Saamelais-suomalaiset suhteet


Teos:
Veli-Pekka Lehtola. Saamelaiset suomalaiset. Kohtaamisia 1896-1953. SKS 2012.

”Seurujärvi taas oli alkujaan rovaniemeläinen talonpoikaissuku, joka lappalaistui muutettuaan Kittilään, mutta uudistilojen perustamisen jälkeen taas suomalaistui. Eräs suvun jäsenistä muutti vuonna 1895 Kittilästä Partakkoon ja avioliittojen kautta osa sukuhaarasta jälleen suomalaistui.”

Tällaisia ”sekaverisiä” meistä useat ovat. Mutta – sekarotuiset koirat ovat niitä terveimpiä!

Veli-Pekka Lehtolan uusin teos on laaja kokonaiskartoitus saamelaisten ja suomalaisten suhteista 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. 550-sivuinen teos on nautinnollisen sujuvasti kirjoitettu tietoteos, joka on myös silmälle antoisa: Teoksessa on runsas mustavalkokuvitus henkilö- ja paikkatietoineen.

Lehtolan teos on yleistä ja poliittista historiaa, jonka keskiössä ovat suhteet ja kohtaamiset kentällä ja virallisessa politiikassa. Teos perustuu tekijän vuosikymmenten mittaiseen tutkimustyöhön, kirjoituksiin ja luentoihin. Lukijaa koukuttavasti hän viitoittaa saamelaisten ja suomalaisten kohtaamisten historiaa Lapin teiden historialla.

Suomen saamelaispolitiikkaa ei Lehtolan mukaan voi rinnastaa Norjan sulauttamispolitiikkaan, mutta tulos on samansuuntainen. Suomessa saamelaiset ovat ”tasa-arvoisesti vaietut”: Suomalainen kolonialismi työnsi saamelaiset syrjään ja vaiensi heidät. Tasa-arvoisuus ei salli vähemmistölle erityisoikeuksia. Tämän periaatteen mukaisesti vähemmistön kieli, kulttuuri ja yhteiskunnalliset järjestelmät eivät tarvitse erityistä suojelua.

Erityistä: Lehtolan kirjasta on otettu jo 2. painos.

Kirjaa on kirjaston Lappi-osastolla saamelaiskokoelmassa 3 kpl, Saarenkylässä ja pääkirjaston lainausosastolla 1 kpl.

Irene Piippola
Lappi-osasto/Suomen saamelainen erikoiskirjasto

Tärppejä Lappi-osaston kokoelmista

Kai Donner. Siperian samojedien keskuudessa (uusi painos)

Irene Hagelin. Kenkäheinää ja voimannäyttöjä, elämää saamelaiskylässä

Kalaallit Nunaat, matkakohteena Grönlanti

Liisa Löyttyjärvi. Kemijoen vesistön rakentaminen ja Vuotos-oikeuden ajattelu

 Lapin taide

Lapin tuhat tarinaa

Jean-Franœois Regnard. Retki Lappiin (uusi painos)

Viljo Saariniemi. Sukupolven murros

Leena Valkeapää. Vuoropuhelua Nils-Aslak Valkeapään tuotannon kanssa

Tiina Äikäs. Pyhät paikat saamelaisten rituaalisessa maisemassa

Advertisements

Tietoja Kirjava kirjasto
Kirjava kirjasto on Lapin kirjastojen vinkkausblogi. Kirjoittajina toimii Lapin kirjastojen henkilökunta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: