Kategoria(t): kirjastopalvelut

Kuolemattomien eräkämppä – pedagoginen pakohuone Lapin kirjastoille


“Te olette tulleet tänne koska haluatte tietää. Mikä on ihmisen paikka tässä maailmassa? Miten päin pitää ihmisen olla ja ajatella? Te mietitte elämän mieltä ja suuntaa. Kuinka täällä karussa Lapissa on kukaan koskaan voinut paikkaansa löytää? Kuinka syntyy kuolemattomuus?

Ulos ette pääse, ennen kuin olette pysähtyneet miettimään, mitä sanottavaa muinaisilla on teille.”

Näillä sanoilla alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan kirjaston pakohuoneessa. Mikä ihmeen pakohuone, saatat miettiä, ja mitä tekemistä sillä on kirjaston kanssa?  Kerron teille siitä lyhyesti ja samalla myös hankkeesta, joka mahdollistaa pakohuoneen tekemisen.

Exit Library-hanke

Kemin kirjastossa aloitettiin joulukuussa 2020 hanke nimeltään Exit Library – pakohuonekonsepti Lapin kirjastoille. Hankkeen tavoitteena on luoda helposti liikuteltavissa oleva ja ilmainen pedagoginen pakohuone Lapin kirjastojen käyttöön ja antaa henkilökunnalle valmiudet sen järjestämiseen ja ylläpitämiseen. Samalla tuodaan uudenlainen oppimisympäristö monilukutaidon opettamiseen, jota voi teemaltaan ja tavoitteiltaan muunnella loputtomiin.

Hankkeeseen kuuluu myös kolme koulutuspäivää etänä viikolla 16, jossa maanantai ja tiistai on varattu ulkopuolisille luennoitsijoille pelikasvatuksesta meille kertomaan ja keskiviikkona kerrotaan kaikki tarpeellinen hankkeen pakohuoneen järjestämiseen liittyvistä asioista, kuten pystytys ja ohjaus.

Yleistä pakohuoneista

Pakohuone eli escape room on tosielämän seikkailupeli, jossa pelaajat ratkovat yhdessä tehtäviä tarinakehyksen sisällä. Tavoitteena on tietyssä ajassa ratkaista tehtävät, löytää loppuratkaisu tarinalle ja päästä ulos lukitusta huoneesta. Pelin kesto on n. 45 minuuttia ryhmää kohti.

Pelinohjaaja seuraa peliä ja auttaa tarvittaessa vinkeillä ryhmää eteenpäin. Tätä voisi verrata kirjastojen kirjastopolkuun, jossa ryhmälle opetetaan rastitehtävien kautta kirjastokortin käyttöä ja muita käytännön asioita.  Pelin hinta kaupallisissa huoneissa on 20-30 €/hlö, joten ilmaiselle pakohuoneelle löytyy kysyntää. Lapin alueella ei ole moniakaan mahdollisuuksia käydä pakohuoneessa.

Teemoiltaan ja tarinoiltaan pakohuoneita riittää jokaiseen genreen. Yleisimmät ovat kuitenkin rikos- ja kauhupakohuoneet. Mahdollisuudet ovat melkeinpä rajattomat.

Pedagogiset pakohuoneet on luotu opetuskäyttöön. Tällaisia pakohuoneita löytyy muun muassa kirjastoista, yliopistoista ja yrityksistä, kuten Veikkaus. Psykologi Mihály Csíkszentmihályi huomasi, että pakohuoneessa pääsee helposti flow-tilaan. Flow-tila on hetki, jolloin ihminen keskittyy täysin tekemiseen, mikä on oppimisen kannalta tärkeää. Juurikin tämän flow-tilan takia pakohuone otetaan käyttöön monilukutaidon opettamisessa Lapin kirjastoissa. Kaikilla on hauskaa ja oppiminen tapahtuu kuin itsestään.

Kuolemattomien eräkämppä

Prosessi suunnitelmasta pelattavaksi peliksi on ollut yksi kirjava seikkailu, johon ihan vielä tässä vaiheessa ole loppua, eli vielä on hommaa jäljellä. Seikkailu alkoi Ääres eduEscapen koulutuksesta ja vertaisoppijaryhmän kanssa lähdettiin miettimään teemaa ja pulmia. Teemaksi valitsimme Lapin legendat, josta pakohuoneen nimi tulee. Tarkoituksemme on esitellä hieman historiallisia henkilöitä ja samalla viestittää ihmisille “On okei olla erilainen ja kulkea omaa polkua muista välittämättä”.

Kuolemattomien eräkämppä on pop up -tyyppinen pakohuone, eli sen voi pystytyttä aina eri paikkoihin. Siihen ollaan miettimässä parasta keinoa, jolla Lapin kirjastot voivat varata sen omaan käyttöönsä. Matkalaukkuun on kasattu kaikki tarpeellinen pulmista lavasteisiin ja ohjeisiin, mutta jokainen kirjasto voi lavastaa tilansa omanlaisesti. Kaikkea lavastusta ei saa mahtumaan yhteen matkalaukkuun. Tämä mahdollistaa sen, että vaikka pulmat ovat samat jokaiselle kirjastolle, niin “eräkämppä” elää ja on erilainen. Luovuutta saa käyttää! Ehkäpä tämä sitten innostaa kirjastoja yhteistuumin kehittämään Kuolemattomien eräkämppää eteenpäin ja etsimään uusia legendoja esiteltäväksi.

Ollaan kuulolla ja koulutuspäivillä nähdään!

Katja Remsu
Hanketyöntekijä
Kemin kaupunginkirjasto

Kategoria(t): Yleistä

Lohtukirjoja


Onko sinulla lohtukirja tai kirjoja? Kirjoja joihin palaat aina uudestaan, kirjoja jotka luet, vaikka osaisit kirjoittaa niistä monisivuisen esseen tai pitää tunnin luennon ilman että edes aukaiset sen kansia uudestaan. Minulla on useitakin.

Toiset kirjat luetaan kerran, toiset jätetään tylysti kesken tai luemme niistä vain alun ja lopun. On myös lukijoita jotka eivät palaa koskaan enää saman kirjan ääreen.  Minulla on kirjoja joihin palaan aina uudestaan kuin rakkaiden ystävien seuraan.

Osa on omassa hyllyssä, tunnen jokaisen pienen tahran ja repeämän, melkein irti lähteneen sivun. Osa löytyy vanhempieni kirjahyllystä, josta olen ottanut ne käteeni ensimmäisen kerran. Osa kirjoista on kuulunut jo isovanhemmilleni ja ne ovat vähitellen kiertäneet minun käsiini.  Toiset kirjoista olen löytänyt kirjastosta. Niiden painokset vaihtelevat ja välillä suomentajatkin, mutta palaavat yöpöydälleni uudelleen luettavaksi. Kuka nyt ystäviään vaihtaisi?

Millaiseen kirjallisuuteen siis palaan aina uudestaan? Lohtukirjoillani ei ole mitään yhteistä nimittäjää, ne ovat eri genreistä, eri vuosilta, jopa vuosisadoilta. Niissä on vain jotain, joka puhuttelee minua, jotain josta saa aina kiinni jotain uutta, jotain vanhaa.

Yksi näistä lohtukirjoistani on Alexandre Dumasin Monte-Criston kreivi ( julkaistu ranskaksi 1844).  Luin sen ensimmäisen kerran jo ala-asteella ja sen jälkeen aina uudestaan. Edmond Dantèsin kostotarina on kiehtova, sen voi lukea seikkailukertomuksena, psykologisena kertomuksena tai vaikkapa tragediana.  Mieleeni on painunut myös kirjan loppu ja siinä piilevä viisaus: ” ”Kaikki inhimillinen viisaus sisältyy näihin kahteen sanaan: Odota ja toivo! ”.

https://lapinkirjasto.finna.fi/Cover/Show?author=Dumas%2C+Alexandre&callnumber=&size=medium&title=Monte-Criston+kreivi&recordid=lapinkirjasto.1406648&source=Solr&isbn=9511110411&index=0&w=250&h=250

En myöskään vaihtaisi pois David Eddingsin Belgarionin tarua, Tarua sormusten herrasta tai Dorothy Sayersin teoksia kuten Myrkkyä tai Kas tässä teille ruumis.  Uusiakin kirjoja tälle lohtukirjojen listalle tulee, mutta harvakseltaan. Toiset teokset ovat kertokäyttöisiä, toiset vain selailtavia, mistä jo täpötäynnä oleva kirjahyllyni kiittää.

Mikäli sinulla on ollut nuoruudessa  tai lapsuudessa juuri SE lempikirja, kaiva se esille. Ehkä se on jo nuhjaantunut, ehkä se ajatukset ja tapahtumat ovat jo auttamatta vanhentuneet. Siitä huolimatta joskus paluu siihen hetkeen tai niiden tuttujen, rakkaiden tai halveksittujen pariin auttaa jaksamaan.

Aurinkoista kevättä