Pitkin, poikin saamelaiskirjallisuutta suomeksi


Minulla kävi juuri asiakas joka halusi ostaa kummilapselleen lastenkirjan jonka teksti olisi suomeksi ja pohjoissaameksi. Eipä sellaisia montaa löydy – kyselijä osti kirjailija Rauna Paadar-Leivon ja taiteilija Merja Aletta Ranttilan runokirjan Jokŋanieiddaš, jonka Kaija Anttonen on suomentanut nimellä Puolatyttö. Tämä valloittava kirja on kaksikielinen.

Puolatyttö yksinänsä
asuu marjamättäällänsä.                                     

Stuorra, čáppa muorjebalssas
orru okto Jokŋanieiddaš.

 

Muutamassa pienten lasten lorukirjassa on suomenkielinen käännösliite, mikä ei ole ollenkaan sama asia kuin tasavertainen kaksikielinen taitto.

Viime vuosina on suomennoksia kyllä ilmestynyt ilahduttavan monta ja muutama kirjailija, kuten Niilo Aikio ja Ante Aikio kirjoittavat kirjansa saameksi ja suomeksi. Nämä kirjat tulevat tarpeeseen. Anten saamelaiseen tarustoon pohjaavat teokset ja Niilon novellit Niga-pojan varttumisesta pojasta nuoreksi mieheksi ovat löytäneet lukijoita. Kertomukset Niga-pojan kasvusta saamelaisympäristössä sopivat niille, jotka tykkäävät lukea kalastuksesta ja metsästyksestä mutta on kertomuksissa paljon muutakin asiaa nuoren herkän miehen ja mielen elämän alkutaipaleesta.

Ruotsin puolella saamelaisaluetta ilmestyy ruotsinkielinen nuortenkirjasarja Sopperon kylästä. Nuori kirjailija Ann-Helen Laestadius on sijoittanut paljon lukijoita ja palkintoja keränneen sarjansa päähenkilön elämään kahdessa maailmassa, Tukholmassa ja Kirunan kunnan Sopperon kylässä. Teossarja on tuore ja mielenkiintoinen kuvaus nuorten elämisen ehdoista pohjoisessa, ja tietysti myös herkistä ja pelottavista tunteista, ja kaveruudesta. Lisämausteena on kirjailijan vankka saamelaisalueen tuntemus. Laestadius voitti arvostetun August-palkinnon vuonna 2017, saman palkinnon jonka Mikael Niemi voitti Vittula-kirjallaan vuosia aikaisemmin. Suomennoksen on tehnyt Kaija Anttonen.

  • Ii, don oaččut vástidit sámegillii. Mon dieđan don máhttát.

Agnes alkoi taas tutkia sanalistoja ja sai nopeasti selville merkityksen: “Ei, sinun pitää vastata saameksi. Tiedän että osaat.”

Soppero-kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle kaksikielisillä kännykkäviesteillä.

Ante Aikion tarustotarinat vievät henkilönsä vaarallisiin seikkailuihin. Tapahtumat on sijoitettu saamelaismytologian lähteille ja ne ovat jännittävää aikuisten viihdelukemista.

        Kaksi puolta tunturissa, valoisa ja pimeä. Nämä puolet myös elämässäni, niin kuin sinullakin.

Suomennoksia hallitsevat runot: käännöskokoelmat Lumihiutaleita, En maksa, en koskaan ja Tuulisolmut esittelevät saamelaisrunouden alkuhistoriaa ja nykyrunoilijoiden moderneja tekstejä. Tietoa syventävät tutkimukset nykyrunoudesta Päivitettyä perinnettä ja Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä Minä soin. Runoja myös ilmestyy paljon: Niillas Holmberg, Niko Valkeapää, Helga West ja esimerkiksi Synnöve Persen ovat juuri julkaisseet uudet saamenkieliset runokokoelmansa.

Jos uutta suomenkielistä luettavaa odottavan aika käy pitkäksi, voi ootellessa lukea vaikkapa Anne Lukkarilan kirjoittaman kaikkien lapinkävijöiden saamelaisen väärtin, matkailuyrittäjä Hans Niittyvuopion elämäkerran.

Irene Piippola, Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osasto

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: