Mustaa orkideaa etsiessä löytyy paljon muutakin


Elina Grundström; Musta orkidea; tositarina kukkasista jotka menettivät tuoksunsa. Nemo 2013.

 Sisareni oli saanut lahjaksi orkidean ja ihastelin sitä ja arvailin, että onpa varmaan kallis lahja.”Mitäs ei kai ne Ikeassa maksa kuin kympin”, oli vastaus. Tämä muutaman vuoden takainen kohtaaminen orkidean kanssa tuli mieleen Elina Grundströmin kirjaa lukiessa. Selityskin halpaan hintaan löytyi kirjasta: markettiorkidean lähtökohta on laboratoriossa kloonattu ja sormenpään kokoiseksi kasvatettu pistokas. Suurin osa niistä kasvaa Taiwanissa, mistä pistokkaat kuljetetaan kasvamaan Hollantiin, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Hollannin suurimmat orkideatehtaat ovat useiden hehtaarien laajuisia.

Musta orkidea-kirja kertoo orkideoista, Borneon Keski-Kalimantanin soista, orangeista, öljypalmuista, Indonesian metsäpaloista. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, Suomikaan ei ole irrallinen tapahtumista ja prosesseista, jotka tapahtuvat toisella puolella maapalloa. Neste ja trooppisten soiden tutkija Jyrki Jauhiainen, borneolainen orkideankasvattaja Ashai ja Lohjansaaren sisarukset Zoja ja Tamara liittyvät kaikki orkideoihin omalla tavallaan.

 Orkideoistakin kirja kertoo, orkideoiden keräilyn historiasta ja nykypäivästä ja orkideoiden taloudellisesta ja tieteellisestä merkityksestä. Kuninkaallisen Kew Gardenin kasvitieteellisestä  puutarhasta löytyy orkideatutkimuksen isän, Johan Lindleyn herbaario. Siellä säilytetään alkuperäisiä luokittelunäytteitä, joiden perusteella Lindley nimesi satoja orkidealajeja 1850-luvulla.

Herbaarion perusteella tiedetään tunnetut lajit, joihin uusia löytöjä voidaan verrata. Tyystin uudet lajit ovat arvokkaita, myös rahallisesti. Harvinaiset orkideat saivat 1800-luvulla kokonaisia kansakuntia sekaisin. Kukka saattoi maksaa Britanniassa toimistotyöläisen viiden vuoden palkan verran.

 Vuonna 1996 Borneon Kalimantanissa aiottiin tehdä maailman tärkein riisinviljelyalue.Suunnaton pala harvaanasuttua suosademetsää oli tarkoitus muuttaa riisipelloiksi hankkeessa, jolla oli mahtipontinen nimi Mega Rice. Trooppista metsää kaadettiin ja tuhansia kilometrejä ojia kaivettiin sitä halkomaan. Vasta sitten huomattiin, että suosademetsän pohjana toiminut kymmenen metrin turvekerros on liian hapanta riisinkasvatukseen. Ojien mukana jokiin huuhtoutunut musta, hapan liete tappoi monenkirjavat trooppiset kalat ja vei kalastajilta elinkeinon. Kuivalla kaudella paljas turve syttyi helposti palamaan ja sitä on mahdoton sammuttaa. Sillä alueella ei riisi kasva.

 Kaiken muun lisäksi vetiseen turpeeseen sitoutunut hiilidioksidi pääsi nyt leviämään ilmakehään. Sen aiheuttamat päästöt olivat melkein käsittämättömän suuret. Euroopan avaruusjärjestön arvion mukaan Indonesian tuhotuista suosademetsistä nousi pelkästään vuosina 1997-1998 hiilidioksidia yli kolmekymmentä kertaa koko Suomen vuosittaisten päästöjen verran, eivätkä palot osoita merkkejä loppumisesta. Hengenvaaralliset savupilvet leviävät koko Kaakkois-Aasiaan.

 Suwido Lim on suontutkimuslaitos Cimtropicin johtaja. Cimtropic on Palangkarayan yliopiston yhteydessä toimiva laitos, käytännössä myös soiden suojeluun erikoistunut kansalasijärjestö. Tämä järjestö saa aikaan paljon enemmän kuin isot miljoonien budjeteilla toimivat organisaatiot.

 Indonesian metsäpalot eivät ole vahinkoja, vaan metsiä poltetaan, jotta saadaan lisää alaa palmuöljyviljelyksille. Palmuöljy taas liittyy biopolttoaineiden valmistukseen, EU:n direktiivien mukaan kaikkien maiden on korvattava 10 % liikennepolttoaineista biopolttimoaineilla vuoteen 2020 mennessä.

 Elina Grundström sanoo kirjassaan, että eivät pienet arkiset teot auta ilmastonmuutoksessa vaan pitää olla myös suuria keinoja: energiapolitiikkaan, puhtaan teknologian edistämiseen, päästökauppaan, ympäristöverotukseen sekä metsien ja soiden hiilinielujen säilyttämiseen liittyvät ratkaisut .

 Kirja on kertomusmuotoinen tietokirja, jota on helppo lukea. Lyhyitä kappaleita, joissa on välillä kertomuksia tapaamisista oikeiden ihmisten, et vain ilmiöiden kanssa. Kirjan tekeminen on vaatinut vuosine työn, mm. neljä matkaa Borneolle. Asiat ovat isoja, ilmastonmuutos, globalisaatio, suuryhtiöt, energiapolitiikka ja taloudelliset intressit.

 Kirjasta on kirjoitettu myös Erään planeetan ihmeitä -blogissa. Suosittelen myös tähän blogiin tutustumista. http://planeetanihmeet.wordpress.com/2013/12/28/savunhajuiset-orkideat/

 

 

 

 

 

 

 

Advertisements

Tietoja Seija Å
Rovaniemen kaupunginkirjaston informaatikko, suhtautuu uteliaasti maailmaan, lukee monien alojen tietokirjoja. Myös sarjakuvia ja runoja välilä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: