”Lapinmaan kuningas”


Timo J. Tuikka: Kekkosen takapiru. Kaarlo Hillilän uskomaton elämä.
2011. 591 sivua.

Timo J. Tuikka: Kekkosen takapiru

Nuorena hankitut ystävyyssuhteet voivat elämän varrella osoittautua kultaakin kalliimmiksi. Kaikilla ihmisillä sellaisia yleensä on, myös poliitikoilla, kuten muillakin vaikuttajilla. Kunnon ystävykset saattavat olla varsin suorasanaisia, kertoa mielipiteensä piittaamatta arvoasetelmista. Tällainen ystävyys vallitsi Urho Kaleva Kekkosen (1900-1986) sekä Kaarlo Henrik Hillilän (1902-1965) välillä. Molemmat olivat sanavalmiita miehiä. Hillilästä on mainittava lisäksi erinomainen tilannetaju.

Maamme itsenäisyyden alku ja ensimmäiset vuosikymmenet olivat suuren kuohunnan aikaa. Eipä voine ihmetellä sitä, että monet myöhemmän politiikkamme hahmot olivat henkilöinä itse sen pyörteissä mukana. Levottomat ajat johtivat alaikäisen Kaarlon tarttumaan aseisiin, sekä osallistumaan vielä Viron vapaussotaan, kuten myös epäonnistuneeseen Itä-Karjalan heimosotaretkeen. Tapahtumista jäi elinikäisiä arpia: Hillilä menetti nuoremman veljensä taisteluissa nykyisen Latvian alueella, kadotti hänet, sekä kykeni vasta parikymmentä vuotta myöhemmin myöntämään veljensä todella kuolleeksi. Taistelujen jälkeen Suomessa odottivat opiskelu (myös opiskelijaelämä!) ja työskentely nousevan Suomen viroissa.

Erilaiset tehtävät isänmaan parhaaksi johtivat Hillilän moniin pöytiin. Tutuksi tulivat kiihkeät ylioppilaspiirit, maan poliittinen johto, Pohjois-Suomeen saapuneet saksalaiskomentajat kuten myös valvontakomission hankalat jäsenet. Kukin vuorollaan. Seura aiheutti toisinaan henkisiä paineita, vaikka saattoi olla myös ilon lähde. Ehkä Rovaniemen kauppalanjohtajan työ oli rauhallisemmasta päästä. Samaa ei voine olettaa vastasyntyneen Lapin läänin maaherran toimesta, jota Hillilä hoiti koko sota-ajan. Samalla hän toimi tietolähteenä Kekkoselle, joka taas kirjoitti Pekka Peitsenä sotilaspoliittisista aiheista Suomen kuvalehteen.

Lennokkaasti kirjoitettu kirja henkilöstä, joka oli keskeisiä vaikuttajia Lapin läänin varhaisvaiheissa, kuten sota-aikanakin. Ministerinä hänen työnsä jatkui vielä pitkään Helsingissä, vaikka parhaimman ikänsä hän käyttikin pohjoisessa. Jämäkkä kirja sekä henkilö- että Lapin historiasta kiinnostuneille. Kirjan kuvitus on pitkälle rovaniemeläisen Hannes Hörkön digitaalisesta arkistosta peräisin.

Teoksen saatavuus: 3 kpl Rovaniemen kaupunginkirjastossa ja 14 kpl Lapin kirjastoissa.

Mauri Aittaniemi

Mainokset

Tietoja Kirjava kirjasto
Kirjava kirjasto on Lapin kirjastojen vinkkausblogi. Kirjoittajina toimii Lapin kirjastojen henkilökunta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: