Kategoria(t): Yleistä

Artikkelista, kirjoittamisesta, käsitöistä ja juhlista


Sompion kirjastolla on juhlavuosi. Olemme toimineet kokonaiset kymmenen vuotta Savukosken, Pelkosenniemen ja Sodankylän kirjastojen kanssa yhteisenä Sompion kirjastona. Olen kokenut tämän ajan todella mielenkiintoisena, antoisana ja välillä haasteellisenakin. Tästä kaikesta kerroin kesällä toimittajalle.

Viimeisimmässä kirjastolehdessä oli Juho Liukkosen kirjoittama juttu Pelkosenniemen kirjastosta – ja minusta. Kun Juho otti ensimmäisen kerran yhteyttä, ajattelin heti, miten hienoa on, kun pienet kirjastot huomioidaan. Tulossa on kokonainen juttusarja aiheesta. Omien kasvojen näkeminen niin monessa kuvassa lehdessä ja koko ruudun täydeltä netissä, tuntui hetken aikaa jopa kamalalta. Hyvän asian puolestahan minä siinä hymyilin koko hammasrivistölläni. Ja onhan meillä tosiaan juhlavuosi, joten menkööt kuvat ja kaikki!

ElisaT (2)

Artikkelista saamani palaute on ollut pääasiallisesti positiivista. Sain sävyisää palautetta – taisi sisältää sanat senkin ryökäle – etten kertonut artikkelissa itse kirjoittavani. Olen kirjoittanut kolme kokonaista ja yksi viidesosa runokirjaa. Kertomatta jättämisen syy ei ollut unohdus. Kyse oli ehkä enemmänkin tästä tyypillisestä suomalaisesta luonteenpiirteestä, etten halunnut tehdä itsestäni numeroa. Sekä siitä, että toinen on työ ja toinen vain harrastus eli pieni sivujuonne elämässäni.

Klompelompe

Kirjoittamisen lisäksi harrastan käsitöitä. Tämä harrastus ei ihan niin pieni sivujuonne olekaan. Olen syksyn aikana selannut aika monta neulekirjaa. Enkä ole jättänyt ainoastaan selailuun, valmistakin on syntynyt. Kolme aikuisten neuletta, villasukkien varret – koska se kantapää on opettelussa ja aina tulee muuta niin paljon tärkeämpää neulottavaa. Tällä hetkellä vieressäni sohvalla kaikkien lankaröykkiöitten keskellä on auki kirja Klompelompe: talvilapset. Toinen neuletakki on viittä vaille valmis ja kolmas on jo mielessä puoleksi tehty.

Olen tehnyt elämässäni kymmeniä villapaitoja. Vastikään nauratin tuttavaani, joka kysyi, miten ihmeessä ehdin tehdä tikkureita tuon tuostakin. Hymyillen vastasin, että joskus tavoitteeni oli tehdä tikkuri vuodessa ja yhtäkkiä niitä vain tuli ja tuli. Niinhän siinä kävi, että langat veivät minut mennessään.

KäsityönäyttelyLangat ja muut käsityöt ovat vieneet mennessään monta muutakin ihmistä kuin minut. Varsinkin syksyisin käsityökirjojen lainaus kasvaa. Ja jo monen monta vuotta meidän kirjastossa on kokoontunut ahkera ja innokas Käsityökerho kerran kuussa maanantaisin.

Savukosken kirjastossa oli jokin aika sitten Kässähässäkkä tapahtuma, joka oli menestys. Meillä täällä naapurikunnassakin alettiin kysellä käsityönäyttelyä. Sellainenhan on järjestettävä ja tartuin toimeen toissa päivänä. Järjestämme kirjastolla käsityönäyttelyn 2.-20.12.2019 välisenä aikana ja jokainen joka haluaa, voi tuoda töitään näytille. Toivon runsasta osanottajajoukkoa.

Kuten kaikissa muissakin kirjastoissa, meilläkin kuunnellaan asiakkaita tarkalla korvalla. Meiltä kysyttiin käsityönäyttelystä kertoessani, olisiko mahdollista järjestää näyttelyä kastemekoista. Vastasin, että varmastihan sellaisenkin voimme järjestää.

Meillä on kirjastoissa juhlia, tapahtumia, näyttelyitä. Itse saan avukseni muita Sompion kirjastolaisia aina tarvittaessa. Yksin en kaikkea saisi aikaiseksi.

Elisa Tolppanen

Kategoria(t): kirjastopalvelut

Palvelua ja itsepalvelua!


Valmistun joulukuussa kirjastonhoitajaksi ja tein opinnäytetyön omatoimikirjastoista. Tämän vuoksi onkin innostavaa työskennellä kirjastossa, jonka aikaisempi kirjastotoimenjohtaja oli edelläkävijä itsepalvelun kehittämisessä. Terttu Eteläaho sai ideansa Tanskasta ja Ylitornion kirjasto oli ensimmäinen, jossa avattiin itsepalveluperiaatteella toimiva lehtisali. Pello seurasi luonnollisesti pian perässä. Tästä on nyt kymmenen vuotta aikaa ja vielä tälläkin hetkellä omatoimikirjastot ovat kaikkien huulilla.

Itsepalvelu sai alkunsa Amerikassa. Suomeen itsepalvelu rantautui Ruotsista, kuten monet muutkin hyvät asiat. Pankit olivat ensimmäisiä, jotka alkoivat laajentaa palvelujaan myös itsepalveluun. Pankkien ottaman kehitysaskeleen jälkeen monet muut yritykset alkoivat seurata perässä.

Oman opinnäytetyöni tarkoituksena oli koota yhteen kaikki tieto, mitä omatoimikirjaston perustamisesta on saatavilla. Tutkimukseni toivat ilmi sen, että monet kirjastot ovat käyttäneet oppaanaan Maija Sarasteen materiaaleja omatoimikirjastoista. Ehkä kaikista merkittävin tutkimustulos olikin se, että Maija Sarastetta paremmaksi on enää vaikea päästä. Sarasteen paneutuminen aiheeseen on ollut merkittävää ja hänen materiaalinsa tuovat avun monelle kirjastolle ympäri Suomen.

Vallitsevana trendinä on tarjota asiakkaille mahdollisuus itsepalveluun, mutta monet kyselyt osoittavat myös sen, että asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua. Valtakunnallisessa asiakastyytyväisyyskyselyssä arvostettiin jopa enemmän henkilökunnan palveluhaluisuutta kuin sitä, kuinka asiantuntevaa henkilökunta oli. Oikein käytettynä omatoimikirjastot tuovat mukanaan monenlaisia hyötyjä. Ei kuitenkaan anneta itsellemme lupaa maastoutua tiskin taakse, piilotella hyllyjen välissä tai sulkeutua kirjavarastoon päiväksi. Huomataan, tervehditään, hymyillään ja opastetaan.

Täällä Tornionlaakson kirjastossa omatoimiaika rakentuu pikkuhiljaa. Pellossa tehdään hätäuloskäyntiä. Ylitorniolla ollaan kirjaston remontin vuoksi väistötiloissa, joten omatoimiaika siirtyy vasta paluumuuton jälkeiseen aikaan. Olemme kuitenkin täynnä virtaa ja odotamme innolla pääsyä remontoituun kirjastoon. Kaipaamme jo omaa kaunista tauluamme; ikkunoista avautuvaa joki- ja vaaramaisemaa.

Mukavaa joulunodotusta toivotellen,

Ira Vainikainen,

ja koko Tornionlaakson kirjaston henkilökunta.