Kategoria(t): kaunokirjallisuus

Pieni suuri Finlandia-voittaja


carlson maan aareenKristina Carlson: Maan ääreen (Otava, 1999, 192 s.)

“Syyllisyys on moraalin jatkoaikaa.” Kuka niin sanoi? En muista. Isäeverstin kuolema irrotti minut siitä syyllisyydestä, etten ole se mitä hän toivoi. Kuka minä sitten olen ja kenelle olen, en tiedä sitä.”

-Kristina Carlson, Maan ääreen (s. 75)

Kaikkien kirjallisuuspalkintojen luonteeseen kuuluu, että ne jaetaan aina oikein ja aina väärin. Vuonna 1999 Finlandia-palkinnon saajan valitsi Suomen silloinen EU-komissaari Erkki Liikanen. Liikanen oli jo seitsemäs “Finlandia-diktaattori”, joka sai yksin valita voittajan kuudesta finalistista (vuoteen 1992 asti voittajan valitsi raati).

Hämmästyikö kukaan, kun Liikanen kertoi valinneensa voittajaksi “syksyn suurimman yllättäjän”? Ainakin palkinnon saanut Kristina Carlson (s. 1949) yllättyi, ja nolostui kun finalistien joukossa oli jo “komean uran tehneitä” kirjailijoita. Palkintopuheessaan Carlson sanoi myös, ettei kirjailijaksi tulla yhdellä tai kahdellakaan romaanilla, vaan tuotannolla. Kolmen romaanin Carlson lienee jo omastakin mielestään kelvollinen saamaan palkinnon, jonka hän esikoisellaan voitti.

Maan ääreen on pieni ja kaunis teos, jossa tapahtuu vähän. Lennart Falk, ylioppilas eli aikansa tuleva merkkihenkilö, lähtee 1860-luvulla Amurinmaalle, syvälle Siperiaan. Matkan tarkoitus on löytää onni, mikäs muukaan. Mutta onnen sijasta tulee onnettomuus, kun Falkia lyödään tiiliskivellä päähän. Falk, nuori mies, ei pahoinpitelyyn kuole vaan päinvastoin herää henkiin. Hän haluaa kiihkeästi tietää, kuka häntä löi, mutta tarttuu samalla olemassaolon peruskysymyksiin: mikä on hänen elämänsä tarkoitus? Falk ei ole ensimmäinen sitä miettivä romaanihahmo, eikä viimeinen.

Esikoisromaaniksi Maan ääreen on harvinaisen valmis ja kypsä teos. Carlsonin proosa on pelkistettyä, mutta samalla kerronta on villiä, moneen suuntaan kurottavaa. Teksti on tiheää, melkein runollista, ja aforismeja voisi poimia sieltä täältä. Kokonaisuus on silti ehyt ja hiottu, ikään kuin tämä pieni kirjanen olisi vuosisatoja kypsynyt saaga, jonka voi kertoa vain yhdellä tavalla.

2000-luvulla Carlson on julkaissut kaksi romaania lisää. Herra Darwinin puutarhuri (2009) sijoittuu 1870-luvulle pieneen Downen kylään Englantiin. Romaanin keskiössä on Charles Darwinin puutarhuri Thomas Davies, johon kyläläiset heijastavat niitä epäluuloja, joita he tuntevat Darwinia ja tämän teorioita ja ajatuksia kohtaan. William N. päiväkirjan (2011) kohteena taas on jäkälätutkija William Nylander, jonka elämästä 1890-luvun Pariisissa Carlson on luonut täysin fiktiiviset muistiinpanot. Tyylillisesti molemmat ovat selvää sukua Carlsonin esikoisromaanille, ja jo siksi suositeltavia.

Jani Ekblom, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Teosten saatavuustiedot Lapin kirjastoissa:

Maan ääreen:  https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.325075

Herra Darwinin puutarhuri: https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.892466

William N. päiväkirja: https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.1003923

Advertisement
Kategoria(t): jännityskirjallisuus, kaunokirjallisuus, Yleistä

Algerialainen kirjailija Yasmina Khadra


Yasmina Khadra on Muhammed Moulessehoulin (s.1955) pseudonyymi eli hänen vaimonsa nimi. Hän on algerialainen kirjailija, joka on julkaissut 20 teosta, ja niitä on käännetty 14 kielelle.

Kuvahaun tulos haulle attentaatti bagdadin kutsuAttentaatti

Attentaatti puhuttelee rankalla ja ajankohtaisella aiheellaan. Teksti tekee osuvia huomioita palestiinalaisten ja juutalaisten välisten poliittisten ristiriitojen taustoista. Kirjan harkittu kerrontarakenne takaa, että terrorismi ja syvälle juurtunut väkivalta tulee lukiessa ravisuttavasti osaksi lukijan kokemusmaailmaa.

Kuvahaun tulos haulle attentaatti bagdadin kutsuBagdadin kutsu

Romaanin tapahtumat sijoittuvat amerikkalaisten miehittämään 2000-luvun Irakiin. Khadra kuvaa molemminpuolista vierauden pelkoa. Viha, nöyryytys ja järjettömyys ovat tarinan tapahtumiin läpäisevästi kirjoitettuja.

Artikkelit kansainvälisissä sanomalehdissä Yasminan Khadran kirjoista:

– The Guardian 15.1.2002 s.17

– The Guardian 3.1.2002 s.32

– Whashinton Post 21.62007 :(Peering into the terrorist’s mind )

– The New York Times 14.6.2013 : (can we imagine the life of a Terrorist ).

Soumia Kahila ”Mira” , Rovaniemen kirjaston työharjoittelija/suomen kielen harjoittelija