Luona vanhan veräjän


Aita_TKorhonenKorhonen, Teppo: Aita : Perinteiset aidat ja portit. Maahenki, 2013

Se on raja, jota renkipojan ei ole hyvä ylittää naapurin neitoa riiatessaan. Se on asia, josta on tehty niin monta maalaisromanttista laulua. Se mainitaan runoissa ja romaaneissa. Sen tuntevat maatilan eläimetkin. Se on leimallinen osa kyliemme maisemaa. Veräjä on vain kulkuaukko aidassa, mutta romanttinen leima sillä on. Teppo Korhosen kirja on todellinen suomalaisen aitaperinteen pikkujättiläinen, joka vie lukijansa aikamatkalle kadotetun maaseudun aitovierille ja vanhojen veräjien luo.

Aitausperinne on aikojen saatossa muuttunut. Ennen haluttiin pitää karja poissa viljapelloilta ja muutoin saivat käyskennellä vapaasti. Nykyisin karja aidataan pelloille. Alkuaan aitoja käytettiin villieläinten pyydystämiseen. Sittemmin aidat otettiin käyttöön maataloudessa erilaisiin tarkoituksiin. Koillismaalla ja Lapissa aidat olivat ja ovat vieläkin oleellinen osa porotaloutta. Suomen historiassa aidoista ja aitaamisesta on jopa säädetty lakeja. Esimerkiksi v. 1442 Kristofer III Baijerilaisen maanlaissa kirjoitetaan mm. näin: ”Jos mies sorta alas aidan, ja löytän juuri työstä, maxakan 3 mk…” ja vielä: ”Walborin messun Päiwänä tulee kaicki aidat terwet olla: joldeij se nijn tehdä, nijn maxettakan kuin ennein sanottu on.” Aitoja tarvittiin paljon ja niiden paikoista vaihdettiin mielipiteitä, jopa käräjöitiin. Kirjassa on paljon kuvaavia esimerkkejä entisajan aitaamisperinteestä ja aitaamisen historiasta.

Korhosen kirja luo myös hyvin kattavan katsauksen kaikkeen aitaamiseen liittyvään, aitojen tekoon, materiaaleihin ja aitatyyppeihin. Aikaperspektiivinä on aitaaminen keskiajalta 1900-luvulle. Kirja sisältää todella runsaasti kuvia. Kirjan avulla voi tehdä matkan oman maaseutumme historiaan ja esi-isiemme perinteeseen. Teppo Korhosen kirja on kulttuurihistoriallis-kansatieteellinen tietoteos, jota lukee ja selailee mielellään. Kirja on lainattavissa useista Lapin kirjastoista.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: