Kategoria(t): Yleistä

Lappi-kirjallisuuspalkinnon esiraatilaisena


Lappilainen kirjallisuus, mitä se on ja miksi sitä pitää palkita? Eikö se ole jo menneiden suuruuksien ja ehkä muutaman nykyisen lappilaislähtöisen kirjoittamaa.  Rosa Liksom, joku eräkirjailija ja vielä  ehkä muuan? 

Vuonna 2016 Sompion kirjastotomenjohtaja Tiina Heinänen ehdotti Lapin kirjastoille lappilaisen kaunokirjallisuuden palkitsemista. Lappi-kirjallisuuspalkinnolla halutaan tehdä tunnetuksi lappilaista kirjallisuutta ja palkita hyvää kotimaista kaunokirjallisuutta. Palkintoa voi tavoitella kirjailija, joka asuu tai on asunut merkittävän osan elämästään Lapissa.

Ensimmäisen kerran kirjallisuuspalkinto jaettiin Rovaniemellä vuonna 2017 Suomi 100 –juhlavuoden merkeissä Lainan päivänä 8.2.2017. Katja Gauriloff palkitsi Kerttu Vuolabin teoksen Valon airut.

Nyt valmistellaan vuoden 2021 palkintoa, joka jaetaan Minna Canthin, tasa-arvon ja Kirjastojen päivänä 19.3.2021.

Olen yksi neljästä esilukijasta Tiina Heinäsen, Sari Hakon ja Helena Kokon kanssa. Saamme Lappi-osastolta listan kirjoista noin 3-5 kertaa vuodessa ja tasaisesti listan joka neljäs kirja tulee minulle luettavaksi.  Runoja, romaaneja, novelleja, joku sarjakuvakin listalta löytyy. Kirjoja ilmestyy kaikkiaan noin 150, tai vähän enemmän. Vuoden 2021 palkintoehdokkaat ja aikaisemmat löytyvät Lappi-kirjallisuuspalkinnon sivuilta. Linkki sivulle: https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/ehdokkaat-2019

Kirjoja luetaan omaan tahtiin ja tehdään muistiinpanoja. Välillä kokoonnumme keskustelemaan kirjoista netin välityksellä.  Olemmepa kokoontuneet kasvokkain vuosi sitten Rovaniemellä ja toisen kerran kesällä 2020 Särestössä. Sillä kokoontumisella alkoi yhteinen lukulistamme muotoutua ja jaoimme muitakin lukuvinkkejä.


Tämän vuoden helmikuussa muistiinpanoista tulikin hiukan erilainen juttu, kun päätimme tehdä joka kirjasta esittelyn palkinnon faceen! Linkki sivulle: https://www.facebook.com/lappikirjallisuuspalkinto

Ensimmäinen ajatus oli kyllä että auts, miten se onnistuu. Julkinen esittely, onko vinkkausta vai suosittelua vai mitä. Mitä siitä nyt niin lyhyesti osaa… Idea kuitenkin on, että palkintoehdokkaat olisivat esillä muutoinkin kuin palkinnon nettisivulla tai kirjastojen kirjanäyttelyissä. 

Esiraatilaisena olen lukenut tietenkin paljon sellaista, mitä ei ehkä muuten tulisi luettua. Vaikkapa runoja, monesta räväkämmästä kokoelmasta olen oikein innostunut. Elämäkerrallissa romaaneissa on kuvauksia Lapin kylien ja jokivarsien asukkaiden elämästä, joka monesti on taistelua huonoissa olosuhteissa ja kuitenkin pärjäämistä. Eräkirjojen luonnonkuvauksia on mukava lukea, niitä ja huumoria on useissa kirjoissa enemmän kuin metsästysta tai kalastusta. Joukossa on historiallinen seikkailuromaanikin.

Yksi asia on ainakin käynyt selväksi: Tornionlaaksosta tulee paljon kirjailijoita tai aiheena on tornionlaaksolainen kylä ja sn ihmiset.  Olavi Jamalla on kokonainen kappale esseekirjassaan Sipirjan lapset otsikolla Tornionlaakson erityisasema Lapissa ja Lapin kirjallisuudessa.

Nautin kirjojen kielestä ja myös murteesta.  Joskus kaipaan kustannustoimittajaa, jota ei tietenkään esimerkiksi itse kustantavilla ole.


Lisää Lappi-kirjallisuuspalkinnosta

Ensimmäisen ja toisen kerran palkintosumma oli 2000 € ja siihen osallistuivat kaikki 21 Lapin  kirjastoa. Yleisöäänestyksen voittaja saa 500 €.  Vuoden 2021 palkntosumma on 3000 €.

Vuoden 2017 esiraadissa neljä kirjastonhoitajaa luki kirjoja ja nämä kuusi kirjaa tarjottiin palkinnon lopulliselle valitsijalle elokuvaohjaaja Katja Gauriloffille: Mikko-Pekka Heikkisen Poromafia , Niillas Holmbergin Jos itseni pelastan itseltäni, Minna Rytisalon Lempi, Kauko Röyhkän Lapinpoika, Heli Slungan ja Jaana Seppäsen Lapin Lolita ja Kerttu Vuolabin Valon airut.

Linkki vuoden 2017 ehdokkaista löytyy tästä:
https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/arkisto/vuoden-2017-palkinnot


Kirjallisuuuspalkinto jaettiin toisen kerran  10.2.2019 Torniossa. Taiteilijapariskunta Pekka ja Teija Isorättyä valitsivat palkinnonsaajaks  Rosa Liksomin romaaninEverstinn

Linkki vuoden 2019 ehdokkaista löytyy tästä: https://lappikirjallisuuspalkinto.fi/arkisto/vuoden-2019-palkinto

Saako esiraatileinen jotain palkkaa? Lapin kirjastolainen saa viisi lukupäivää ja lukemisen ilon.  Suosittelen, kun haluat elämääsi uutta ja erilaista, mutta tavoitteellista tekemistä.  

Edessä on loppuvuodesta jännittävä 2020 ehdokkaiden ja palkinnosta päättävän henkilön julkistus. Vuoden alkupuolella myös yleisö pääsee äänestämään oman suosikkinsa.


Seija Ålander
nyt jo vapaarouva

Kategoria(t): kirjastopalvelut, kirjastotyö, Yleistä

“Tuon nämä tähän tiskille, jotta teillä olis töitä jatkossakin”


Tuo on usein kuultu lause kirjastossa, tilanteessa jossa asiakas tuo pinon palautuksiaan asiakaspalvelutiskille. Ajatuksena se on hieno, mutta käsitys sen takana hieman ongelmallinen, ainakin silloin jos asiakas näin toimien uskoo pystyvänsä vaikuttamaan henkilökunnan ja asiakaspalvelun säilymiseen kirjastossa. Tosiasiassa itsepalveluautomaatin käyttö auttaisi tässä tilanteessa enemmän ja olisi hyödyksi kaikille osapuolille. Miksikö? Siitä seuraavassa tarkemmin.

Palveluprosessien ja yksittäistenkin palvelutapahtumien automatisointi saattaa pitkälle vietynä tuntua hämmentävältä tai jopa hieman pelottavalta. Mihin enää henkilökuntaa tarvitaan kun kaikki hoituu automaateilla ja kaiken maailman roboteilla? Koko kirjastohan laitetaan kiinni jos automaatit vievät kaikki ihmisten työt! Ja sitä paitsi, voiko noihin koneisiin edes luottaa?

Onko kirjastohenkilökunnalla enää töitä?

Kirjastossa yksi asiakaspalvelun näkyvimmistä osista on pitkään ollut juuri aineiston lainaaminen ja palauttaminen asiakaspalvelutiskillä. Kuitenkin valtaosa nämäkin tapahtumat mahdollistavasta työstä tehdään niin sanotusti kulissien takana edeltävästi ja jälkeen päin. Eli työtä riittää sen tiskityön ulkopuolella ja enemmän juuri siellä. Jos ja kun asiakkaat käyttävät automaatteja aina kun se on mahdollista, kirjaston työntekijää ei tarvita viivakoodinlukijan jatkeeksi. Näin ollen hän vapautuu tekemään kaikkea sitä työtä, jossa hänen koulutukselleen ja asiantuntemukselleen tulee käyttöä. Sellainen työ saattaa olla vaikkapa ensitiedon löytämistä MS-tautiin sairastuneen läheiselle tai lukemaan innostavien kirjojen suosittelua 14-vuotiaalle, joka ei ole koskaan lukenut kokonaista kirjaa alusta loppuun. Se on virtuaalisen kirjavinkkauksen tekemistä koululuokalle, joka ei tänä kummallisena aikana saa vastaanottaa vierailijoita, ei edes näin tärkeän yhteistyökumppanin taholta. Se työ on huonokuntoisen tai vähemmän käytetyn aineiston arvioimista ja tarvittaessa poistamista kokoelmasta. Se on uuden aineiston hankintaa. Se on tapahtumien suunnittelua, toteutusta, markkinointia ja raportointia. Tai uuden saavutettavuusdirektiivin mukaisen viestinnän opiskelua. Niin, ja se kirjastossa oleva aineisto ei myöskään – vieläkään – järjesty itsekseen hyllyihin omille paikoilleen. Se ei liioin asetu omin nokkinensa esille ajankohtaisen aiheen mukaan niin, että asiakkaan on helppo inspiroitua vaikkapa joulukoristeiden teosta. Ja henkilöstöäkin on jonkun huollettava. Sitä on johdettava ja sen hyvinvoinnista on pidettävä huoli. Sitä on informoitava ajankohtaisista asioista ja muutoksista työtavoissa, sitä on koulutettava ja sen kanssa on käytävä läpi tilastoja, strategioita, tavoitteita ja toimintasuunnitelmia vaikkapa korona-altistuksen varalle.

Kirjastojen henkilökunnan tarve ei todella ole vähentynyt automaattien tai omatoimisen kirjastonkäytön myötä. Jos henkilökuntaa onkin vähennetty, on syynä kaiketi ollut yhä vain kiristyvä kuntatalous taikka päättäjien ymmärtämättömyys kirjastojen vaikuttavuudesta ja korvaamattoman arvokkaan työn tekemisestä kansanterveyden sekä ihmisten hyvinvoinnin ja elämässä menestymisen eteen.

Itsepalveluautomaattien käyttäminen edesauttaa kirjaston palveluiden kehittämistä ja henkilökunnan osaamisen maksimaalista hyödyntämistä

Palvelujen automatisointi tähtää aina asiakkaan parempaan palvelukokemukseen. Saatat nyt ihmetellä mikä muka automaatista tekee ihmiskontaktia paremman palvelukokemuksen? No, edellä mainittujen seikkojen lisäksi (siis muun muassa sen, että se vapauttaa henkilökunnan piipparin varresta kunnolliseen, ammattiosaamista vaativaan asiakaspalvelutyöhön), automaatti on aina käytettävissä silloin kun sitä tarvitsee. Se ei koskaan ole hyllyjen välissä poimimassa asiakkaiden varaamaa aineistoa taikka kirjaamassa asiakasjärjestelmään tietoja ekaluokkalaisesta, joka jo innokkaasti odottaa taikakorttiaan päästäkseen lainaamaan. Automaatti palvelee väsymättä ja varmasti, silloin kun sitä käyttävä ihminen toimii ohjeiden mukaan. Automaatilta saa toiminnastaan välittömän palautteen ja asiakas voi olla varma lainojensa rekisteröitymisestä halutusti. Automaatti ja mahdollisuus omatoimiseen kirjastonkäyttöön vapauttaa myös asiakkaan asioimaan entistä enemmän silloin kun itselle parhaiten sopii.

Kirjaston omatoimiaika mahdollistaa kirjastoasioinnin silloin kun sinulle sopii!

Joten tee ihmeessä tänäänkin päivän hyvä työ: käytä itsepalveluautomaattia aina kun sellainen on käytettävissäsi. Nauti omatoimiaikojen suomasta mahdollisuudesta asioida kirjastossa myös asiakaspalveluaikojen ulkopuolella. Nouda varauksesi vaikka sunnuntaina aamuseitsemältä jos lähikirjasto omatoimiaikoineen sattuu sopivasti aamukävelyreittisi varrelle. Asiakaspalveluajalla sen sijaan käytä hyödyksesi kirjastoammattilaisen asiantuntemus: kysy kirjasuosituksia sinua kiinnostavasta aiheesta ja varsinkin silloin kun et oikein tiedä mitä etsit tai mitä seuraavaksi lukisit. Rohkene viimeinkin pyytää opastusta verkkokirjaston tai e-aineiston käyttöön. Ota selvää mikä olikaan se musiikkipalvelu, jonka kautta oppii soittamaan bassoa. Kysy millaisia tapahtumia kirjasto järjestää. Pyydä apua kauan etsimäsi laulun sanojen tai lapsuudessa sinulle luetun sadun löytämiseen. Tämä on sitä työtä, minkä parissa kirjastohenkilökunta on parhaimmillaan. Tämä on sitä, mikä meitä motivoi ja mikä ruokkii ammatti-identiteettiämme kaiken tämän epävarmuuden keskellä. Tämä on sitä työtä minkä osaamme ja mitä osaamista haluamme kehittää ja ylläpitää. Tämä on juuri sitä kirjastoammatillisen työn sisältöä, mistä intohimomme auttamista ja asiakkaan tiedontarpeisiin paneutumista kohtaan kumpuaa.

Tämä on kirjasto.