Kategoria(t): kirjastopalvelut, lukutaito

Saavutettava kirjasto?


äänikirjajaneule_flickrOlen sitä sukupolvea, jonka nuoruudessa perjantai-iltana haettiin euron leffa videovuokraamosta ja irtokarkkeja. Mutta niitä videovuokraamoita on enää harvassa, nettiyhteys telkkarissa ja elokuvien suoratoistopalvelut ovat korvanneet ne.

Kirjatkin on nykyään saatavissa useassa muodossa netin kautta kellon ympäri juuri silloin kuin lukuinto yllättää. Kuinka käy kirjaston?

En ole kirjastoalan ammattilainen, joten mietin asiaa kirjastossa työskentelevän sosiaalialan ohjaajan sekä etenkin asiakkaan näkökulmasta.

Kirjastojen merkitys ei ole enää vain konkreettisissa kirjoissa. Kirjastot voivat tukea sivistystyötä monin tavoin, julkisena tilana toimia kasvatuskumppanina ja tukea sosiaalista kanssakäymistä yksilöitä sekä yhteisöjä vahvistaen. Helsingin uusi kirjasto Oodi on tästä oiva esimerkki: kirjastossa on tilaa monenlaiselle oppimiselle ja suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota saavutettavuuteen.

No tulisiko meidän saada oma Oodimme? Ei, mutta kirjastot voivat ylpeinä nostaa itseään jalustalle paikkoina, joista löytyy helposti apu pääsyssä käsiksi tietoon. Oma ylpeä asenne ja palveluiden mainostaminen on kirjastojen tehtävä, jotta pölyinen mielikuva kirjastoista saadaan karistettua ja kuntalaisille oikeaa tietoa.

Kirjastot ovat tärkeä paikka, joka on kaikille sosiaaliseen asemaan katsomatta.

Kirjastopalvelut kaventavat kuiluja. Lapsuudessa 90-luvun laman aikaan lehdet Demistä Rolling Stonesiin käytiin lukemassa kirjastossa koulupäivän lomassa, korkeakoulujen pääsymateriaalit lainattiin myös kirjastosta. Lukuinto ja uteliaisuus säilyivät näin, helpottaen myöhemmin opiskelua. Tätä tärkeää tietoa lukemisesta jakaa muun muassa Vaasan kirjasto rikostaustaisille, muistuttaen vanhempia lasten lukuinnon tukemisen yhteydestä koulumenestykseen. Pieniä tekoja, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.

Lukeminen on saattanut tuntua kouluaikoina pakotetulle ja ikävälle, ja tuntuvat sille tänäkin päivänä. Nykyään kuitenkin tiedetään hyvin ettei lukeminen varsinaisessa muodossaan sovi kaikille ja tarjolla onkin lukuisia mahdollisuuksia alkaa kuunnella kirjaa. Mainoksissa mainostetaan lukuisia älylaitteilla toimivia äänikirjapalveluita joissa joko maksetaan kirjasta tai kuukausimaksu. Mutta tässäkään ei tulisi olla kiinni varallisuudesta testaanko äänikirjoja.. Tulisi vain tietää että myös kirjastoissa on kirjoja helposti saavutettavassa muodossa. Kirjastojen hyllyistä löytyy äänikirjoja konkreettisina cd-levyinä, Celia-äänikirjapalvelun kautta voi päästä käsiksi lukuisiin äänikirjoihin ja älylaitteen hallitseva voi kirjastokortillaan lainata e- ja äänikirjoja kotoaan poistumatta. Nämä ilmaiset palvelut vain tahtovat jäädä useilta kokeilematta monestikin tiedonpuutteen vuoksi.

Äänikirjat voivat tuoda lukemisen ilon lukihäiriöiselle ja arjen kiireitten keskellä ne mahdollistavat lukemisen vaikka hiihtolenkillä. Jos älylaitteen ovat vielä outoja käyttää, kirjastolla voi poiketa pyytämään neuvoja palvelujen ja useimpien laitteiden käytön opastukseen löytyy osaamista!

Nyt ryhtiliike kirjastot ja mainostamaan omaa osaamista ja palveluita!

Hanna Hukkanen, Tornionlaakson kirjasto / Monilukutaitoa arkeen -hanke

Advertisement

Tekijä:

Kirjava kirjasto on Lapin kirjastojen vinkkausblogi. Kirjoittajina toimii Lapin kirjastojen henkilökunta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s