Miljoonia unelmia

Grégoire Delacourt: Onnen koukkuja. WSOY 2012, 164 s.

Jos saisin lottovoiton, niin tekisin heti…niin mitähän oikeasti tekisin? Olisiko lista toteutettavista unelmista hyvä olla olemassa ihan varmuuden vuoksi?

Yksi unelmalistojen laatija on Onnen koukkuja -kirjan päähenkilö Jocelyne Guerbette, joka voittaa lotossa 18 miljoonaa.

Jocelyne omistaa pienen lankakaupan Arrasin pikkukaupungissa ja pitää suosittua Kultahyppyset-käsityöblogia, jossa hän kirjoittaa kutomisen, kirjomisen ja ja ompelun autuudesta. Keski-ikäinen Jocelyne elää kahdestaan miehensä kanssa, lapset ovat jo aikuisia. Tehtaassa työskentelevä aviomies unelmoi elämää sulostuttavista asioista: taulutelevisiosta, Porsche Cayannesta ja täydellisestä James Bond DVD-kokoelmasta. Kaikki on hyvin ja sitten kohdalle osuu vielä lottovoitto. Voiko ihminen parempaa toivoa?

Jocelyne käy lunastamassa voiton ja piilottaa 18 miljoonan sekin kenkään, mutta ei kerro kenellekään voitosta. Hän miettii ja pelkää, miten elämä muuttuu, kun ihmiset saavat tietää rikkauksista. Upporikkaalla riittäisi kavereita.

Jocelyne jahkailee sekki kengässään, mitä tekisi voittamillaan rahoilla. Lopulta tapahtuu jotain odottamatonta.

Kirja sopii lottovoitosta tai muuten vaan paremmasta elämästä unelmoiville. Se on samaan aikaan hauska ja melankolinen.

Kirjan kannessa kehotetaan lukijaa tekemään Jocelynen tapaan elämän ostoslistoja:

• Lista asioista, joita tarvitsen
• Lista asioista, joita minun tekee mieli
• Hullujen mielitekojen lista
• Viimeinen lista

Kolme ensimmäistä listaa tehdään ennen kirjan lukemista ja viimeinen lukemisen jälkeen. Minkälaisia ovat sinun listasi?

Sanna Haakana, Rovaniemen kaupunginkirjasto

Mainokset

Elämäni keksinnöt

Nikola Tesla: Elämäni keksinnöt
Oppian 2018

Nikola Tesla (1856 Smiljan, Kroatia -1943 New York, USA) on yksi eniten nykypäivän teknologia-orientoituneeseen maailmaan vaikuttaneista keksijöistä. Tämä teos on Teslan omaelämäkerta, jossa hän kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan sekä myöhemmistä vaiheistaan. Tesla oli omasta mielestään lapsinero, jonka kyvyt ja taidot tulivat pitkälti hänen suvustaan, lähinnä äidiltä. Poikkeuksellisena lahjakkuutena hän osasi jo nuoresta lähtien kehittää ja keksiä asioita, joita muilla ei tullut mieleenkään ajatella. Hän sai jonkinlaisia takaumia tai ”välähdyksiä” kuten hän niitä itse kutsui ja pystyi näkemään tarkasti yksityiskohtia menneistä tapahtumista, mikä auttoi suuresti keksintöjen tekemisessä.

Kirjaa lukiessa tulee ottaa huomioon Teslan narsistinen kirjoitustyyli ja lähdekritiikkiä on hyvä harrastaa tavallista enemmän. Kertomuksissaan Tesla ei nimittäin ole turhan vaatimaton, vaan kehua retostelee saavutuksillaan – sekä tietysti esittelee ylpeänä mullistavia keksintöjään. Hänen visionsa itsestään ohjautuvista autoista, maailmanlaajuisesta langattomasta viestintäverkosta tai kauko-ohjattavista lentokoneista ovat tänä päivänä täyttä totta, mutta teoksen kirjoittamisen aikaan melkoista utopiaa.

Elämäni keksinnöt on mielenkiintoinen omaelämäkerta suuresta keksijänerosta, joka on jättänyt jälkensä nykypäivän ihmisten elämään ehkä suuremmin kuin kukaan muu. Maailma, jossa nykyään elämme, muistuttaa niin paljon Teslan ennustamaa, että välillä käy mielessä, oliko hänellä käytössään aikakone…

Juha Kivelä
Rovaniemen kaupunginkirjasto, Aalto-sali

Pitkin, poikin saamelaiskirjallisuutta suomeksi

Minulla kävi juuri asiakas joka halusi ostaa kummilapselleen lastenkirjan jonka teksti olisi suomeksi ja pohjoissaameksi. Eipä sellaisia montaa löydy – kyselijä osti kirjailija Rauna Paadar-Leivon ja taiteilija Merja Aletta Ranttilan runokirjan Jokŋanieiddaš, jonka Kaija Anttonen on suomentanut nimellä Puolatyttö. Tämä valloittava kirja on kaksikielinen.

Puolatyttö yksinänsä
asuu marjamättäällänsä.                                     

Stuorra, čáppa muorjebalssas
orru okto Jokŋanieiddaš.

 

Muutamassa pienten lasten lorukirjassa on suomenkielinen käännösliite, mikä ei ole ollenkaan sama asia kuin tasavertainen kaksikielinen taitto.

Viime vuosina on suomennoksia kyllä ilmestynyt ilahduttavan monta ja muutama kirjailija, kuten Niilo Aikio ja Ante Aikio kirjoittavat kirjansa saameksi ja suomeksi. Nämä kirjat tulevat tarpeeseen. Anten saamelaiseen tarustoon pohjaavat teokset ja Niilon novellit Niga-pojan varttumisesta pojasta nuoreksi mieheksi ovat löytäneet lukijoita. Kertomukset Niga-pojan kasvusta saamelaisympäristössä sopivat niille, jotka tykkäävät lukea kalastuksesta ja metsästyksestä mutta on kertomuksissa paljon muutakin asiaa nuoren herkän miehen ja mielen elämän alkutaipaleesta.

Ruotsin puolella saamelaisaluetta ilmestyy ruotsinkielinen nuortenkirjasarja Sopperon kylästä. Nuori kirjailija Ann-Helen Laestadius on sijoittanut paljon lukijoita ja palkintoja keränneen sarjansa päähenkilön elämään kahdessa maailmassa, Tukholmassa ja Kirunan kunnan Sopperon kylässä. Teossarja on tuore ja mielenkiintoinen kuvaus nuorten elämisen ehdoista pohjoisessa, ja tietysti myös herkistä ja pelottavista tunteista, ja kaveruudesta. Lisämausteena on kirjailijan vankka saamelaisalueen tuntemus. Laestadius voitti arvostetun August-palkinnon vuonna 2017, saman palkinnon jonka Mikael Niemi voitti Vittula-kirjallaan vuosia aikaisemmin. Suomennoksen on tehnyt Kaija Anttonen.

• Ii, don oaččut vástidit sámegillii. Mon dieđan don máhttát.

Agnes alkoi taas tutkia sanalistoja ja sai nopeasti selville merkityksen: “Ei, sinun pitää vastata saameksi. Tiedän että osaat.”

Soppero-kirjan tapahtumat lähtevät liikkeelle kaksikielisillä kännykkäviesteillä.

Ante Aikion tarustotarinat vievät henkilönsä vaarallisiin seikkailuihin. Tapahtumat on sijoitettu saamelaismytologian lähteille ja ne ovat jännittävää aikuisten viihdelukemista.

        Kaksi puolta tunturissa, valoisa ja pimeä. Nämä puolet myös elämässäni, niin kuin sinullakin.

Suomennoksia hallitsevat runot: käännöskokoelmat Lumihiutaleita, En maksa, en koskaan ja Tuulisolmut esittelevät saamelaisrunouden alkuhistoriaa ja nykyrunoilijoiden moderneja tekstejä. Tietoa syventävät tutkimukset nykyrunoudesta Päivitettyä perinnettä ja Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä Minä soin. Runoja myös ilmestyy paljon: Niillas Holmberg, Niko Valkeapää, Helga West ja esimerkiksi Synnöve Persen ovat juuri julkaisseet uudet saamenkieliset runokokoelmansa.

Jos uutta suomenkielistä luettavaa odottavan aika käy pitkäksi, voi ootellessa lukea vaikkapa Anne Lukkarilan kirjoittaman kaikkien lapinkävijöiden saamelaisen väärtin, matkailuyrittäjä Hans Niittyvuopion elämäkerran.

Irene Piippola, Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osasto