjastojen tehtävänä on tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan.  Miten tämä näkyi tällä viikolla meidän kirjastossa?  
“Olemme hyvällä mallilla kirjastolain tavoitteessa. Lähtiessäni iltavuorosta olin avannut etäyhteyden eräälle asiakkaalle vertaistukiryhmän etäkokoukseen ja hän jäi mediatilaan kuuntelemaan sitä. Samaan aikaan toisella puolella kirjastoa oli kansalaisopiston venäjän kielen yksityisopetus, myös kirjaston perällä opiskelija teki lopputyötään ja lehtisalin jäi  pariskunta lukemaan lehteä. Edellisenä iltana kirjastossamme kokoontui partiolaiset, noin 40  lasta. Tuli hyvä tunne, olemme menossa kohti tulevaisuuden kirjastoa. Töistä lähtiessäni, kirjasto ei olekaan enää tyhjä vaan täynnä elämää, ajatuksia, uuden oppimista, innostuneisuutta, sosiaalista kanssakäymistä ja kohtaamista. Kirjasto elää.”  

Tulevaisuuden kirjaston tilat tulee olla monipuoliset ja muunneltavissa. Kirjastoon voi mahtua myös ääntä, mutta myös hiljaisuuteen tulee löytyä tila. Kirjastossa ei voi olla toimintaa ilman ääntä. 

Tästä se ajatus sitten lähti…  Kirjasto voi edistää aktiivista kansalaisuutta näin: Aluksi kutsumme kuntapäättäjät vierailemaan kirjastoon, sitten yhdistykset, järjestöt ja seurat ja lopuksi yrittäjät. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia myös  kirjaston asiakkaille.  

Syyskuussa kutsuimme hyvinvointipalvelulautakunnan jäsenet kirjastoon ja esittelimme heille kirjaston palveluja. Huomasimme, että paljon  tietämättömyyttä siitä, mitä kirjasto nykyään on.  

Lokakuussa järjestettiin Tullaan tutuiksi –ilta, jossa paikalliset yhdistykset, järjestöt ja seurat esittelivät toimintaansa uusille ja vanhoillekin kuntalaisille.  Samalla kirjasto esitteli omia palveluitaan, tilojaan ja yhteistyömahdollisuuksia. Paikalle oli tullut 7 paikallista järjestöä  esittelemään toimintaansa ja harrastusmahdollisuuksia.   

Tullaan tutuiksi- ilta kirjastolla

Mitä tästä opimme?  
1) Huomattiin, että kaikkien yhdistysten tapahtumailmoitukset ovat levällään ja kuntalaisten on hankala seurata mitä missäkin tapahtuu. Voisiko olla joku yhteinen “kalenteri”, jossa on kaikki tapahtumat koottuna.  
2) Meillä on todella paljon toimintaa, mutta toimijoita on vähän. Miksi emme voisi yhdistää  voimiamme ja järjestää yhteisiä tapahtuma? Jotainhan jo tehdään, mutta myös järjestöt voisivat tehdä enemmän yhteistyötä keskenään. 
3) Tällaiset tilaisuudet ovat hyvä paikka mainostaa myös kirjaston tarjoamia palveluita ja lainattavia välineitä. Meillä esimerkiksi tilojen lisäksi voimme tarjota järjestöille ja seuroille pinssikonetta, soppatykkiä, defibrilaattoria ja karaokelaittetta heidän omiin tapahtumiin.  

 Tiina Kallio
Sallan kirjasto- ja kulttuuripalveluiden johtaja