”Niin kohtasin onnen, alla punaisen taivaan”


Raili Mikkanen: Laulu punaisesta huoneesta
Minerva 2012

Venäjän armeija varautui ensimmäisen maailmansodan vuosina Saksan maihinnousuun ja rakennutti Etelä-Suomeen tykistöasemia ja muita linnoituksia. Enimmillään työmiehiä oli 100 000. Työmiehistä oli pulaa ja niinpä armeija toi työvoimaa aina Kiinasta saakka. Ensimmäinen parin tuhannen miehen erä tuli Suomeen elokuussa 1916. Kaiken kaikkiaan kiinalaisia työskenteli  noin 3 000. Suurin osa tulijoista oli juuri vapautunut vankilasta ja lähtenyt etsimään toimeentuloa vapaaehtoisesti muualta. Vaikka kyseessä ei siis ollut rangaistusleiri, työväki asui kasakoiden tarkasti  vartioimissa leireissä. Olot olivat surkeat ja pulaa oli kaikesta. Ei liene ihme, että ensimmäiset tulokkaat karkasivat pian tulonsa jälkeen. Ruokaa kerjättiin, jopa ryöstettiin. Kiinalaisten tiliin kirjattiin myös henkirikoksia.

Tämä on taustalla Raili Mikkasen historiallisessa romaanissa, jonka tapahtumat sijoittuvat Helsingin liepeille Sipooseen syksyllä  1916.  22-vuotias  Annika on valmistunut ylioppilaaksi, mutta asuu vielä kotona vastaten perheen taloudesta.  Pari vuotta on kulunut perheen isän kuolemasta eikä äiti ole toipunut menetyksestä.

Äidin lähdettyä parantolaan Annika jää yksin isoon taloon. Sukulaistäti varoittelee kiinalaisista, joita työskentelee venäläisten tietyömaalla. Yksinäisen nuoren naisen on syytä pelätä uhkaavasti käyttäytyviä muukalaisia. Annika uhmaa kaikkia varoituksia kohdatessaan sattumalta Li Yaon, joka työskentelee venäläisten tulkkina. Hän pyytää nuoren kiinalaisen kylään. Li Yao näkee Annikan kotona täyden kirjahyllyn ja saa ajatuksen: eivätkö he voisi kertoa toisilleen kirjoista? Li Yaolla on intohimoinen suhde kirjoihin ja lukemiseen  –  kirjat kertovat maasta ja ihmisistä paljon, mitä ihmiset ajattelevat tärkeistä asioista. Mikä liikuttaa mieltä, miksi? Annika valitsee Johannes Linnakosken kirjan Laulu tulipunaisesta kukasta  ja Li Yao puolestaan kertoo kiinassa suositusta tarinasta Punaisen huoneen uni. Mitä he kertovat toisilleen kirjoista, mihin kaikki johtaa?  Nuorten tapailu ei jää kyläläisiltä huomaamatta.

 Nuorten tarinan ohella kirja kertoo mielenkiintoisesti kahdesta erilaisesta kulttuurista – niiden yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista. Kirja herättelee ajatuksia myös eri kulttuureista tulevien kohtaamisesta tuomalla esille niitä ennakkoluuloja, joita kaikki vähänkin vieras asia herättää.

Raili Mikkanen on kirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut jo kuutisenkymmentä teosta. Hän on kirjoittanut niin lapsille ja nuorille kuin aikuisillekin. Viime vuosina Mikkanen on erikoistunut historiallisiin romaaneihin. Hän sai Aino Kallaksen nuoruudesta kertovasta  nuortenromaanista  Ei ole minulle suvannot! Finland Junior –palkinnon vuonna 2002.

Railli Mikkasen aikuisille kirjoittamat historialliset romaanit:

 Unelmien varjot: romaani Viipurin ja Pietarin suomalaiskohtaloista 1905-28 (Minerva 2008)
Meren ja ikävän kiertolaiset (Minerva 2009)

Helena K.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: