Kategoria(t): harjoittelijat, kirjastopalvelut, kirjastotyö

Kirjasto auki kohti kesää


Töihin oli mukava palata. Loma kevätauringossa hiihdellen oli rentouttava, vaikkakin se pidettiin hieman normaalia pitempänä poikkeusolojen takia. Loman aikanakin sai huomata, kuinka tärkeäksi ihmiset kokevat kirjaston palvelut. Hiihtoladulla tai kaupan ovella vastaantulija saattoi pysähtyä juttelemaan ja kertoi, että odotti kovasti kirjastojen avaamista. Syrjäseuduilla kirjaston ja kirjastoauton palvelujen merkitys korostuu, onhan siellä kulttuuritarjonta ja harrastustoiminta muuten melko rajallista. Kirjastopalveluiden tärkeydestä kertoo osaltaan myös se, että viime vuoden lainaustilastoissa kirjastossamme oli viidenneksi suurin lainausmäärä suhteutettuna asukaslukuun. Siitä kiitos kuuluu osaksi Yhteispohjoismaiselle kirjastoautolle ja opettajille, jotka ovat ottaneet kirjaston osaksi opetustoimintaa.

Kuva Enontekiön kirjastosta, kuvassa tietokone

Maanantaina olemme voineet taas avata kirjaston ovet asiakkaille. Ohjeiden mukaan hallitusti ja hygieniaohjeita noudattaen. Käsidesipulloja on varattu pöydänkulmille,  ohjeistuksia laitettu ovelle ja sisätiloissa paikkoihin, joissa asiakkaat ne parhaiten näkevät. Työntekijöiden työturvallisuuteen on panostettu laittamalla tiskin eteen suojapleksit, hankittu suojakäsineitä ja –maskeja.
Tottuminen ”uuteen normaaliin” on alkanut.

Sisko Keskitalo, kirjastovirkailija, Enontekiön kirjasto

Tällä viikolla saimme kirjastoomme kuukauden ajaksi kesätyöntekijän. 

Odotuksia kesätyöltä

Olin kaksi vuotta sitten täällä samassa paikassa tet-harjoittelussa, joten minulla on ainakin vähän kokemusta täällä työskentelystä. Kesätyöjakson aikana teen ainakin kirjavinkkauksia, joita julkaistaan kirjaston Facebook-sivulla. Työhön kuuluu myös asiakaspalvelua, uusien kirjojen lainauskuntoon laittamista ja kirjojen poistamista yhdessä henkilökunnan kanssa.

Pidän kirjojen lukemisesta, sen takia halusin kirjastoon kesätöihin. Luen mielelläni fantasiakirjallisuutta, nuortenkirjallisuutta, rakkausromaaneja ja jännityskirjallisuutta.

kuvassa ranta ja rannalla kivi

Pidän myös kirjoittamisesta. Kirjoitan tarinoita ja olen julkaissut niitä wattpad-sivustolla. Wattpad on sivusto, johon voi kirjoittaa omia kirjoja, julkaista niitä ja kirjaa voi jatkaa myöhemmin, vaikka uudella osalla. Kirjailija Estelle Maskame aloitti kirjoittajauransa samalla sivustolla julkaisemalla DIMILY-trilogian. Kirjasarjasta tuli todella suosittu. Yksi haaveistani on julkaista joskus oma kirja.

Jessica Keskitalo, kesätyöntekijä
Enontekiön kirjasto

Kategoria(t): kirjastopalvelut

Uuden ajan kynnyksellä


18.3. alkoi poikkeuksellinen sulkuaika Rovaniemellä. 1.6. kirjastot saadaan jälleen avata.

Viikko vielä ja saamme taas avata kirjastot. 1.6. on tuo maaginen päivä jota olemme odottaneet ainakin me kirjastotyöntekijät, mutta varmasti myös asiakkaat. Aika tuntuu jäsentyvän aikaan ennen ja jälkeen koronan. Mutta mitä kirjastojen sulkuaikana korona-ajalla opittiin?

Opittiin ainakin etteivät etätyöt välttämättä olekaan niin ihanaa ja helppoa kun ei tarvitse aamulla laittautua töihin. Ensin on suorastaan juhlavaa jäädä kotiin työskentelemään läppärin äärelle, mutta pian päivät alkavat puuroutua rytmittömäksi massaksi jolloin ei enää tiedä onko töissä vai vapaalla, onko aika levätä ja ottaa rennosti vai puskea töitä. Työkavereitakin on ikävä. Enää ei kadehdita kollegan etätyöpäiviä vaan osaaottavasti ajatellaan, että siellä se raukka puskee sata lasissa ilman taukoja, ruokaileekin läppärin äärellä. 

Toimistot vaihtuivat nopeasti kotitoimistoiksi

Niille jotka eivät tulleet lomautetuiksi, töistä estyneiksi tai “vuosilomautetuiksi” vaan saivat jäädä töihin on korona-aika merkinnyt huikeaa digiloikkaa. Maakunnassa parhaillaan toteutettava digihanke tähtää kirjastohenkilöstön digitaitojen osaamisen nostoon. Hanke on jo nyt onnistunut yli odotusten. Paitsi että hanketyöntekijän johdolla ollaan opiskeltu milloin mitäkin digiasiaa ja teknistä vempelettä tai sosiaalisen median appia, niin on osallistuttu valtakunnallisesti erilaisin etätyövälinein järjestettäviin kokouksiin, webinaareihin ja työpajoihin. Jo kaikkien noiden alustojen käyttö on lisännyt digiosaamista ja madaltanut kynnystä käyttää verkkovälineitä kirjastopalveluiden tuottamisessa.

Hätä keinot keksii! Kun omassa kirjastossa ei ole ollut henkilökuntaa tuottamassa kirjastopalveluita verkkoon niin olemme oppineet benchmarkkaamaan. Muiden kirjastojen tuottamista verkkoaineistoista on haravoitu Lapin kirjaston asiakkaille parhaimmat palat jakoon somekanavien kautta. Somekanavien seuraajamäärät ovat kasvaneet reilusti, ja aktiivista viestintää on käyty siellä missä asiakkaatkin ovat eli erilaisissa someryhmissä.

On pitänyt oppia sietämään omaa turhautumista, kun asiakkaille haluaisi tarjota vain parasta, mutta johon ei ole ollut mahdollisuuksia henkilökunnan vähyyden vuoksi. Ja on pitänyt oppia arvostamaan niitä luovia ratkaisuja mitä Lapin kirjastoissa on tehty palveluiden tarjoamiseksi asiakkaille sekä arvostamaan ja kunnioittamaan erilaisista toimintaympäristöistä ja palvelutarpeesta nousevia ratkaisuja mm. kirjastoaineiston uloslainauksen suhteen vaikka se asettaisi Lapin kirjaston asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Koska jokainen kunta yrittää vain tehdä parhaansa asiakkaiden hyväksi olemassa olevin resurssein.

Pleksit tulevat sekä asiakkaiden että henkilökunnan suojaksi.

Olemme myös oppineet asiakaspalvelussa aimo annoksen papukaijamaisuutta, ymmärtäväisyyttä ja selkeää rauhallista viestintää kertoessamme yhä uudelleen, että kirjastot ovat kiinni valtioneuvoston määräyksestä johtuen Covid-19 viruksen leviämisen ehkäisevistä toimenpiteistä. Ja että ei, emme voi avata edes sitä omatoimikirjastoa omatoimiseen asiointiin. Tai että kun valtioneuvosto ilmoitti, että kirjastojen uloslainaus sallitaan välittömästi, niin piti vastaanottaa epätoivoisten asiakkaiden palauteryöppy miksi emme olleet jo seuraavana aamuna avanneet palvelua. Että selvitämme ensin itsellemme mitä tarkoittaa uloslainaus jonka jälkeen voimme suunnitella kuinka se mahdollistuisi turvallisesti.

Eniten olemme oppineet desifioinnista, suojautumisesta ja turvaväleistä. On pisarasuojaa, suojavisiiriä, kasvomaskia ja kertakäyttöhanskoja. Käsiä on pesty niin että saippuaa kuluu kohta samassa suhteessa kuin vettä. Ja sitten on se the exit –suunnitelma – kuinka ulos korona-ajasta. Kenties kohti uutta normaalia, johon nähdäkseni ulkoisina merkkeinä kuuluvat pysyvästi ainakin pisarasuojat asiakaspalvelutiskeillä, kuin Korona-ajan muistomerkkinä asiakaspalvelutyössä. Ja käsien pesu. Ja jospa olemme oppineet parissa kuukaudessa olemaan koskettelematta kasvojamme?

Nina Sipola
Kirjastonjohtaja
Rovaniemen kaupunginkirjasto